...syvälle syvälle sattuu, näihin sanoihin Tommi Läntinen laulaa laulussaan..Sanoja joita olen itsekkin kirjoitellut teinari allakkaan. Muistoja teini-iästä, kipeitäkin muistoja. Olen monesti törmännyt tänä päivänäkin samoihin asioihin, joissa itse 12 vuotiaana mietin ja pohdiskelin miksi juuri minä olen se uhri. Lapsi. Teini-ikäinen tyttö. Miksi lopetin syömisen ja valitsin oksentamisen.

Eilen kaapin laatikosta taas pullahti esille menneisyys ja katselin teinaria, ilosenvärisiä kansia ja bändien nimiä ja keikkalippuja sekä tarroja. Teksti mitä sinne olin kirjoittanut ei ollutkaan iloisen lapsen tekstiä, vaan hihkui tuskaa,itsemurhaa,pahaa oloaan ja ei lukenut siinä lohduttajaa, kun vasta myöhemmällä vaiheella tulla tupsahti tekstiin lohduttaja suru silmäisen lapsen soittaja, laulaja Juice Leskinen. Hän kysyikin minulta miksi olet tippa silmässä, silmässäsi loistaa pieni itkuinen tähti. Oletko katsonut peilistä. Silmät kosteat sulla on. Juicella oli tapana aina soitella kitaraa ja hänen hyvän ystävän koiraa käytin ulkona. Istuin aina tovin kuunnellen hänen soittoaan ja laulun sanoja. Ymmärtämättä välillä yhtään mitään. Ne oli aikuisten sanoja vissiin kai niin.

-valkoinen kitara ostettu aikuisena, ei tullut minusta soittajaa-

Kaikki alkoi siitä kun muutimme paluumuuttajina takasin Suomeen ja menin ylä-asteelle, jossa oli viidakon laki. Tottele tai pääsi työnnetään vessan pönttöön. Pelko. Itku. Raivo.Suru. Siinä sanat mikä kuvastivat eka vuottani ylä-asteella. Haukkuminen läskiksi, minulla rimppakintulla ei ollut läskiä. Oli vain turvonnut palleakohta astmasta. Näin lääkäri sanoi. Mutta se riitti näille kiusaajille. Läski.

Kouluruoka oli hyvää, mutta ei niin hyvää, että se pysyi mahassa. Välitunnilla juuri ennen kellon soittoa kun muut meni luokkansa eteen odottamaan ja tönimään toisiaan. Hiivin hiljaa vessaan katsoin pönttöä ja sanoin: ruoka- aika.

Sormet niin syvälle kurkkuun, että sattui ja sinne vaan alas kaikki mitä olin syönyt. Tuliko hyvä olo. Tuli.

Kotona ei osattu arvata minun omaa salaisuutta vessanpöntön kanssa. Eikä ne ite asiassa välittänyt. Äiti joi joka päivä humalaan, haukkui ja huusi. Isä oli töissä tai koulussa. En välittänyt. Pikkuveli kysyi oletko kipeä.? Tuhadin hänelle ja sekin sattui minuun. Miksi kiukkuan hänelle. Vitut siitä.

Koulun jälkeen aina hipsin Juicelle tai koiraan käyttämään ulkona. Kiusaajat pysyi poissa. Mutta ainakun kouluun menin alkoi se huuto ja haukkuminen. Oksensin ja oksensin..kilot tippui...kukaan ei välittänyt.

Kesäloma meni kesätöissä ja ystävystyin suntion kanssa kirkossa. Söin ihan hyvin, mutta oksensin myös ihan hyvin. Suntio näki sen ja kysyi. Oliko ruoka pahaa? oli.

-enkelin maalannut eräs taitelija-

Suntio kertoi oman tarinansa syömishäiriöstä ja pahasta olosta. Liekö totta ollut, vai vaan keino saada minut lopettamaan. Painoni oli kiikun ja kaakun. Mummo kysyikin miksi laihdun. Sanoin liikun liikaa.

Loma loppui ja alkoi uusi kouluvuosi. Olin vaihtanut tyyliä. Punkkari kausi alkoi.

Kiusaajat jotka oli olleet ysillä olivat poissa. Juhlinko? juhlin...syömällä kakkua enkä oksentanut.

