Projektin alkuaikoina ihmettelin blogissani sitä, että mahdankohan koskaan tulla liikkumisesta riippuvaiseksi. Tai että minulle tulisi tunne, että saan siitä enemmän kuin se ottaa. Nyt se on tapahtunut! Suunnittelen viikon urheilut etukäteen ja isken ne sunnuntaina kalenteriin. Aika isoja asioita pitää tapahtua, että siirtäisin tai peruisin niitä. Mitään ei silti tunnu jäävän tekemättä, vaikka käytänkin liikkumiseen 6-8 tuntia viikossa. Päinvastoin taidan saada enemmän aikaiseksi ja olen järjestelmällisempi. Liikkumisesta on tullut tärkeää ja olen siihen koukussa. Mahtavaa!

Olen myös omasta mielestäni paljon rennompi, enkä jäkitä ihan yhtä paljon kuin ennen. Johtuu varmaan väsymyksestä tai sitten levosta. No oli miten oli, voin todella hyvin tämän uuden liikunnallisen elämäni ansiosta.  

Minusta tuntuu, että olen hoikistunut kesän aikana ihan reilusti. Vaaka on kuitenkin eri mieltä. Minulla ei ollut vaakaa maalla mukana, joten en ole lomalla keskittynyt mittailuihin. Nyt uskalsin taas mennä vaa’alle ja sen mukaan olisin vain kilon kevyempi! Vaatteet kyllä ovat suurentuneet huomattavasti. Olisikohan minulle tullut lihaksia? Nehän painavat enemmän kuin läski. Miksi sille vaa’alle sitten on niin vaikea mennä? Minä, joka palvon tilastoja ja tutkimuksia, pelkään noita numeroita.

Vaaka ei valehtele, eikä sille voi selitellä tekemisiään tai tekemättä jättämisiä. Olen nyt sitten päättänyt hoitaa tämän kammon pois päiväjärjestyksestä. Menen vaa’lle aina heti hampaiden pesun jälkeen. Pelottavia asioita pitää vain toistaa riittävän monta kertaa, jotta niistä tulee osa arkea.

Ystäväni sanoi minulle tänään, että älä sitä vaakaa tuijottele, vaan ota joku tavoitevaate kaapista. Tämä paita solahtaa kahden kuukauden päästä päälleni! ;)

Uusi liikunnallinen arkeni tuntuu hyvältä. Hyvä fyysinen kunto tekee todella hyvää mielelleni. Ei minusta silti ihan tasapainoista tule, vaikka kuinka kuntoilisin. Tietynlainen tasapainottomuus on osa mystiikkaani ja persoonaani. Ja se jos mikä tekee omasta ja ympäristöni elämästä varsin jännittävän!

 

Lopuksi haluaisin haastaa sinut, rakas lukijani, kertomaan miten olet valmistautunut tulevaan syksyyn? Aiotko aloittaa jonkun uuden harrastuksen tai peräti laittaa elämäntavat kunnolla remonttiin? Valitsen kaikkien kommenttinsa jättäneiden joukosta yhden onnekkaan, joka pääsee Aavan hyvinvointi- ja urheiluklinikalle InBody-kehonkoostumusmittaukseen. Mittauksessa selviää rasvaprosentin lisäksi muutakin mielenkiintoista, kuten kehon nesteiden, lihaksen sekä sisäelinten ympärillä olevan rasvan määrä. Mittaukseen kuuluu aina ammattilaisen antama henkilökohtainen palaute. (Palkinnon arvo on 49 €.) Lisäksi arvon kaikkien blogiani kommentoineiden kesken 10 lippua tanssiteokseni Heräämisen ensi-iltaan! Esitys on lauantaina 10.lokakuuta Helsingissä, Gloria-teatterissa, klo 18.30.

Onnea kisaan, odotan innolla kommenttejanne! :)

 

Kommentit (14)

ninna

Syksyllä jatkan normaalisti aktiivista kuntosali, vesijuoksu ja sauvakävelyliikuntaharrastuksiani jotka ovat kesälläkin pysyneet viikko ohjelmassa. Syksyllä puistojumpat korvaa sisäryhmäliikunta ja joogaa tulee mukaan kun pimeys ottaa vallan. Painosta en stressaa vaan tärkeämpää on syödä riittävästi koska tavoitteenani on lisätä lihasmassaa.

Erja Kansanaho

Ensin kerään syksyn sadon talteen metsistä ja puutarhasta.Kun on aikaa alan taas pyöräilemään se on lempiharrastukseni keväisinja syksyisin.Talvella hiihdän paljon,luistelen,lumikenkäilen.Minulle ulkoliikunta on parasta.

