Lauantai-iltana lähdin ystäväni Niinan pyynnöstä ex tempore Linnanmäen Valokarnevaaleihin. Ihmisiä oli paljon, eniten pariskuntia ja lapsiperheitä. 

Menimme heti vanhaan vuoristorataan. Kun istuimme vuoristoradan kovassa vauhdissa ja takanamme kirkui joukko pikkutyttöjä, tuli itsellekin pelokas, vallaton ja hihittävä olo. Kikattaessani kovimmissa mutkissa mietin, selviänkö hengissä. Hauskaa, että samaan aikaan Jore Marjaranta lauloi Lintsin lavalla "Selviän, selviän.."

Jonotimme maailmanpyörään yli puoli tuntia ja ehdimme jutella vaikka mistä. Kun lopulta pääsimme maailmanpyörään, oli ihanaa istua siellä pimeässä ja korkealla, ja katsella syksyistä Helsinkiä. Oli jotenkin romanttista. Sää oli kovan kolea ja tuntui, että talvi on tulossa. Ehkä nyt on pikkuhiljaa hyvä sanoa adjö syksylle, joka ollut huikean kaunis.

P.s. Alla kuvia karnevaaleista. Kiitos Niinalle, kun otti minustakin kuvan. Ja muuten: tuossa kuvista ensimmäisessä ei todellakaan sanota discopallojen alla adjö, vaan tervetuloa.

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Sandra Lamppu on Helsingissä asuva 24-vuotias kirjoittaja ja teatterityöläinen. Blogissa sukelletaan viehättäviin sattumiin, juostaan ratikkaan ja tuijotetaan sorsia. Kirjoittajalle tärkeintä on muistaa äitinsä sanat: "Älä ole aina niin varovainen." Siksi hän tekee välillä mitä lystää ja keksii tarinoita myös päästään. 

Seuraa bloggaajaa Facebookissa tai Instagramissa! Voit myös kuunnella Hyvään päähän -soittolistaa.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin. Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

 

Blogiarkisto

2016
2015

Kategoriat

Instagram