”Hiljaa leijaa maahan hiutaleet…” laulaa tumma baritoniääni tietokoneellani ja keli ulkona täsmää laulun sanoihin. Jo aamun sarastaessa piipahdin kameran kanssa ulkona kuvaamassa huurteista metsää sekä jäisiä heiniä ja oksia. Ajattelin, että kun aurinko nousee, niin otan lisää kuvia, mutta tänään ei aurinko tullutkaan esiin vaan alkoikin sataa lunta, joka kietoi maiseman valkohuntuun.

Valoisa tämä päivä on ollutkin. Viime yönä tein jotain, jollaista en ennen koskaan ole tehnyt: kun tuore levy julkistettiin puolilta öin suorasoittona netissä, klikkasin Toista-nappia samalla sekunnilla. Olen toki aikaisemminkin perehtynyt levyihin aivan tuoreeltaan, mutta kuitenkin ainakin muutaman tunnin viiveellä. Yöllä esiin putkahtanut lapsonen on nimeltään Sydämeni joulu ja se on oopperalaulaja Waltteri Torikan kauan odotettu ensimmäinen joululevy.

Elämäni kudoksessa niin Pohjois-Amerikka kuin Suomikin kietoutuvat yhteen ja siksi varmaan tämä tuotos tuntuu mukavan kotoisalta. Levyllä on kolme tyypillisesti pohjoisamerikkalaista laulua, joihin yhteen Torikka on tehnyt uuden suomenkielisen sanoituksen. I’ll be Home for Christmas eli Waltterin sanoin Tuunhan jouluks kotiin on monesti ollut mielessäni elämäni aikana. Olen asunut pitkiä jaksoja ulkomailla, kuten Kanadassa, ja kaivannut vanhempiani ja silloin vielä elossa olleita isovanhempiani sekä ystäviäni erityisesti jouluna ja matkannut kotiin Suomeen ainakin unissa ja unelmissa. Kolmantena amerikkalaisena on levyn päättävä englanniksi laulettu Have Yourself a Merry Little Christmas. Nämä kolme kappaletta on sovittanut aitoon tyyliin James Sherlock, joka on tehnyt yhteistyötä mm. Bond-tulkinnoistaan tunnetun Shirley Basseyn kanssa.

Perinteistä suomalaista joululaulantaa levyllä edustavat Varpunen jouluaamuna ja Sylvian joululaulu sekä hieman tuoreempi Sydämeeni joulun teen. Iki-ihana kansainvälinen jouluklassikko Oi jouluyö uutena sovituksena soi mahtavasti Waltterin taituroimana. Uusia tuttavuuksiakin löytyy kaksi: Kylmään sydämeen, joka julkaistiin jo tovi sitten sinkkuna, ja Ei mitään hätää, jonka Torikka esittää duettona Kaija Koon kanssa.

Jo ensitahdeistaan Sydämeni joulu kietoi minut lämpöönsä. Siinä on yhtä aikaa läsnä niin lapsuuteni maalaisjoulut kuin kiireiset ajat vierailla maillakin unohtamatta myöskään juuri tämän hetken rauhaisasti leijailevia hiutaleita kasvoillani. Se riemastuttaa, koskettaa, lohduttaa ja kasvattaa mielihyvää.

Levy on kaikin puolin ammattitaidolla valmistettu. Tekijät ovat selvästi paneutuneet työhönsä tuottaakseen kuuntelijoilleen monipuolisen ja kohottavan elämyksen. Baritonin ääni soi kauniisti ja sinfoniaorkesteri (Jyväskylä sinfonia Ville Matvejeffin johdolla) nivoo kaiken soljuvaksi sävelvyöksi. Tämä levy tulee soimaan tiuhaan seuraavinakin jouluina – ja taitaapa soida kautta vuoden.

Kävelin toivorikkaana äsken postilaatikolleni läpi syvenevän pimeyden ja ilahduin, kun posti oli käynyt jo reilun tunnin etuajassa. Levykaupan paketista löytyi todella kaunis CD, jonka lipukkeen tekstistä aion nauttia iltateen kanssa tuonnempana. Ehkäpä laitan myös CD:n soimaan taustalle.

Muutettuani tänne metsän kainaloon olen tietoisesti eristäytynyt jo siksi, että voin mm. keskittyä myös omaan kirjalliseen tuotantooni. Toinen vanhemmistani lepää Vehmersalmen kirkkomaalla ja toinen on hoidossa Kuopion keskustan ryhmäkodissa. Kumpaakin käyn joulunaikaan tervehtimässä. Äitini kanssa kuuntelemme yhdessä tätä levyä ja tiedän jo nyt, että äitini laulaa kauniilla äänellään duettona Waltterin kanssa kaikki levyltä tuntemansa kappaleet. Ehkä minäkin yhdyn laulantaan muutaman asteen tummemmalla äänellä. Monet läheisistä ystävistäni ovat poistuneet elämästä jo varsin varhain ja he, jotka ovat olemassa, asuvat kaukana. Lähisukuakin on vähän, joten onpa käynyt mielessä, että yksinkö vietän joulua. Mahdollisesti.

Ei kuitenkaan mitään hätää. Olen onnellinen olotilaani. Joulu muodostuu eri ihmisille eri asioista. Ja juuri nyt tuntuu siltä, että olen löytänyt uuden musiikillisen ystävän, joka on seurana elämän kiemuroissa ja joka pitää mielen iloisena, antaa energiaa ja nostaa hymyn huulilleni. Sydämeni joulu meni suoraan sydämeen.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Henkinen kasvu on ollut elämän mittainen oppiaineeni. Tarinoita kerroin tuossa muutaman kylänvälin päässä jo ennen kuin edes osasin piirtää tikkukirjaimia. Kirjoittaminen onkin ollut aina osa elämääni ja nyt haluan kertoa sinulle tarinoita. Aiheet liikkuvat mm. musiikin, murhien ja mullan (siis lyhyesti multtuurin) parissa ja höystän soppaa tämän päivän kuvilla sekä sanallisilla että kuvallisillakin muistoilla matkoilta maailmalla.

Hae blogista