Kirjoitukset avainsanalla #potilasvahinko

Työtapaturmasta tulee lokakuussa kuluneeksi neljä vuotta. Nilkkaan jäi pysyvä hermovaurio, mikä todettiin potilasvahingoksi ensin suralishermon ja myöhemmin myös tibialishermon osalta. Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijalääkärin (dosentti, lääketieteen tohtori, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri) arvion mukaan hermovauriot olisivat olleet vältettävissä huolellisemmalla leikkaustekniikalla. 

Potilasvakuutuskeskuksen päätökset korvauksista olivat kuitenkin sen verran ristiriitaisia ja omituisia, että katsoin parhaaksi turvautua asianajajan apuun. Hänen suosituksestaan tilanteestani tehtiin valitus potilasvahinkolautakunnalle.

Potilasvahinkolautakunta hautoi asiaani vuoden,  minkä jälkeen se päätti myös pyytää asiantuntijalausuntoa. Tällä kertaa lausunnon papereiden perusteella teki toinen ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, joka olikin sitä mieltä, ettei mitään potilasvahinkoa ole tapahtunutkaan vaan hermovauriot ovat työtapaturman jälkioireita!

Ainoa asiantuntijalääkäri jonka vastaanotolla olen henkilökohtaisesti käynyt, oli heti nilkkaani vilkaistuaan sitä mieltä, että kyseessä todellakin ON potilasvahinko! Hän on muuten lääketieteen tohtori, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, jolla on jalkakirurgian erityispätevyys:)

Nyt sitten pyydetään vielä yhden asiantuntijalääkärin lausunto, koska kokeneiden asiantuntijoiden näkemykset ovat ns. "sana sanaa vastaan."

Mielenkiintoiseksi menee... Kuka sitten loppupeleissä uskoo ja ketä? Voinko luottaa siihen, että potilasvakuutuskeskuksen ja potilasvahinkolautakunnan pyytämät asiantuntijalausunnot ovat puolueettomia? Kuka ne asiantuntijat valitsee ja heidän korvauksensa lausunnoista maksaa?

PS.Meillä puidaan!

 

 

Kommentit (10)

Maanviljelijän vaimo
Liittynyt16.10.2015
2/10 | 

Kiitos Alli<3 Onhan tätä asiaa puitu juu, pitkään ja hartaasti! Potilasvakuutuskeskus teki ensimmäisen päätöksen potilasvahingosta vuonna 2016 ja toisen vuonna 2017. Ja nyt potilasvahinkolautakunta on aloittanut puimisen uudelleen pohtimalla ollako potilasvahinko vai eikö olla! Ei voi pieni ihminen käsittää tällaista touhua...

Tuntematon potilas
3/10 | 

Eli jos olisit tyytynyt potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen, niin kukaan ei olisi ruvennut enää kyseenalaistamaan oliko potilasvahinko potilasvahinko?

Vierailija
7/10 | 

Olenkin jo odottanut jatkokertomustasi tästä potilasvahinkoasiasta. Siis mitä?! Kuinkahan monta vuotta sinun asiaasi oikein aiotaan käsitellä?

Vierailija
8/10 | 

Korvattavuuteen riittää todennäköinen syy-yhteys. Jos lääkäri sanoo, että hermovaurio "saattaa olla" kipsin puristuksesta johtuvaa, ei sitä voi katsoa todennäköiseksi aiheuttajaksi. Lääkärin pitäisi tarkalleen sanoa minkä hän näkee todennäköiseksi aiheuttajaksi eikä jorista, että suattaapi olla, että johtuu kipsistä, suattaapi olla, että ei. En ymmärrä sitäkään miten potilasvakuutus voi perua oman alkuperäisen päätöksensä siitä, että kyseessä on potilasvahinko. Törkeetä toimintaa ja ajan pelaamista! Toivottavasti saat pian oikeudenmukaisen ratkaisun!

Maanviljelijän vaimo
Liittynyt16.10.2015
9/10 | 

Kiitokset kommenteista:) Jatkokertomusta seuraa ehkä jollain toisella blogialustalla, koska tämä Kodin Kuvalehden blogiyhteisö lopetetaan. En ole vielä miettinyt, minne tämän blogini siirtäisin. Ehdotuksia?
Ja mitä tähän potilasvahinkoasiaan tulee, niin aika surkuhupaisaa touhuahan tämä on kaiken kaikkiaan ollut! Asianajajat ja asiantuntijalääkärit ainakin tienaavat...
Kiitos vielä kaikille Teille, jotka olette kirjoituksiani lukeneet❣️

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Huomentapäivää pitkästä aikaa! Blogini on ollut talvihorroksessa, mutta nyt olemme niin "hereillä", että täältä pesee! 

Työtapaturmasta tuli lokakuussa kuluneeksi kolme vuotta. Nilkkaani jäi pysyvä hermovaurio potilasvahingon seurauksena. Asiani käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa (PVK) on vielä kesken. 

PVK pyysi tilanteestani lääkärin E-lausunnon lokakuussa -18. Sain ajan tilanteeni tuntevalle ortopedille 2.10. nimeltä mainitsemattomaan uuteen yksityiseen sairaalaan Turussa.Minulla oli käyntiä varten PVK:n maksusitoumus. Uusi sairaala oli hieno, vastaanottohenkilökunta ystävällistä ja lääkäri lupasi tutkimukset tehtyään tehdä E-lausunnon. Kaikki sujui tähän asti oikein mallikkaasti.

