Helsingin Kirjamessuilla 2018

Torstaina 25. lokakuuta 2018 kävin Helsingin Kirjamessuilla ensimmäistä kertaa asiakkaana. 12 vuoteen. Joka vuosi olen ollut messuilla, mutta näytteilleasettajana ja toisinaan myös esiintyjänä. Yleensä joka päivä torstaista sunnuntaihin, aamusta iltaan. Paikalla ensimmäisten joukossa ja lähdössä viimeisten mukana. Jos tarkkoja ollaan, tulin messuille aina jo keskiviikkona, rakentamaan osastoa.

Tänä vuonna kustantamoni jäi messuilta pois. Yritämme nyt säästää rahaa - ja itseämme. Viiden päivän messu-urakka on paitsi melko kallis, myös uuvuttava. Jatkuva hälinä, kohina ja meteli jää soimaan päähän ja asiakasvirrassa skarppina eläminen syö voimia. Yleensä messuista toipuminen vie useamman päivän. Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän aikaa tarvitaan.

Kirjamessujen avajaispäivä on varsin rauhallinen, vaikka väkeä on silti yllin kyllin. Valtava messuhalli nielaisee helposti tuhansia ihmisiä, eivätkä käytävät tunnu silti olevan ruuhkaisia. Ensimmäinen messupäivä on paras päivä katsella kirjatarjontaa, tehdä löytöjä ja ostoksia.

Helsingin kirjamessuilla torstai on niin sanotusti ammattilaispäivä. Kirjastojen, kirjakauppojen ja kustantamoiden väkeä on paikalla runsaasti. Runsaasti on myös koululaisia, jotka pyrähtelevät vilkkaina ryhminä osastolta toiselle. Osalla on kirjallisuuteen liittyviä tehtäviä. Pitää löytää kirja, joka kertoo historiasta, jonka kirjoittaja on suomalainen tai kirjassa on luonnosta kertovia runoja. Tehtäviä on monenlaisia ja neuvokkaimmat hoitavat hommansa nopeasti ja tehokkaasti haastattelemalla jonkin kustantajan edustajaa, joka osaa vastata kerralla useampaankin kysymykseen.

Asiakkaan rooli on minulle outo. Nyt kun omaa tukikohtaa eli omaa osastoa messuilla ei ole, oloni on jotenkin irrallinen ja ulkopuolinen. Pysähdyn tuon tuosta juttelemaan tutun kirjailijan tai kustantajan kanssa. Ihan samoin kuin aiempinakin vuosina, mutta en saa messutunnelmasta kiinni lainkaan. Tai saan, mutta se on eri messutunnelma kuin mihin olen tottunut.

Ostan pari kirjaa, istun kuuntelemassa muutamaa lavaohjelmaa, seuraan kahvilan pöydästä messuvilinää ja pohdin mitä vielä haluaisin nähdä vai näinkö jo kaiken. En voi mitään, että vähän harmittelen etten näe ja koe enempää kuin muutaman tunnin yhdestä ainoasta messupäivästä. Onkohan kaikilla yhden päivän vierailla sama tunne?

Kommentit (0)

Seuraa 

Lukutoukka on reilu viisikymppinen kirjojen kustantaja, toimittaja ja luovan kirjoittamisen ohjaaja Heikki Savola. Lukutoukka muistelee kirjallisuuteen ja kulttuuriin liittyviä asioita sen minkä muistaa - ja välillä kommentoi muitakin asioita.

Teemat

Hae blogista