Jos tämä on kaikkea, mitä kirjassa rakastan, Tšernobylista nousee rukous on kaikkea, mitä en rakasta. Se on hajanainen ja toisteinen ja siinä viljellään kolmea pistettä niin että olin aluksi ihan raivona. (Suhteeni välimerkkeihin on ehkä hiukan epäterve.)

Kirja on silti vaikuttavinta mitä olen lukenut aikoihin. Viimeistä monologia lukiessani itkin, mitä ei tapahdu oikeastaan koskaan.

Tšernobyl on myös kirja, josta halusin puhua koko ajan.

Yleensä en välitä keskustella lukemistani kirjoista ihmisten kanssa tämän blogin ulkopuolella, mutta Tšernobylin tarinoista olisin jaaritellut jatkuvasti. Etukäteen ei arvaisi, miten monta keskustelua saa käännettyä Tšernobylin ydinonnettomuuteen, kun oikein haluaa.

On oikeastaan ihme, miten vähän siitä puhutaan, vaikka ainakin me vappua vuonna 1986 ulkona juhlineet muistamme, miltä uutinen ydinonnettomuudesta muutaman päivän kuluttua tuntui.

Vaikuttavuuden ei tietenkään olisi pitänyt olla yllätys. Nobel-palkinnon viime vuonna saanut Svetlana Aleksejevitš kirjoitti kirjaa melkein 20 vuotta: keräsi tarinoita ja sommitteli niitä kokonaisuudeksi. Netistä luin, että Aleksejevitš tekee yhtä kirjaansa varten 400–700 haastattelua.

Tšernobylissa äänen saavat vuorotellen ihmiset, joita onnettomuus kosketti. Monologit vuorottelevat kuoro-osioiden kanssa. Molemmat kertovat rakkaudesta ja kuolemasta ja ihmisen irrationaalisuudesta.

Aleksejevitš kuvaa neuvostoihmistä, joka varastaa ydinvoimalan rakentamiseen tarkoitettua betonia ja myy ydinlaskeuman alueella kasvanutta viljaa puhtaana, mutta joka myös lentää palavan ydinreaktorin sydämeen pudottaakseen hiekkasäkit juuri oikeaan kohtaan.

Kirja on täynnä sankareita ja tragediaa, uhrauksestaan tietoisia raivaajia ja heitä, jotka eivät tajua, miksi säteilyn pitäisi ajaa heidät kotoaan ("eihän sitä näe") tai miksi ihmiselämän pitäisi olla arvokkaampi kuin puolueen etu. Säteilykuoleman kuvauksia on kirjassa monta, eikä niitä voi suositella herkimmille.

Ydinonnettomuuden kuvaus kasvaa myös analyysiksi Neuvostoliitosta ja sen romahduksesta. Se on karmiva kuvaus valtiosta, joka itseään suojellakseen murhaa kansalaisensa, ja kansasta, joka antaa sen tapahtua.

Lukiessani käänsin vähän väliä sivuja koirankorville hienon ajatuksen merkiksi. Nyt kun käyn niitä läpi poimiakseni tähän yhden, en muista mitä kohtaa sivulla olen tarkoittanut. Irrotettuina virkkeet ja kappaleet kuulostavat vain... kolmea pistettä pursuvilta katkelmilta.

Suomeksi Aleksejevitšilta on julkaistu Tšernobylin lisäksi vain Sodalla ei ole naisen kasvoja. Ruotsia osaavat pääsevät käsiksi hänen koko tuotantoonsa. Nobelin kunniaksi Tšernobylistä ilmestyi laajennettu laitos, alkuperäinen kirja on vuodelta 1997 ja suomennos vuodelta 2000.

Suositus: Hänelle, joka ei oikein muista, mitä 26. huhtikuuta 1986 tapahtui.

Alku:
"Kummasta kertoisin... Kuolemasta vai rakkaudesta? Vai ovatko ne sama asia... Kummasta?

Olimme vasta menneet naimisiin. Kuljimme vielä kaupungilla käsi kädessä, sillä tavoin kävimme kaupassakin... Olimme aina yhdessä. Sanoin hänelle 'rakastan sinua', mutta silloin en vielä tiennyt, kuinka paljon häntä rakastin... En osannut kuvitella... Asuimme palokunnan asuntolassa, hän oli palomies. Toisessa kerroksessa. Meitä oli siellä kolme nuorta perhettä, keittiö oli yhteinen. Alhaalla, pohjakerroksessa, olivat autot. Punaiset paloautot. Siellä oli palolaitos, hänen työpaikkansa. Tiesini aina, missä hän oli ja mitä hän teki. Kerran heräsin keskellä yötä meluun. Huutoihin. Menin ikkunaan katsomaan, mitä siellä tapahtuu. Hän näki minut ja huusi: 'Sulje ikkuna ja mene nukkumaan! Voimalassa palaa. Tulen kohta takaisin!'

 Svetlana Aleksejevitš: Tšernobylista nousee rukous. Tulevaisuuden kronikka. Tammi 2015. Venäjänkielinen alkuteos Tšernorbylskaja molitva. Hronika buduštšego. Suomentanut Marja-Leena Jaakkola. 391 sivua.

Kommentit (0)

Seuraa 

KK:n toimituspäällikkö Mari Paalosalo-Jussinmäki uskoo, että jokaiselle kirjalle on lukija. Tässä blogissa hän yrittää yhdistää kirjat ja ihmiset.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Teemat

Blogiarkisto

2016
2015
2014