Eka päivänä eräs tyttö, rillipäinen meni vessaan ja olin itsekkin siellä käsiä pesemässä. Kun tulivat uudet ysiluokkalaiset uhkailemaan vessanpönttö pesulla rillipäistä tyttöä. Kuivatessa käsiäni sanoin, eikö tuo saatana jo lopu. Pitääkö kiusaaminen aina alkaa.Otin rillipäistä seiskaluokkalaista tyttöä hihasta ja sanoin mene luokkaan. Ysiluokkalaiset tytöt huusi perääni. Sä oot seuraava. Joo joo, sanoin ja menin kotsantunnille. Sanoin opettajalle saanko mennä vessaan, pöllin mukin ja menin vessaan. Laskin hanasta vettä mukiin, ja menin ysiluokkalaisten ovelle katsoin naulakkoon ja tunnistin takit. Kaadoin jokaisen kiusaajan takin taskuun vettä. Kuulin jälkeenpäin huutoja ,että kuka perkele on kastelut nahkatakin taskut.

Kerroin Juicelle ja hän nauroi ja kysyi loppuko kiusaaminen. Loppui.

-majakkaan yöpymään tahdon, yhtälailla samankaltainen kuin minä. Yksin.-

Tässä mietin kun olen lukenut teinaria, että aika kovilla olen lapsenakin ollut, mutta jostain se kumpusi tuo tahto pärjätä ja selvitä asioissa. Aikuisiälläkin kävi hetki tuota samaa vessanpöntön ruokkimishalua.Kun mua haukkui kaverin poikakaveri läskimahaksi.Mutta kai sitä sitten tajusi ei vaan ole aihetta antaa vessanpöntön voittaa. Ei sitä siihen aikaan mitään terapiaa ollut tai koulussa voinut kenellekkään kertoa asiasta, kun ei ne osanneet auttaa tai eivät uskaltaneet. Tuohon 80 luvun aikaan tuolla paikkakunnalla oli viidakon laki ja moni ei selvinnyt, opettajakin veti itsensä hirteen. Se oli surullista. Ei saanut apua mistään.

Nykyään samoilla mennää koulussa, mutta nykyään on apuakin tarjolla kun vaan pyytää ajoissa. Mikä on ajoissa?- ennenkun päättää tutustua vessanpönttöön on ajoissa.

-kaksostytön omena putos puusta-

 

Kommentit (2)

TakapenkkiHellu

Kiitos taas kun sain lukea miten rohkee oot! Voi kun mullakin koulussa olisi ollu "puolestapuhuja".Vaikka itsekkin oot kovilla ollu,niin ihana ihminen oot,et jää vaan surkuttelemaan.Ilo on tuntea sinut ja vieläpä kohta pääsen "halimaan" kun näämme kokkareilla :) 

Paulatar
Liittynyt20.12.2015

NIIN yhdelle tapahtuu ja epäonnen tähdet on vallanneet elämän, paitsi nyt.Menneisyydestä kannattaa pölyt tomuttaa esille, toiset sanoo niitä luurangoiksi...minulla se oli vain huonoa elämää, jonka läpi selvisin ja sen verran viisastuin, että en siirrä niitä omille lapsille vaan puhun rehellisesti asiat miten ne voi olla huonoimillaan..Onneksi osaan rakastaa ja rakastan lapsiani ja miestä ihan rehellisellä sydämmella, vaikka äiti opetti sen valerakkauden salat toisella nimellä viha.

Halitaan ja tavataan kevättreffeillä....uusi lookki saattaa olla :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa kirjoittelen motoristina omia ajatuksia reissultani ja kuinka Joutsenniemen koululla sujukaan arki, kun olen muualta tullut pieneen kyläyhteisöön. Olen Raggarimorsian blogissa vieraileva kirjoittelija eli motskarimorsian. Kuinka uusioperheen elämässä onkaan pelastetut eläimet lähellä sydäntä. Rankkaa tekstiä myös tulee kun käyn läpi oman terveyteen liittyviä murheita ja kuinka löydän voimaa moottoripyörän kyydissä nauttien.

Blogiarkisto

2016

Kategoriat