Voi miten kauniisti kirjoitettu kirja! Olenpa iloinen, että juuri sen ensimmäinen luku oli lahja blogin lukijoille.

Itse luin sen yhteen menoon eräänä unettomana yönä. Itkin vähän, mutta enemmän tunsin myös suurta hellyyttä romaanin ihmisiä kohtaan.

 Ina Westmanin esikoisromaani Syliin kertoo odotuksista ja synnytyksistä ja äideistä ja lapsista. Se kertoo siitä, kun nainen päätyykin tädiksi eikä äidiksi, ja siitä, kun äiti ei haluakaan olla äiti. Romaanin keskuspaikka on Naistenklinikan osasto 42, vaikeiden raskauksien osasto.

Naisia on kirjassa paljon, heidän tarinansa risteävät ja puikkelehtivat toistensa lomassa tavalla, josta nautin kovasti. Rakenteen lisäksi kirjassa on kaunista kieli ja ajatus, siitä, että äitiys on kaikkea muuta kuin normeja. "Äitiys ei ole elämäntapavalinta", sanoo Ina viisaasti Vauva-lehden haastattelussa. (Ja tässä muuten linkki Inan haastatteluun HSTV:n Arka paikka -ohjelmassa.)

Itse en ole synnyttänyt ja bonusäitiytenikin on kovin myöhäsyntyistä ja kaverillista. En siis (onneksi) ole päässyt osalliseksi siitä kilpailusuorituksesta, joka äitiys tuntuu helposti olevan. Sivusta olen kyllä saanut seurata sekä äitiyden paineita että sitä, miten monella tavalla äidiksi tullaan (biologisen lapsen synnyttäminen on omassa ystäväpiirissäni yllättävän harvinainen tapa).

Niinpä arvostan kovasti sitä, että Ina Westman antoi minun kurkistaa äitiyden alkuun. Luulen, että se tekisi hyvää ihan jokaiselle.

Suositus: Hänelle, joka on joskus harkinnut äidiksi tulemista.

Alku: Vasta jälkikäteen hän ymmärsi ettei tiennyt kenenkään nimeä. Siellä oli vain Se, joka vuotaa verta, Se, jonka lapsivesi vuotaa, Se, joka oksentaa, Se, joka odottaa identtisiä, Se toinen, joka odottaa kaksosia, Se, jota supistaa koko ajan ja sitten oli hän. Hän, jonka vauva aikoo syntyä ennen aikojaan. Ilman, että kukaan tietää miksi.

Jälkikäteen hän ymmärsi senkin, etteivät lääkärit sanoneet kaikkein olennaisinta - sitä, että jos vauva syntyy nyt, se ei todennäköisesti selviä. He puhuivat todennäköisyyksistä, lepäämisestä, viikko kerrallaan etenemisestä. Siitä, ettei kukaan tiedä. Että monelle käy hyvin. Että otetaan osastolle lepäämään "varmuuden vuoksi".

Vasta osastolla hän ymmärsi, että monelle ei käy hyvin. Ei voipaketin kokoiselle vauvalle, viikolla 25.

Ina Westman: Syliin. Kosmos 2016. 208 sivua.

Kommentit (4)

Chocolate and sparkles
Liittynyt7.9.2015

Aiheeseen täysin kuulumaton kommentti: keskeytäthän työtehtävät, kaipaan lomakirjavinkkejä! Sopiiko Brooklyn lentokonekirjaksi? Löytyykö Jäävuoren huipusta parhaat lomaruoat? Missä mökillä luettava dekkari? Entäs hömpät? Onko olemassa jotain uutta elämäkertatyyppistä juttua siihen hetkeen kun haluaa lomailla hieman ryhdikkäämmin?

Loma alkaa viikon päästä, enää vain muutama päivä aikaa koostaa lomakirjasto!

Mari - KK
Liittynyt1.10.2013

Voi vitsi. Voisinpa keskeyttää työt ja paneutua tähän! Ei onnistu, koska melkein kaikki muut lomailevat jo.

(Ja miksiköhän en saanut kommentistasi viestiä meiliini? Huomasin tämän vasta nyt ja tajuan olevani pahasti myöhässä. Anteeksi!)
Dekkari: Lue Uimari, tai jos sen jo luit, Lähiö. Vähän huono dekkarisesonki ollut nyt. Heinäkuussa ilmestyy Jääkaksoset, jonka luin just ja joka on vähän Nainen junassa -henkinen, mutta ei mikään super sekään. Pari ruotsalaista odottaa vielä lukemistaan, 

Ryhdikkyyden kaipuuseen: Nora Wesbster tai Korkea aika (eivät ole elämäkertoja, joita en oikein harrasta ja joita just nyt ei osaa kukaan työkaverikaan suositella).

Hömppää en ole lukenut, mutta hyllyssä odottavat Dumplin ja Keskilännen keittiöt. Saa nyt sit nähdä.

Suosikkikeittokirjani on yhä GRV:n 100 parasta. Ostin just Alénin ja Oksasen Henkan kotiruokaa koko vuodeksi, mutta se vaikuttaa aika hankalalta tällaiselle aloittelijalle. Aion hankkia ton Jäävuoren huipun viimeistään kun oma lomani alkaa eli kuukauden (!) päästä.

Chocolate and sparkles
Liittynyt7.9.2015

GRV:n 100 parasta on jättihyvä, mutta jo aika paljon kokattu.. Kesäkokkauksiin ostin Jäävuoren huipun mutta ihan vielä ei ole sen kanssa lähtenyt käsistä.

Brooklyn oli mainio ja siinä oli viittauksia Nora Websteriin! Hämmentävää mutta voih, niin koukuttavaa.

Hömppäosastoon en ole vielä kesken, olen niin hyvin vaikuttunut Brooklynistä.

Mari - KK
Liittynyt1.10.2013

Luin jostain (muualtakin kuin sun kommentista) että Nora Webster mainitaan Brooklynissä ja Websterissä taas on samoja ihmisiä kuin Brooklynissä, mutta muistanko Brooklynistä mitään yksityiskohtia? En tietenkään. Pääni tyhjenee luetusta sitä mukaa kun uutta tulee. Olen hataramuistinen, ei voi mitään.

Seuraa 

KK:n toimituspäällikkö Mari Paalosalo-Jussinmäki uskoo, että jokaiselle kirjalle on lukija. Tässä blogissa hän yrittää yhdistää kirjat ja ihmiset.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Teemat

Blogiarkisto

2016
2015
2014