Tyypillisessä hollantilaisessa joka kylän pikaruokabaarissa päästään pitkälle hollantilaisuuden ytimeen. Siellä uppopaistimet soivat nonstoppina. Rasvakeitin on myös joka kodin keittiön tavallinen varuste, niin että ranskiksia ja kaikenlaisia pakasteena ostettuja välipaloja pääsee kotonakin uppopaistamaan. Itse en kyllä millään jaksa sitä höyrypilveä, rasvalla söhläystä, säännöllistä rasvanvaihtoa ja keittimen vaivalloista puhdistamista. Onneksi ranskanperunoita, kevätrullia ja muuta saa myös uunipellillä valmistettavana tuotteena.

Ranskisbaareissa tarjoillaan ranskalaisia perunoita mitä erikoisempien kastikkeiden ja lisukkeiden kanssa (curryketsuppi, maapähkinäkastike, gulassi...) Sen lisäksi on hirveä valikoima uppopaistettuja hiukopaloja: lihakepakkoja, kroketteja, paneroituja pallosia, juustotyynyjä, vartaita, kananugetteja ja indonesialaispohjaisia suupaloja.

Varsinainen innovaatio: joku kokki taannoin keksi suurustaa ragout-lihakastikkeesta niin paksua, että massasta voi pyöritellä pötkön, jonka puolestaan voi paneroida korppujauhosekoituksella ja uppopaistaa. Kroketti syntyi.

Bitterbal ”karvaspallo” ei tarkoita sitä, että ne maistuisivat karvaalta, vaan että ne on alun perin tarkoitettu fingerfoodiksi kosteaan illanviettoon mutusteltavaksi ”bitterin” eli katkeron, katkeran yrttisnapsin ohessa. Pallosia kastellaan sormin väkevään sinappiin tai majoneesiin, joita on tarjolla pikkukulhossa.

Frituur / Cafetaria: ranskiksia ja suolaisia välipaloja myyvä pikabaari
Friet / patat: ranskalaiset
Friet speciaal: ranskalaisten päällä majoneesia, curryketsuppia ja sipulisilppua
Kroket: lihasuuruskastiketta sisältävä uppopaistettu pötkylä
Satékroket: sama pötkö suurustetusta maapähkinäkastikkeesta
Goulashkroket: sama pötkö suurustetusta gulassista
Groentekroket: kuoren sisältä löytyy vihannessekoitusta, mm. hernettä ja paprikaa
Bitterbal: suurustettua lihakastiketta sisältävä uppopaistettu pallonen
Kaassoufflé: uppopaistettu taikinatyyny sulatejuustomaisella täytteellä

Kroket, bitterbal ja kaassoufflé
Kroket, bitterbal ja kaassoufflé

Jauhelihakepakosta kerrotaan joskus kauhutarinana, että siinä on kaikenlaisia lihanjämiä ja myös hevosenlihaa. Tiedä häntä. Ainakin hapanimelä lihapata ”zuurvlees” oli alun perin  hevosenlihaa, nykyään useammin nautaa. Täytyy tietää, että jos se myydään nimellä ”zuurvlees speciaal”, se tarkoittaa nimenomaan hevosenlihaa.

Frikandel: uppopaistettu lihakepakko, makkaran muotoinen tanko
Frikandel speciaal: lihakepakko viilletään auki ja ladotaan päälle ketsuppia, majoneesia ja sipulisilppua (vrt. yllä Friet speciaal)
Zuurvlees: hapanimelä tumma lihapata, jota syödään keitettyjen perunoiden kanssa
Friet zuurvlees: ranskiksien kastikkeena hapanimelää lihapataa

Friet speciaal ja Frikandel speciaal
Friet speciaal ja Frikandel speciaal

Frikandelvlaai: vitsituote ”kepakkokakku” eli marjapiirakan muotoisena myytävä kiekko lihakepakon paloja lehtitaikinassa, tämän syksyn hitti, jota sai marketeista.

Perus-ranskalaisbaarissa tulee vastaan myös indonesialaisperinne, mukautettuna kätevästi uppopaistettuihin muotoihin.

Loempia: aasialainen kevätrulla, joita saa myös vietnamilaisista kioskeista
Bamiblok: nuudelipataa sisältävä paneroitu uppopaistettu neliö
Bamischijf: sama pyöreän kiekon muotoisena
Nasischijf: riisipataa sisältävä paneroitu uppopaistettu kiekko

Nasischijf, bamischijf ja bamiblok
Nasischijf, bamischijf ja bamiblok

Erikseen mainittava on dönerpaikoista saatava ruoka nimeltä ”Kapsalon”, joka tarkoittaa parturisalonkia / kampaamoa. Nimi tulee eräästä rotterdamilaisesta parturista, joka pyysi vakio-dönerpaikkaansa säveltämään itselleen uudenlaisen tuhdin lounasannoksen, jossa olisi kerroksina alumiinivuoassa ranskalaisia, kebabia, kaikkia mahdollisia kastikkeita ja päällä vielä juustokuorrutus. Ja sama se, heitä sekaan ne kurkut ja tomaatitkin. Tämä ”kampaamo”-niminen monikalorinen annos levisi sitten ympäri maata kebab-paikkoihin.

