Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt seksuaalista häirintää julkituova #metoo-kampanja on tuonut häirintätapauksia ilmi Suomessakin. Kampanja alkoi taide- ja kulttuurialalta ja siellä se on tähän asti pysynyt.

Vaikka tuskin kukaan on niin naiivi, että kuvittelisi taide- ja kulttuurialan olevan ainoa elämän alue jossa ilmenee häirintää ja epäasiallista käytöstä, julkisuudessa ei ole puhuttu esim. urheilun, yritysmaailman tai politiikan häiriköistä. Tietenkin muutamia tapauksia on tullut esiin sieltä täältä, mutta ei samassa laajuudessa kuin kulttuurissa.

Helsingin Sanomat antaa ilmiölle yhden selityksen, mutta tarjoan toisen. Kulttuuriväki on tottunut käsittelemään tunteitaan ja ajatuksiaan. Suuri osa väestä on myös tottunut kertomaan niistä julkisesti. Itse asiassa juuri sitä kulttuuri ja taide on. Ihmisten julkituomia tunteita, ajatuksia, sanoja ja tekoja.

Kulttuurin parissa toimivat ihmiset ovat myös rohkeita. Ehkä keskimäärin rohkeampia kertomaan mitä mieltä ovat kuin jollain toisilla aloilla toimivat ihmiset. 

Kulttuurin ja taiteen alalla on kokemukseni mukaan myös edistyksellisiä ihmisiä. He ovat valmiita puolustamaan ihmisyyttä ja  vastustamaan vääryyttä, koska se on kulttuurin ja taiteen tehtävä.

Ehkä siksi taide toimii ensin. Muut tulevat kyllä perässä, kunhan ovat valmiita.

Kommentit (0)

Seuraa 

Lukutoukka on reilu viisikymppinen kirjojen kustantaja, toimittaja ja luovan kirjoittamisen ohjaaja Heikki Savola. Lukutoukka muistelee kirjallisuuteen ja kulttuuriin liittyviä asioita sen minkä muistaa - ja saattaa joskus antaa fiktion korjata sen minkä fakta rikkoo.

Teemat