Heräämme aamulla kirjaimellisesti kukonlaulun aikaan, kukon kiljuessa tiellä heti ikkunan alla. Pukeudumme ja hyppäämme tilaamaamme taksiin. Olemme käyneet ostamassa bussiliput Kribille edellisenä iltana ja lipunmyyjä neuvoi meitä tulemaan paikalle kahdeksaan mennessä. Olemme lähtöpaikalla puolikahdeksalta, eikä muita matkustajia näy vielä.

Vähän ennen puolta yhdeksää pääsemme viimein autoon, joka täytetään viimeistä paikkaa myöden. Odotamme autossa hetken, jotta auto tulee täyteen ja voimme lähteä kohti Kribiä. Tiet ovat yllättävän hyvässä kunnossa verrattuna Doualan osittain rikkinäisiin ja kuoppaisiin katuihin. Takapenkkiläiset kuuntelevat musiikkia ja välillä laulavat itse. Pysähdymme muutaman "tullin" kohdalla ja myyjät juoksevat auton vieressä koittaen myydä leipäpaketteja, juomia ja pähkinöitä.  Ihailen punahiekkaisia sivuteitä ja upean vehreää maisemaa. Ohitamme jokia, joissa paikalliset pesevät moottoripyöriään ja autojaan.

Tien laidalla on pieniä kyliä ja ohitamme myös yhden isomman kylän/kaupungin, Edean. Osa taloista on hulppeita, toiset kyhättyjä ties mistä jätelaudasta, pellistä tai itsetehdyistä tiilistä.

Hieman ennen Kribiä, pysähdymme ja kaikki joutuvat ulos autosta näyttääkseen henkilötodistuksensa. Poikia hieman pelottaa asein varustetut poliisit, mutta pian matka taas jatkuu. Saavumme kahden ja puolen tunnin ajomatkan jälkeen perille keskelle Kribin vilkkainta katua. Upeat hiekkarannat odottaa jo uimareita.

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Matkajuttuja ja reseptejä läheltä ja kaukaa sekä etenkin elämää kahden pienen ja yhden vähän isomman minimiehen (Aron 11, Leon 5 ja Noah 3) kanssa. Kaikki tyylini mukaisessa sulassa ja ei niin sulassa sovussa, Kati's way.

Yhteistyö: Katiswayblogi@gmail.com

Teemat

Blogiarkisto

2017
Syyskuu
2016

Kategoriat