Jos suomalaiselta kysytään mikä Suomessa ja omassa asuinkunnassa on parasta, todennäköisesti vastausten kärkipäässä on luonto. Luonnollinen vastaus, sillä Suomessa luonto näkyy lähes kaikkialla. Enemmän tai vähemmän. Luonto on arkipäivää, mikä johtaa helposti siihen että sitä tulee tarkkailtua kovin ylimalkaisesti. Ainakin lähintä luontoa.

Otetaan esimerkiksi vaikka Suomen yleisin talvilintu talitiainen. Jokainen tunnistaa sen, mutta miten kuvailisimme linnun olemusta, liikkeitä ja laulua, paitsi toteamalla että talitiainen on kelta-musta pikkulintu joka laulaa titityy.

Jussi Seppä kertoo talitiaisesta eli pakkastiaisesta vuonna 1922 ilmestyneessä Lintujen äänet -kirjassa hiukan tarkemmin ja antaa nykypäivän ihmiselle uuden - tai vanhan - näkökulman:

”Liikkuvampaa, vikkelämpää ja iloisempaa lintua kuin pakkastiainen on, saa harvoin nähdä. Hetkeäkään se ei malta olla aivan liikkumattomana. Pieniä pyöräyksiä, käänteitä ja siipien kohottelua ja räpyttelyä näkee aina.

Luonteeltaan pakkastiainen on kade. Ruokapaikan löydettyään hallitsee se koko varastoa, vaikka se riittäisi ateriaksi kymmenelle tiaiselle. Siksipä varpuselle ja pakkastiaiselle joskus syntyy kahakka kartanomailla, koska molemmat ovat hiukan ahnaita.

Reippaus, ryhdikkyys, ketteryys, kekseliäisyys, näppäryys ja nokkeluus ovat erinomaisia avuja, jotka pelastavat pakkastiaisen monesta pälkähästä, milloin nälästä, milloin pakkasen kourista.

Pakkastiaisen laulu on poljennoltaan reipasta, mutta soinnilliselta viritykseltään ja väritykseltään hiukan kylmää ja kovaa metalliäänten tilkutusta. Siinä on melkoinen annos pajupillin väritystä. Lausunta on iloinen ja virkeä ja äänenliikunta laaja ja hyppelehtivä. Komponeerauskyky on aivan erinomainen ja yksilöllinen. Se ei tyydy jäljittelemään toisten ääniä, vaan se keksii aina omaperäistä.

Pakkastiaisen laulussa huomaa selvästi eri vuodenaikojen vaikutuksen. Sen ääntely vaihtelee ilmanalan mukaan. Laulun vireys ja kokoonpano riippuu tuulesta, tuiskusta, pakkasesta, sateesta ja auringonpaisteen voimasta.”

 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Lukutoukka on reilu viisikymppinen kirjojen kustantaja, toimittaja ja luovan kirjoittamisen ohjaaja Heikki Savola. Lukutoukka muistelee kirjallisuuteen ja kulttuuriin liittyviä asioita sen minkä muistaa - ja saattaa joskus antaa fiktion korjata sen minkä fakta rikkoo.

Teemat

Instagram