Nette

Minulla on viime vuosina paino noussut hiljalleen 5 kiloa. Liikunta on hiipunut viime vuoden aikana. Kauhistuin, kun viime kesän luottohameet eivät tänä elokuussa mahtuneetkaan. Tarkoituksenani on tehdä aerobista liikuntaa 2 kertaa viikossa sekä lihaskuntoa ja pilatesta kerran viikossa. Ellen lisää liikuntaa ja kiinnitä huomiota syömisiini, uhkaa kakkostyypin DM. Eli liikun henkeni edestä. Nyt on torstai, liikunnallisen elämän piti alkaa maanantaina...

Veronica Laitinen

Olen saanut painoa pois noin 8 kiloa, vielä pitäisi 15 saada pois, mutta nyt painoni on jämähtänyt. Ei tipu, enempää ei. Olen ruvennut sauvakävelyn lisäksi hölkkäämään, intervalliharjoituksia siis teen 3-4 kertaa viikossa koska sen pitäisi tehota mutta ei. Syön yhtä vähän kuin ennenkin, nyt epäilyttää mahtaako kilpirauhaslääkitys olla kohdallaan. Täytän ensi kuussa 51 ja olen myös keuhkosairas, haasteita siis riittää!

Marjaterttu

Täytän syksyllä 40 vuotta ja siihen liittyen minulla on ollut jo noin vuoden verran käynnissä "projekti 40". Tavoitteena parempi fiilis ja keinoina sinne pääsemiseksi aktiivisuuden lisääminen arkeen, kolmen kilon painon pudotus (vielä, muutama kilo jo takana, tavoittelen painoa ennen kahta raskautta) ja lisäksi isompina juttuina muutoksessa myös omien tavoitteiden ja oman elämän pohtiminen ja rohkeuden lisääminen asioiden kohtaamiseen.

Säännöllisen kävelylenkkeilyn arkipäivisin olen aloittanut jo kuluvan vuoden alusta, kun pohdin vähän omaa arkeani ja muutin vain hieman aamujeni normaalia aikataulua. Muita urheilupuuskia tulee ja menee, voimaharjoittelu oman kehon vastuksella, juoksulenkkeily ja jooga ovat toivelajejani, mutta säännöllisyys puuttuu. Nuorena olin himourheilija, sitä tunnetta kaipaan, kun "ei voinut jättää urheilematta". Positiivisesti eteenpäin.

Anna P

47 v!! Tavoitteena bikini body 50 vuotiaana, silloin kun matkustetaan jonnekin kuumaan, Bahama vai Bali, viela ei ole paatetty..

Pyorailen, koirakavelen, kayn salilla pari kertaa viikossa  - painoa tulee tasaisesti kilo per vuosi, nain ollut viimeiste 10 vuotta. Jos oikeasti haluan tehda muutoksen, joka iltainen viinilasi tarvis jattaa, ja se uskomaton napostelun tarve, niin pahaa kropalle mutta hyva sielulle. Uusi kuntopyora -upea sellainen on parkkeerattu tvn eteen, joten kunhan arki rullaa taas normaalisti, varmasti pyorailen tunnin ja vaihdan valkkari lasin vihreeseen teehen - varmasti! 

Mummo2014

Aina syksyisin naisvoimisteluryhmään, missä monipuolisesti käydään läpi reisi-peppu-vatsa-jalkajumpat. Viisikymmentä täytettyäni juoksin ensimmäisen puolimaratonini, nyt 54-vuotiaana niitä on takana toistakymmentä. Liikun sekä fyysisen että psyykkisen kunnon takia. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä masennuksen vuoksi (jo 42-vuotiaana!), lisäksi minulla on fyysisiä sairauksia, kuten fibromyalgia. Ilokseni luustontiheysmittauksessa osteopeniani todettiin parantuneen: kiitos liikunnan ja lääkkeiden! En voisi elää ilman liikuntaa, se on parasta terapiaa!

MerjaK

Hei,

pari vuotta vielä viiteenkymppiin jäljellä. Olen parin viime vuoden aikana kärsinyt huonosta liikuntamotivaatiosta, kuitenkin liikkunut säännöllisesti lähinnä tahdonvoimalla. Tänä kesänä motivaatio on alkanut löytyä ja 50 minuutin alitus 10 km juosussa voi jopa joskus toteutua. Tämä tavoite alle 50 min ennen viittäkymppiä on ollut pidemmän aikaa ja melkein sen jo hautasinkin. Olen huomannut lihashuollon tärkeyden ja aion keskittyä siihen tämän syksyn aikana juoksuharjoittelun lomassa.

