Sain taannoiseen sanontoja käsitelleeseen artikkeliini (tässä linkki ”Kyy ruohossa ja lehmä pois jäältä”) lisäinfoa, että ”pappenheimilaiset” esiintyvät Välskärin kertomuksissa suomeksikin, sekä muistutuksen, että saksaksikin on tietysti myös kissa säkissä (eikä sika), kun mainitsin esimerkkinä vain hollannin.

Samalla somessa selvisi, että sillä tarkoitetaan samaa ostotapahtumaa. ”Älä osta sikaa säkissä” on sama kuin ”älä osta kissaa säkissä”, vain eri vinkkelistä katsottuna. Taustana on nimittäin se tilanne, että haluaa ostaa sian, arvokkaan tuotantoeläimen, mutta jos sen ostaa säkissä eli ei tarkista tavaran laatua, saattaakin säkistä hypätä kotona pelkkä arvoton kissa – ja siinä vaiheessa myyjä on tietysti liuennut jäljettömiin.

Saksan puolella Kaldenkirchenin kylä remontoi kunnallisesta uimahallistaan wellness-keskuksen ja saunakylpylän houkuttelemaan maksavaa yleisöä ja tuomaan enemmän rahaa kunnan kassaan. Putiikin nimeksi laitettiin Finlantis (kotisivulle voi kurkistaa tästä). Luin sen avajaismainoksista, että tunnelmallisen sisustuksen elementteinä on käytetty seinille maalattuja ”suomalaisia sananlaskuja”. On kyllä tehnyt mieli mennä katsomaan, mitä ihmettä sinne on töherrelty. Suomeksi vai saksaksi? Jotain hihasta vedettyä vai ihan oikeasti olemassaolevaa? Ensimmäinen arveluni työkavereille oli, että ehkäpä siellä lukee vain pölkkykirjaimilla graffitina ”perkele!” Olisi ainakin autenttista.

Kaikenlaisia hassuja sanontoja eri kielistä löytyy tietysti kourakaupalla lisää.

Saksaa:

Vanha ruotsalainen
Saksalainen huudahdus on ”Alter Schwede!” eli ”Vanha ruotsalainen!” Se ilmaisee hämmästymistä. Mutta työkaverini ovat sen minua varten vääntäneet muotoon ”Alter Finne!”, vanha suomalainen, jota saan välillä kuulla keskustelun välissä.

Ei syö leipää
Ilahduin kovasti, kun kuulin tutun sanonnan olevan olemassa saksaksikin. ”Es frisst kein Brot”, ”ei se syö leipää”, on tasan sama asia kuin vanha kunnon suomalainen ”Ei se siinä leipää pyydä”.

Alamäessä tapahtuu...
Klassikkovitsi, jolle räkätin lapsena, oli isän lause ”Mies seisoi risteyksessä eikä tiennyt minne mennä ja kusta tuli.” Tästä voivat pissahuumorin ystävät tehdä tulkintansa. No riemuhan repesi, kun vanha työkaveri loihe lausumaan hyvin samaan tapaan toimivan saksalaisen lauseen, jossa on myös itse valittava tulkintansa. Sanottuna ei tiedä, kumpaa versiota tarkoitetaan. Ensin siisti variantti: ”Sie standen an den Hängen und Pisten” – ”He seisoivat mäillä ja rinteillä.” Vai sanottiinko ehkä sittenkin, että ”Sie standen an den Hängen und pissten” – ”He seisoivat mäillä kuseksimassa”?

Kättä ja jalkaa
Jos jossain asiassa on järkeä ja se on loogisesti perusteltu, siinä on ”käsi ja jalka” – ”Das hat Hand und Fuss”.

Silmät kiinni ja menoks
Sitten se tilanne, että reippaasti vaan yritetään, vaikka tiedetään, että kaikki ei nyt ole ihan täydellisesti valmisteltua eikä varmaa. Kuitenkin halutaan päästä tulokseen ja ”mennään siitä vaan ääntä kohti” suomeksi. Saksan versio on ”Augen zu und durch” – ”Silmät kii ja menoks”. Durch voi tässä tarkoittaa ”mennä läpi jostain” tai ”rynniä etiäppäin”. Koko mielikuvaa ehkä suomeksi vastaa ”senkus ryysit silmät kiinni”.

Kamman päältä
Saksassa tasapäistetään sanomalla ”über einen Kamm scheren” - leikata tai parturoida saksilla kamman päältä. Hiuksia jos leikkaa kamman linjaa seuraten, tulee todellakin tasamittaiset haivenet. Kielikuva sanotaan aina negaationa – ”ei tätä asiaa voi leikata (yhden) kamman päältä” - ja sillä tarkoitetaan, että ei voi nähdä ongelmakenttää yksinkertaisesti, tai verrata eri tapauksia toisiinsa kuin niihin pätisivät samat lait.

Hollantia:

Vinossa paikallaan
Paikallismurteinen hollantilainen sanonta taistelee perfektionismia vastaan eli sisältönä on ”no kuhan jotenkin”: ”Beter schuin erin dan recht d’r neffe” eli ”Parempi vinossa paikallaan kuin suorana sen vieressä”. Rakennustoimintaan sovellettuna tämä selittääkin sen, miksi monet vanhemmat Hollannin talot ovat vinoja joka suuntaan. Joskus Ikean mööpeliä kasatessa on myös pakko mennä tällä periaatteella: ”Annas se vasara, kyllä se tappi saadaan paikalleen vaikka väkisin!”

Korin läpi
Hollannin hassuja on myös ”Door de mand vallen” – ”Pudota korin läpi”. No niinhän sieltä voi pajukorista varista jotain pientä ulos; tai koko pohja pudota irti korista, mikä on kielitieteellisten arvelujen mukaan sanonnan alkuperäinen konkreettinen tarkoitus. Symbolisesti sillä tarkoitetaan sitä, että jokin peitelty asia paljastuu, rikollinen tai huijari jää seulaan, jonkun huolella suunnittelema salajuoni huomataan.

Juhlakalu auringonpaisteessa
Kun jotain henkilöä juhlitaan, vaikkapa lauletaan päivänsankarille tai annetaan kukkakimppu vuosipäivän johdosta niin, että juhlinnan kohde on iloisen joukon ympäröimänä, silloin sankari ”asetetaan aurinkoon (tai auringonpaisteeseen)” – ”In het zonnetje zetten”.


Vielä hauska oivallus, vaikkei ole sanonta. Saksalainen rikossarja Tatort – Rikospaikalla on Suomessakin hyvin tunnettu. No tästä ”rikospaikasta” kun vaihtaa vokaalit, tulee ”Totart” - ”kuolemisen tapa”. Sopii juoneen aina. Jotkut saksalaiset sanovat tämän version tarkoittaessaan telkkarisarjaa, tai tuplasti ”Huomenna tulee Tatort – Totart”.

Suomea: Apinan raivolla lusikka kauniiseen käteen.
Suomea: Apinan raivolla lusikka kauniiseen käteen.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Retkiä ja ulkomaan arkea, työtä ja pieniä ilmiöitä. Matkailua, musiikkia, lintuja, luontoa, lentokoneita, Suomea ja muita kulttuureja. Säpinää ja mietintöjä Hollannista käsin.

Sähköposti hollanninhippiainen@gmail.com

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat