Olen aina ollut taipuvainen suuruudenhulluihin hankkeisiin! Nyt on vuorossa vesiaihe puutarhaan kesken kaikkien puutarhatyökiireitten.

Pihallamme on valmiina kosteikko, jonka pohjalla on savea useita metrejä. Entä, jos sitä laajentaisi?

Ei, ei tietenkään siten, että tehtäisiin kunnon suunnitelma ja tilattaisiin kaivuri kuoppaa kaivamaan! Kaivurihan rikkoo puutarhaa ja aiheuttaa paikattavia jälkiä pitkäksi ajaksi. Ja se maksaakin! Ja milloin sen edes saisi, nyt pitää heti aloittaa projekti! Ja eihän sitä vielä edes tiedä, millaisen altaan haluaakaan!

Otetaan siis vanhanrouvan käteen pikku lapio ja aloitetaan kuopan teko. Ja kun ei enää jaksa lapiota heiluttaa, niin aina voi lapata mutaa mokalla. Tekemisen yhteydessä suunnitelmantapainenkin syntyy!

Vesiaihetta olen rakentanut jo useamman viikon. Rakko kämmenessä on jo parantunut niin paljon, että moka pysyy taas hyvin kädessä, kun arka paikka on laastaroituna käsineen sisällä.

Olen saanut nyt noin puolet altaasta ruopatuksi. En käytä allasmuovia tai -kumia vaan teen savipohjaisen luonnontilaan jäävän lammen, johon voi aina kuivan kauden aikana johtaa lisää vettä. Kalliiksi tulee vesijohtoveden käyttö, mutta onhan oman pihan sammakoista ja rantakäärmeistä huolta pidettävä!

Loppuosan lammesta voin ruopata vasta sudenkorentojen kuoriuduttua lammen pohjasta.

Silmissä väikkyy kuvia valmiista altaasta! Olisiko kiva, jos kaksi sammakkoa sylkisi altaaseen tarvittavan puhtaan veden? Ja joku usvalaite loisi sadunomaista tunnelmaa iltahämärissä? Ja yöllä tietysti valaistus kruunaisi kaiken?

Kun vain lappaa mutaa mokalla tuntitolkulla ja tuijottaa erilaisia kuvioita mutaisessa vedessä, alkavat ajatukset lentää. Olen hereillä, mutta näen kuitenkin jonkinlaisia unia. Nopeita, herkkiä, hetkessä häviäviä. Muistikuvia, välähdyksiä nähdyistä unista vai oliko se totta sittenkin, unelmia – jonkinlaista valveunta ilman negatiivisia elementtejä, flowta.

Halpaa huvia, eikä tarvitse edes matkustaa minnekään sitä hakemaan ja kokemaan!
 

Kommentit (4)

HeliUmball
Liittynyt22.10.2015

Hiii, kiitos! Voisin laittaa kuvan lammikosta, kun olen saanut sen vähän valmiimmaksi. Ja tervetuloa vaan kaivamaan mutaa kanssani - mokia riittää useammankin käyttöön!

Seuraa 

Blogi käsittelee ”urbaanin maalaiselämän” ilmiöitä pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa pienessä kylässä – omakotitaloelämää, puutarhanhoitoa, villieläinvierailuja ja kaikenlaisia sattumuksia. Kirjoittaja viettää ison osan ajastaan molemmat jalat tukevasti ilmassa nauttien luonnonilmiöistä, käsillä tekemisestä, uusiin asioihin perehtymisestä sekä niiden kehittelystä.

Blogiarkisto

2016

Kategoriat