Nähtävyys, jota tullaan katselemaan Saksasta saakka, on välipalojen myynti automaattiseinästä, jollaisia löytyy isoilta rautatieasemiltakin. Laitat luukkuun kolikoita, se aukeaa ja saat esiin kertakäyttökipossa makaavan lämpimän kroketin tai kepakon. Onhan siellä takana joku täydentämässä uusia ruokia niin, etteivät ne kauan ehdi jäähtyä, mutta näin säästyy aika myyntitapahtumalta ja tuoreeltaan uppopaistamiselta. ”Automatiek”-kaapistoja löytyy myös sisältä pikaruokabaareista vaihtoehtona tiskimyynnille.

Myyntiautomaattia kutsutaan myös ”seinäksi”. Suomalainen ehkä ”hakee rahaa seinästä”, mutta hollantilainen: ”Ootas, mä vedän tuolta seinästä kroketin.”

Repeilin töissä, kun eräs kaveri tahallaan sekoitti tämän systeemin kahviautomaattiin ja kyseli kahvinhakumatkalle lähdössä: ”Tota, haluuks joku muukin jotain tuolta... Automatiekista?” Joo, kepakko kahviautomaatista, pliis.

Snäkkibaarit ovat jonkinlainen symboli epäterveelliselle ja rasvaiselle. Valtaosa niiden tarjonnasta on uppopaistetua, eikä se pirtelö tai hampurilainen siellä välissä kuvaa paljon paranna; salaatteja ja tuoretavaraa ei näistä löydy. Paitsi nämä ”Husaarisalaatti” ja ”Lihasalaatti”:

Huzarensalade: keitettyä perunaa, naudanlihaa, omenaa, suolakurkkua, (herneitä, kinkkusuikaleita) kastikkeessa ja majoneesissa valkoisena massana
Vleessalade: keitettyjä munia, majoneesia, suolakurkkua, keitettyä perunaa ja kinkkua tai naudanlihaa massana, jota voi ladata vaikka leivän päälle

Rundvleessalade "naudanlihasalaatti" marketin yksittäisannoksena
Rundvleessalade "naudanlihasalaatti" marketin yksittäisannoksena

Jos eivät nuo tottumatonta hitusen ällöttävät frituurin frikandellit niin kiinnosta, niin onneksi täältä saa myös kaikki modernit, terveelliset ja kansainväliset ruuat, tofut, sushit, kasvikset, hedelmät, pähkinät ja marjat.

Lue myös ruokareportaasin ensimmäinen osa: Mitä Hollannissa syödään

Ja tässäkin vanhemmassa artikkelissa luonnostelin ruokakulttuurin piirteitä: Höttöleipää ja kermavaahtoa

Kommentit (2)

Vierailija

Hei, nämä ruokapostaukset ovat erittäin kiinnostavia, varsinkin tämä viimeinen. Edellisessä oli jonkin verran Saksasta tuttua maalaisemäntien konstailemattomia sapuskoita perunoista, vihanneksista ja makkaroista eli mitä omasta maasta saatiin. Vaikka kyllä hollantilaiset ja belgialaiset ruokkivat tuoreilla vihanneksillaan saksalaisiakin kautta vuoden. Ajan iloiseti  rekkajonojen ohi ohituskaistalla. Asun Pflazissa viini- ja vihannesviljelyalueella, mutta täkäläisten vihannespeltojen satomäärät eivät riitä.  On hauska todeta, miten ruoissa näkyvät vieläkin  maatieteellinen sijainti ja siirtomaa-ajan vaikutteet. Nuo uppopaistetut pikaruoat ovat jänniä ja hiukan muuta kuin täkäläisten tarjoamat iänikuiset ranskalaiset perunat, 1 euron jauhelihaläpyskät ("Hampurilaiset"), Dönerit tai Currywurstit. Hollannisa ja Saksassa  ei olekouluruokailua, ei  KELAA eikä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta holhoamassa, vahtimassa ja paasaamassa alvariinsa ylipainoa,täysmaitoa, rasvaa (voita), sokeria ja olutta (alkoholia) vastaan. Näköjään hollantilaisissa on silti vähemmän ylipainoisia kuin saksalaisissa.  Edesmennyt pieni ja  pullea äitini olisi varmaan ollut Hollannissa onnellinen.

Hollanninhippiäinen
Liittynyt6.2.2017

Heippa, terveisiä sinne myös! Hollannissa on tosiaan valtavat kasvihuoneet, joista saa kukkien ohella koko kirjon vihanneksia - ja kuitenkin itse fanittavat tätä anti-vihannes-linjaa, omituisesti. On helppo lipsua yksipuolisen ravinnon puolelle, jos syö paljon näitä uppopaistettuja välipaloja. Se on kyllä vähän huono homma, ettei kouluruokailua ole, koska kasvava nuoriso voi siksi olla paljolti ranskanperunalinjoilla, ja se ei kansanterveyttä edistä. Itse pitäisi osata löytää se tasapaino terveellisen ruuan kanssa. Hyvin kulttuurisidonnaista tämäkin, mitä pikaruokaa tarjotaan; Suomessa pizzat ja hampurilaispaikat taitavat olla ykkösenä, ja vanhanajan snagarit lihapiirakkoineen.

Seuraa 

Retkiä ja ulkomaan arkea, työtä ja pieniä ilmiöitä. Matkailua, musiikkia, lintuja, luontoa, lentokoneita, Suomea ja muita kulttuureja. Säpinää ja mietintöjä Hollannista käsin.

Sähköposti hollanninhippiainen@gmail.com

Blogiarkisto

2017

Kategoriat