Nykyisessä arjessani nautin suuresti rauhallisista aamukahvihetkistä. Edellisessä arjessani hoitoalalla aamukahvia ei aina ehtinyt juoda...

Kun lehmät on lypsetty ja lapset lähteneet kouluun, on yleensä (ei aina) aikaa juoda aamukahvit ihan rauhassa.

Isännän kanssa kinastellaan ainoastaan siitä, kumpi ehtii ladata pannun ensin. Isännän mielestä minun keittämäni kahvi on liian vahvaa ja päinvastoin...

No okei, sanomista tulee vähän siitäkin, että se tuppaa läikyttelemään kahvia pitkin lattioita!

Viime aikoina meillä on ollut aamukahviseurana myös eläintenhoitajaopiskelija. Kahvittelujen lomassa olemmekin keskustelleet monenmoisista asioista ja tulleet siihen tulokseen että rauhallinen aamukahvihetki on yhtä kuin hyvä kehityskeskustelu:)

Kommentit (0)

Seuraa 

Blogi kertoo elämästä maanviljelijän vaimona hullunkurisessa perheessä...

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat