Olen aina rakastanut käsityötä tai askartelua KAIKEN maailman materiaaleilla. Ja nyt kun on kotona iso tilava nurkkaus (koululuokanhuone, jossa on makuuhuone verholla erotettuna ja musiikkinurkkaus ja pukeutumisnurkkaus) niin sinne olen saanut levitellä kankaani, lankani , koneeni ihan kaiken niin että saan tehdä villejä luomuksiani.

Kokeilin kaljapurkin nipsuista tehdä lampun varjon, piti vaan kaikki tutut käydä läpi kuka kaljaa juopi, että saan nipsukkeita ja olenkin aika tyytyväinen varjoon, joka koristaa olohuoneessa.

Nukketaloväkerrykset alkaa olla minulla nyt taas jälleen kerran ohi, mutta sillointälläin jonkun nuken, huonekalun teen enää en rakenna nukketaloja.

Neulonut olen aina lähinnä neuleita, yhtenä vuotena tein 45 erinlaista omasta päästä keksittyä neuletta kirjastojohtajalle.Ne oli tilaustöitä hänelle. Miksi omasta päästä.Sikis kun minulla on lukihäiriö, enkä osaa lukea ohjeita ns. Niin pitää keksiä itse ja miettiä millaisen haluaa luoda. Piirsin vaan kuvan ja siitä se lähti. Sukkaa olen nyt opetellut tekemään ja se surullisen kuuluisa kantapää ei meinannut mennä minulle perille, mutta nykymaailmassa on helppoa kun katsoo youtubesta vaan videon niin siitä opin tekemään kantapään. Nyt neulon kyllä niin monet sukat perheelle kun vaan jaksan. Olemme villasukan kuluttajia :)

Pipoja neulon mielelläni ja olenkin erääseen vapaaehtoisjärjestöön neulonut jo ison kassillisen pipoja.

Mekkoja ompelen mielelläni kierrätyskankaista kuten lakanakankaista. Kaksostytöt leikkii mekkoleikkejä ja nyt pitäs vanhoista pitsiverhoista tehdä prinsessa mekkoja...teen myös tilaustyönä mekkoja sillointällöin ja yleensä kevät on kiireisin aika ommella. eikä noissa vanahanajan mekoissa mene kuin 30 minuuttia. Lie jo tehnyt niin monta niin se menee rutiinilla :)

Hassuinta on se että en raski mitään kaunista heittää roskiin kuten taannoin maitopurkeissa oli kissoja koristeena, niin nyt keksin minne ne laitan, meidän turkoosivalkoiseen vessaan ns boordiksi. Aika hassunnäköinene kissa rivistö kulkee vessassa. Sekä nuo ihanat karkkiluomupussukat ne oli pakko laitta tauluun...

Minuun iskee tuon tuosta ajatus yöllä tehdä jotain ja aamulla olen niin täpinöissään aloittaessa tekemään asioita ja sanoinkin miehelleni että nyt keksin kanalaan syöttölaarit ja muninta pesät. Meillekun kanoja tulee kesällä..

En unohda eläimiäkään näin käsityöntiimoilta ja ompelin marsuille omat makuupussit, jonne voivat käpertyä nukkumaan...

 

Kommentit (2)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa kirjoittelen motoristina omia ajatuksia reissultani ja kuinka Joutsenniemen koululla sujukaan arki, kun olen muualta tullut pieneen kyläyhteisöön. Olen Raggarimorsian blogissa vieraileva kirjoittelija eli motskarimorsian. Kuinka uusioperheen elämässä onkaan pelastetut eläimet lähellä sydäntä. Rankkaa tekstiä myös tulee kun käyn läpi oman terveyteen liittyviä murheita ja kuinka löydän voimaa moottoripyörän kyydissä nauttien.

Blogiarkisto

2016

Kategoriat