Neljä vuotta sitten meidän perhe kasvoi nykyiseen kokoonsa. 

Seitsemän henkeä.

Todettiin ettei ikinä enää mahduta kenenkään luo kylään koko perhe.

(Nykyään meitä ei kyllä enää kutsutakkaan kylään)

Ratkaisuksi ongelmaan keksittiin asuntovaunu.

Kummallakaan meistä ei ollut mitään aikaisempaa kokemusta

asuntovaunuilusta.

(Parikymppisenä asuin yhden kesän asuntovaunussa vanhempieni pihassa kun päättyneen suhteen

jälkeen halusin palata kotiin, mutta sisälle ei enää mahtunut.)

Muutamalla kaverilla onneksi oli kokemusta, paljonkin.

Saatiin hyviä vinkkejä ja neuvoja. 

Ihan kaikkia kriteerejä täyttävää vaunua ei meidän aikataululla

ja budjetilla löytynyt, mutta melko hyvä kuitenkin.

Jokaiselle oma sänky.

Koska vaunua ei turvallisesti (lue pienten ihmisten kolhimatta) voi säilyttää

pihassamme otimme sille kausipaikan läheiseltä caravan alueelta.

Näin saimme itsellemme kesämökin ilman suurempia kunnostushuolia.

Ensimmäisenä vaunukesänä reissasimme pari viikkoa kotimaassa.

Vaunualueilla kaikki sujui hyvin, mutta siirtymät ja nukkumaanmenot vaunussa oli melko

kamalaa keskenään tappelevien lasten kanssa.

Sinnikkäästi kuitenkin käytiin Muumimaassa ja Särkänniemessä.

Lankomiehen mökillä ja ostosparatiisissa.

Siinä vaiheessa kun oksennustauti alkoi kiertämään porukassa lähdettiin 

kotimatkalle...

Mies (kuljettaja) sairasti ensimmäisenä, toipui ja pystyi ajamaan.

Minun ajokortti ei riitä meidän ison yhdistelmän kuljettamiseen, onneksi.

Minä sairastin viimeisen reissuyön ja pienin oksensi kotipihalle.

Vieläkin puistattaa se haju asuntovaunussa...

Toisena kesänä oltiin reissussa myös pari viikkoa.

Pidempi leiri pystytettiin Helsinkiin ja siellä yövyttiin neljä yötä.

Käytiin Korkeasaari ja Linnanmäki.

Suomenlinna ja keskusta.

Lapsista parasta oli raitiovaunut ja metro...

Viime kesä oli mikä oli.

Kelit ei oikein suosineet.

Tämä äiti oli väsynyt.

Käytiin kuitenkin viikon reissu pienellä porukalla PowerParkissa.

Nyt pitäisi keksiä minne tänä kesänä mennään?

Vai mennäänkö minnekkään?

 

 

 

Kommentit (1)

Seuraa 

Nelikymppinen, viiden lapsen koti(sijais)äiti joka arkirumban kieputuksessa opettelee pitämään parempaa huolta myös itsestään. Blogi löytyy myös facebookista. https://www.facebook.com/kieputusta/?ref=aymt_homepage_panel