Matkustimme kaverini kanssa maaliskuun alussa Indonesiaan, Balille, josta kirjoittelinkin jo hieman aiemmin. Vietimme osan matkasta myös  Singaporessa ja ajattelin kertoa kaupungista muutamalla sanalla. Monet jo varoittelivat ennen matkaa, että kaupunki on suht nopeasti nähty ja siitä syystä emme asettaneet mitään suuria ennakko odotuksia kaupungin suhteen. 

Lensimme Singaporeen suoralla Finnairin yölennolla, joka oli tosi kätevä aikaerosta toipumista ajatellen. Myös paluu Suomeen tapahtui turvallisesti yölennolla sinivalkoisin siivin.

Halusimme aloittaa matkan ylellisestä Marina Bay Sands hotellista, varsinkin koska  uiminen hotellin Infinity poolissa oli ollut mun "bucket listalla" jo jonkun aikaa. Hotelli oli tietysti hieno ja meidän huoneesta oli upeat näkymät Bay Gardeniin. Uima-allas 57.ssä kerroksessa upeine näkymineen ja istuskelu Jacuzzissa  illan hämärtyessä olivat odotetusti hotellin ja yksi koko matkan kohokohdista. Hotellin Sky Bar sai aikaan hetkellisesti tunteen, että olisimme olleet New Yorkissa, mutta myöhemmin en enää sitä samanlaista tunnetta tavoittanut. Toisinsanoen, rakastan New Yorkia ja kaipaan kaupunkia joka ikinen päivä ja haen sitä hyvää fiilistä, joka minut valtaa aina siellä olessa. Tähän mennessä vain San Francisco on tuntunut lähes yhtä hyvältä ja "kodikkaalta", sellaiselta kuin New York tuntuu joka kerta, kun sinne palaan. No mutta, takaisin Singaporeen.

Marina Bay sandsin alue puistoineen ja ostoskeskuksineen antoi kaupungista tosi muovisen tai teennäisen vaikutelman, vaikka puistoalue olikin todella kaunis ja illan valoshow ihan vaikuttava. Onneksi siis tulimme kaupunkiin vielä uudelleen ja ehdimme etsiä sitä hieman autenttisempaa Singaporea. Metrolla matkustaminen oli mielestäni helppoa ja käytimmekin ajan hyödyksi matkustamalla metrolla Little Indiaan ja China Towniin. Sääntö ja ohjeviidakko tuntui hieman jopa huvittavalta, vaikkakin ohjeet miten esimerkiksi pyörätuolissa matkustavaa kanssamatkustajaa tulisi kohdella, ei huono idea olekaan. 

Kävimme China Townissa lounaalla ja pääsin maistamaan Singaporen omaa herkkua, Chili rapua. Kävelimme myös Orchard roadilla ja ehdimme käydä muutamassa kaupassakin. Hintataso tosin on lähes Suomen tasolla, joten mitään suuria hankintoja emme kyllä tehneet.

Vaikka en olekaan mikään suuri eläintarhojen ystävä, olen kuullut, että Singaporen eläintarha on todella vaikuttava ja seuraavalla kerralla onkin pakko ehtiä sinne käymään. 

Singaporesta saa todella rauhallisen, puhtaan ja turvallisen kuvan. Mutta kaupunki on kuitenkin vähän liian siloteltu omaan makuuni. Ei paha, mutta hieman hajuton ja mauton. Paitsi China town; siellä riitti hajuja koko rahan edestä.

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Matkajuttuja ja reseptejä läheltä ja kaukaa sekä etenkin elämää kahden pienen ja yhden vähän isomman minimiehen (Aron 11, Leon 5 ja Noah 3) kanssa. Kaikki tyylini mukaisessa sulassa ja ei niin sulassa sovussa, Kati's way.

Yhteistyö: Katiswayblogi@gmail.com

Teemat

Blogiarkisto

2017
Syyskuu
2016

Kategoriat