Siskollani oli ilmaisliput Habitare-messuille, joten täytyihän siellä käydä. En sanoisi olevani mikään sisustusihminen, mutta asia tulee kyllä ajankohtaiseksi sitten, kun muutamme isompaan asuntoon. 

Täytyy sanoa, että mielenkiintoisempi osa messuja oli se halli, jossa oli huonekalujen sijaan piensisustustavaraa. Kovasti puhutaan tavaran vähentämisestä ja minimalismista. Kuitenkin ne pienet asiat tuntuvat tuovan kodin tuntua. Jopa silloin, kun ovat hujan hajan ympäri kotia.

Itämaistyyliset lamput, verhot ja matot tuntuvat nykyään vetävän minua puoleensa. Pidän väreistä, voimakkaista kuvioista ja kontrastista, jota niissä on. Voi toki olla, että mieheni kotimaallakin on jotain tekemistä mieltymyksieni kanssa. 

Pidän myös värikkäistä Tiffany-lampuista ihan älyttömästi, sellaisen haluan varmasti joskus kotiini. Niitä näkee toisinaan kirpputorilla myynnissä tosi edullisesti. Messuilla en nähnyt, tai sitten vain kävelin ohitse huomaamatta. 

Sisustaminen yleensä tuntuu minusta aika työläältä. Pitää koluta läpi monia huonekalukauppoja, löytää sopivan värinen ja oikeaa tyyliä oleva huonekalu juuri oikeissa mitoissa, joka sopii vielä ympärillä olevien kalusteiden joukkoon.

En oikein tunne kuuluvani siihen joukkoon, joka saa sisustamisesta niin suurta mielihyvää, että se peittoaisi sen vaivan tunteen, joka täydellisen huonekalun metsästyksestä aiheutuu.

Toisaalta olen kauniiden asioiden ystävä, pidän tärkeänä sitä mitä näen ympärilläni. Tämä on vähän ristiriidassa sen kanssa, etten jaksa nähdä erityistä vaivaa sisustuksessa. Mutta ehkä minä vielä joskus saan tuulta purjeisiin tässä asiassa ja pääsen laiskuudestani.

Kommentit (0)

Seuraa 

Olen 34-vuotias yhteiskuntatieteilijä, luonto- ja kirjallisuusihminen, myös koiraihminen ilman omaa koiraa. Olen palaamassa perheeni kanssa asumaan lapsuuden kotipaikkakunnalle – samaan taloon, jossa olen kasvanut. Nyt mukana on mies ja neljävuotias kaksikko.

Kirjoitan kahden kulttuurin perheen elämästä, lapsista, yhteiskunnasta, luonnosta, puutarhasta, kirjoista, arjesta ja hyvään elämään pyrkimisestä. 

Email: kotiinpaluu.blogi@gmail.com

Tykkää Facebookissa