Jospa tämän viikon kirjoitukset lopettaisi sitten tähän kehotukseen eli ota aina rauhallisesti. Tarttuiko kellään tuo musamato - Juicen Zeppeliini se siinä lähtee ja niin se matkustaja lähtee täältäkin katselemaan kotimaan maisemia. On tosiaan mukava pitkästä aikaa saada kuulla ja puhua äidinkieltä. Toisinaan se menee jo ahmimisen puolelle. Ja kaikki herkut mitä sieltä sitten haluaa ottaa mukaan. Tässäpä on se runo joka pyörii useimmiten mielessä ja papan opetus että jos se maailman ranta ei muuta opeta niin ainakin hiljaa kävelemään. Ehkä se oppi menee perille nyt kun varpaat ovat kipeät.

My body may age but
my mind will stay young
I've much left to do,
many songs to be sung.
Many roads are to be travelled,
much love to express.
Many souls that need aid
who are now in distress.
I will do what I can to
help brighten your day.
I will spread cheer and love
as I pass by your way.
The world is my oyster;
to have and to hold.
Why, I'm really too busy
to ever grow old!

Om man skulle avsluta denna veckans bloggande med kortets uppmaning: alltid ta det lugnt. Rubriken kommer från en finsk låt som heter Zeppelin som ska börja sin färd och det gör även jag till fosterlandet. Det ska bli roligt att få både lyssna och prata modersmål. Det är som om man tankar in allt. Och allt det goda man ska ha med sig hem sedan! Dikten här ovan är den som oftast pluppar upp i minnet och morfars lärdom att om världen inte lär dig annat så lär den dig att gå långsamt. Kanske är jag på väg att lära mig för jag har ont i tårna.

Kortti vuodelta 1949 är kortet ifrån.

Kommentit (1)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Terveisiä ja tuulahduksia maailman turuilta niin korttien kuin ajatuksienkin myötä. Syväluotaamista ja arkipäivää vauhdista riippuen. /Hälsningar från jordens alla hörn - ja nästan - med både kort och tankar. Djuplodande och vardagligt beroende på farten.

Blogiarkisto

2016

Kategoriat

Instagram