Siihen se sujuvuus sitten loppuikin. Kysyin lokakuun lopulla PVK:lta, onko lausunto toimitettu heille suoraan, koska minulle sitä ei ole tullut. Vastaus oli, että lausuntoa ei ole tullut, mutta voivat pyytää sitä sairaalalta. Soitin sairaalaan varmuuden vuoksi itsekin, joten oletin asian näin hoituvan.

Ei olisi pitänyt olettaa, sillä 3.1.19 kävin omakannassa katsomassa tietojani, ja huomasin, että minulle olisi luovutettu E-lausunto 11.12.18 (vasta!). Se vaan, että en ollut saanut sitä lausuntoa. Eikä myöskään PVK, jonne laitoin jälleen sähköpostia. PVK:lta vastattiin, että ovat pyytäneet lausuntoa kaksi kertaa tuloksetta. Sairaalasta oli lähetetty käyntitiedot 2.10. ja 1.6. , mutta PVK ei tehnyt niillä mitään, koska halusivat tilanteestani tarkemman selvityksen, sen E-lausunnon! Olivat kuulemma juuri lähettäneet minulle kirjeen, jossa pyysivät toimittamaan heille viipymättä E-lausunnon!

Tässä vaiheessa päässäni poksahti ja silmissä sumeni. Soitin sairaalaan ja puhelimeen vastannut henkilö joutui raivonpuuskani kohteeksi! Eivät osanneet sanoa, mihin lausunto oli joutunut. Koneella näkyi, että se olisi luovutettu minulle. No, sain  lopulta lausunnon sähköpostiini ja toimitin sen eteenpäin PVK:lle.

Eikä tässä vielä kaikki...Hoksasin jossain vaiheessa, etten ole käynyt vastaanotolla 1.6. , jonka käyntitiedot oli lähetetty sairaalasta PVK:lle. Pyysin PVK:ta tarkastamaan tuon päivämäärän tiedot, jolloin kävi ilmi, että ne eivät olleet minun! Sairaalasta oli lähetetty minua koskevan saatteen alla jonkun toisen henkilön käyntitiedot. Ne oli PVK:ssa liitetty minun tietoihini, minne ne olisivat varmaan jääneetkin, jollen olisi pyytänyt tarkistamaan asiaa.

Asiani käsittely PVK:ssa pitkittyi jälleen vähintään kaksi kuukautta. Toivottavasti tämän kirjoituksen lukee joku sellainen, joka oikeasti voisi tehdä tämän asian parantamiseksi jotain. Hieman hiottavaa mielestäni olisi tuossa lausuntojen teko-/luovutusprosessissa...

 

Kommentit (1)

Maanviljelijän vaimo
Liittynyt16.10.2015
1/1 | 

Sairaalan potilasasiamies soitti perjantaina Helsingistä. Olivat siellä käsitelleet lähettämääni palautetta. Potilasasiamies pyysi sairaalan puolesta anteeksi ja myönsi, että asiani hoidossa on tehty kaikki mahdolliset virheet. Lupasi, että toimipisteille lähtee nyt uudet ohjeet, ettei vastaavaa pääsisi enää tapahtumaan. Pisteet heille tästä:)

Tapaturmasta tuli lokakuun lopulla kuluneeksi kaksi vuotta. Nilkka on luutumisen osalta parantunut hyvin ja osat saatiin leikkauksessa ruuvailtua hyvin paikoilleen, mutta nilkka vaan avattiin molemmilta puolilta väärästä kohtaa. Hermojen päältä!!

Hermovauriosta onkin aikalailla kiusaa. Kantapään seutu ja jalan ulkoreuna ovat tunnottomia. Jalka puutuu herkästi, ja parin tunnin välein koipi onkin nostettava kohti kattoa. Varpaistakin vetää ikävästi suonta välillä...

Potilasvakuutuskeskukselta tuli päätös, jonka mukaan myöskin tibialishermon vaurio oli potilasvahinko, mikä olisi ollut vältettävissä huolellisemmalla leikkaustekniikalla.

Tammikuussa sain päätöksen potilasvahingosta suralishermon osalta. 

Mielenkiintoisen tästä päätöksestä tekee se, että tibialishermon vauriosta ei makseta mitään korvausta, koska potilasvakuutuskeskus katsoo aikaisemmasta suralishermon vauriosta maksetun korvauksen (1800 eur) olevan asianmukainen ja kattavan myös tibialishermon vaurion.

Itse en tätä päätöstä oikein ymmärrä, koska ortopedin mukaan juuri tibialishermon vaurio on näistä kahdesta se pahempi, joka aiheuttaa merkittävän toimintakyvyn alenemisen ja pysyvän haitan...

No ei se mitään. Olen jo tottunut näihin kummallisiin päätöksiin MELAnkin osalta, minne olen jo rustannut muutaman valituskirjeen.  MELAn asiantuntijoiden mukaan jalassani on vaan "pientä tunnottomuutta"...

Isäntä onkin harkinnut vievänsä minut fakiiriksi sirkukseen. Kävelemään kuumien hiilten päälle, kun en näihin maataloustöihin enää täysipainoisesti kykene;)

 

Kommentit (2)

Seuraa 

Blogi kertoo elämästä maanviljelijän vaimona hullunkurisessa perheessä...

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat