Aika se tuntuu toisinaan olevan kortilla, viikonloput juoksevat alta ja vaikka kuinka juoksujalkaa painaisi niin kyllä sitä vain kelkasta jää. Koitan kuitenkin välillä jarruttaa sen verran että ehtisin seurata kevään edistymistä. Sini- ja valkovuokot kukkivat, leskenlehdet, jopa lupiinit  olivat nostaneet vartensa. Mesi- ja tyrninmarjat pukkaavat lehtiään kovalla kiirellä kanssa puhumattakaan raparperistä ja ruohosipulia voi jo ihan reippaasti leikata lautaselle. Kohta saapi vuoden ensimmäisen tuoreen saunavastan.

Tällä kerralla korttien ehdotuksista on uutena musiikkituttavuutena on ranskalainen Francis Gabrel , joka laulaa sen verran leppoisasti, että alkaa silmät lupsumaan mukavasti. Ja kun kuuntelee, katsoo ensin tätä kielokorttia ja sitten ummistaa silmät voi jopa aistia ihanan alkukesän tuoksun. Sitä kohti mennään nyt!
 

 

Ibland känns det som om tiden inte räcker till, veckosluten springer ifrån en och hur man än försöker skynda så hänger man inte med. Jag försöker dock bromsa då och då för att hinna följa vårens framskridande. Blå- och vitsippor blommar, tussilagon, även lupiner visar sina stjälkar. Bladen på åkerbär och havtorn har bråttom att slå ut, för att inte nämna rabarber och gräslök kan man skörda redan rikligt.  Snart blir det dags för årets första färska badkvast!

Denna gång från kortens förslag blir det ny musikbekantskap Francis Gabrel, en fransman som sjunger så pass gemytligt att man vill bara blunda. Och medans man lyssnar,tittar först på kortet med liljekonvaljerna och blundar sedan så kan man nästan känna den underbara doften av försommaren. Dit är vi på väg nu!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Terveisiä ja tuulahduksia maailman turuilta niin korttien kuin ajatuksienkin myötä. Syväluotaamista ja arkipäivää vauhdista riippuen. /Hälsningar från jordens alla hörn - ja nästan - med både kort och tankar. Djuplodande och vardagligt beroende på farten.

Blogiarkisto

2016

Kategoriat

Instagram