Hyvää syksynalkua,

MerjaK

Jenny F

Jatkan kahvakuulatreeniäni (PT:ni suunnitelema) ja lisään syksymmällä pikkasen salitreeniä ohjelmaan. Vielä pitäisi saada muutama kilo rasvaa pois ja kiinteyttää vartaloa. Ensi kesänä kehtaa pukeutua miten tahansa (ainakin melkein ;) )

Raija Kemiläinen

Riikka dear! Loistava blogi-kirjoitus!

Täytin kesällä 60! -Ja aion täyttää vielä 70, 80...

Tällä menolla se ei onnistu.

Olen työhullu. Ajattelen ja teen töitä aina. En osaa nukkua, koska olen niin innostunut pohtimaan asiakkaiden ongelmia.

Vähennän syksyllä työntekoa. (Tämä on jokasyksyinen lupaus, jolle mies hymähtelee.)

Olen päättänyt käydä kävely- tai juoksulenkillä viisi kertaa viikossa vähintään. Merkitsen ne kalenteriin. Ostin askelmittarin, jonka steppejä seuraan tavoitteellisesti. On muuten kiva vehje!

Käsivarret ovat pillit, mutta vyötäröllä on löysää. Kehonmittaus antaisi täpäkän sysäyksen kohti niitä tulevaisuudessa siintäviä 70- ja 80-vuotispäiviä.

Saila

Syksyllä jatkuu liikunta lempilajieni parissa eli pitkiä kävelylenkkejä koiran kanssa, joogaa ja pilatesta muutama tunti joka viikko. Uutuutena ilmoittauduin työpaikallani järjestettävään vinyasa flow joogaan kerran viikossa aamutuimaan klo 7:30. Haastavaa, kun en ole erityisen aamuihminen enkä -liikkuja, mutta kokeillaan nyt pari kuukautta. Ruokavalioon palaa loman jälkeen taas itsetehdyt ravintorikkaat smoothiet ja mehut, eiköhän niillä saa pari lomakiloa vyötäröltä taas pois. 

Katiska

Aion syksyllä jatkaa linjaani terveellisistä elämäntavoista. Liikuntaa joka viikko sen mukaan mikä jumppa tai muu liikunta sattuu milloinkin kiinnostamaan. Ja saatanpa osallistua vielä yhteen tai useampaan liikunnalliseen tapahtumaan.

Syömisiä saa toki vielä miettiä lisää. Että söisi mahdollisimman monipuolisesti ja herkut saisi kokonaan jäädä viikonlopulle, jos silloin tekee jotain mieli; mutta pitäisi silloinkin pupeltamisen kohtuudessa.

Aion nauttia elämästä ilman stressiä :) Ja kaverin kanssa liikkuminen vieläkin antoisampaa.

MXVO

Matin elämänviisauksia lainatakseni "syksy on laiffii" ja "syksy on ihmisen parasta aikaa". Tämä siksi, että minäkin olen lokakuun valo! Tää ikä on niiiiin vapauttavaa aikaa, että nyt oikeastaan ensimmäistä kertaa elämässäni ajattelin satsata omaan hyvinvointiin. Juu, nyt ei olekaan vuorossa jooga eikä pilates (tai ehkä vähän myöhemmin). Mä olen ilmoittautunut a. kuvankäsittelykurssille, jolla toivon paikkaavani joitakin osaamiseni aukkoja b. englanninkielen keskustelukurssille.

Koko maailmassa ja omassa ympristössä tapahtuu niin suuria asioita, että paras tapa pitää oma pää kunnossa on vaan suhtautua asioihin positiivisesti. Mulla on kaikki asiat hyvin. Paljon huonommin voisi olla ja monella onkin. Mä nyt vaan nautin jokaisesta arkipäivästä, ja niistä kannattaa ainakin yrittää tehdä juhlaa. Ei mulla muuta.

Seuraa 

KAUPALLINEN BLOGI Täytän lokakuussa 50 vuotta ja toteutan nuoruuden unelmani: nousen lavalle tanssijana. Koreografiasta vastaa Hanna Brotherus. Hyvinvointiani ja tätä blogia tukeeLääkärikeskus Aava. Tässä blogissa kerron matkasta kohti parrasvaloja. Tervetuloa mukaan!