Kuten Instagramissa mainitsinkin, aloitin tänään jännittävän uravalmennuksen!

Heti alkuun sain yhdeltä kanssakurssilaiselta täpäkän neuvon, kun hän kuuli, että olen toimittaja: "Hae Ylelle!!!"
En kehdannut sanoa, että olen jo ollut siellä ja tykännyt. En kehdannut sanoa näitäkään mitä ajattelin: että, no shit sherlock, olen pariin kertaan hakenutkin Ylelle. Viimeksi nyt tammikuussa sain sieltä (ikäni, kokemukseni ja muut hakijat huomioiden hyvin ymmärrettävän ja) saakelin pahalta tuntuneen kielteisen vastauksen hakiessani unelmatyöhöni. Halutti sanoa jäbälle: HAE ITE!
En viitsinyt sanoa, onneksi, eipä heppu pahalla kommentoinut.

Uravalmennus päättyi valmentajan kommenttiin, josta tuli ehkä tahaton loppukevennys ja kunnon suolaus: "Tässä ammattibarometrissä punaisella ovat ne ammatit, joissa on pääkaupunkiseudulla ylitarjontaa... Niin, Sandra siellähän on toimittaja.. ---.... Mutta hei, tässä on otettu huomioon vain sinne mol.fi-palveluun ilmoitetut työpaikat!"

Valmennuksen jälkeen tutkin vähän Google Analytics-juttuja:

.... Kunnes menin illaksi työkeikalle.

Koska elämällä on pirullisen paljon huumorintajua, sain juuri tänään, oivien Yle-neuvojen päivänä, asiakkaiksi juuri ne Ylen toimittajat, jotka oli valittu ohitseni töihin työtehtäviin kahdella eri kerralla.

Koska elämä tykkää heittää tiskiin aina parhaat läpät, ei rittänyt yksi toimittaja, vaan toki tänään piti sattumalta asiakkaina olla molemmat.
Ei siinä mithään, upeita toimittajia molemmat, mutta mitä hitsiä elämä, vittuileksie vähän? Mie kysyn vaan!

Kotimatkalla ratikassa olin niin väsynyt, että unohdin mun uudet lapaset penkille. Eräs tyttö onneksi bongasi ne ja huikkasi ojentaessaan ne: onpa kauniit. No sainpas sentään yhen ihanan muistutuksen rukkasista, voitto se on sekin maanantaina!

Kotona totesin, että takana on 12 tunnin putki uravalmennusta, työnhakua ja työtä.
Olen ehkä ansainnut täysin neuvo- ja vitsivapaan hetken sohvalla.
 

P.S. Sex and the Cityn Carriella oli petikaverinsa kanssa kans vähän kenkkuli maanantai, ehkä kenkumpi ko mulla: 

Kommentit (0)

Seuraa 

Sandra Lamppu on Helsingissä asuva 24-vuotias kirjoittaja ja teatterityöläinen. Blogissa sukelletaan viehättäviin sattumiin, juostaan ratikkaan ja tuijotetaan sorsia. Kirjoittajalle tärkeintä on muistaa äitinsä sanat: "Älä ole aina niin varovainen." Siksi hän tekee välillä mitä lystää ja keksii tarinoita myös päästään. 

Seuraa bloggaajaa Facebookissa tai Instagramissa! Voit myös kuunnella Hyvään päähän -soittolistaa.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin. Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

 

Blogiarkisto

2016
2015

Kategoriat

Instagram