Kun perheessä on 2-vuotias lapsi, ravintoloissa käyminen ei ole enää niin helppoa. Nyt huomaa, että monia ravintola vaihtoehtoja emme edes harkitse ainakin koko perheen ruokapaikoiksi ja esimerkiksi päiväunien ajankohta vahvasti muokkaa meidän niin ravintolasuunnitelmia kuin muutakin sosiaalista elämää. Tämä ei ainakaan meidän perhettä hirveästi ole haitannut. Olemme ennen lapsen tuloa ehtineet ihan riittävästi nauttia ulkona käymisestä, ettei sitä ihan heti tulee hirveä ikävä. Ja toisekseen, olemme heti alusta asti esittäneet pojallemme ravintolakulttuuria hänelle sopivien raamien sisällä. Nykyään hän jo osaa ilahtua kun kerron, että lähdemme kahvilaan tai ravintolaan, ja tietää, että ravintolassa hänen on ainakin pari tuntia istuttava paikalla ja osattava käyttäytyä. Huomasimme myös, että mitä hienompi ravintolan miljöö on sitä parempi ryhti pojalla on, ja sisään astuessa voi kuulua ihastuksen ilmaiseva Ooooo! Me vanhempina olemme tietenkin jo oppineet mihin aikaan tällaiset retket onnistuvat parhaiten, sen että poikaa ei voi viedä nälkäisenä ravintolaan ja että kahvilan valikoimasta pitää löytyä pullia tai croissantteja. 

 

 

 

Olen törmännyt keskusteluihin siitä kuinka soveliasta on mennä ravintolaan pienen lapsen kanssa. Iloisena voin todeta, että ainakin Helsinki on täynnä ravintoloita, jotka sopivat lapsiperheille, ja nyt en puhu ketju pizzerioista vaan oikeasti hyvistä ravintoloista. Varsinkin kortteliravintolat usein tarjoavat sopivan rennon ilmapiirin lapsiperheille ja tarvittaessa loihtivat listan annoksen sopivaksi pikkukulinaristin makutottumuksiin.  En välttämättä ymmärrä monen tarvetta leikkinurkalle ravintolassa, vaikka se varmasti antaa vanhemmille kaivatun rauhallisen hetken nauttia ateriasta. Meidän lapselle yritän opettaa, että vaikka hänelle ei ruoka maistuisikaan, ravintolassa istutaan pöydän ääressä eikä häiritä muita ruokailijoita. Ja jos jostain syystä kaveri alkaakin osoittaa mieltä, mikä onneksi meillä on ollut viimeaikoina erittäin harvinaista (siis harvinaista ravintoloissa!), aika nopeasti me vanhempina reagoimme ja alamme tehdä lähtöä säästääkseen itseämme ja muita ruokailijoita. Kun liikumme vaunuilla, ravintolan ilmapiirin lisäksi valintakriteereihin kuuluu myös ravintolan tila. On mietittävää hieman logistiikkaa, etteivät vaunut vie puolet ravintolan tiloista. Onneksi yleisesti ainakaan Helsingissä ravintolat eivät paheksu lapsivieraita vaan toivottavat heitä tervetulleiksi mahdollisuuksien mukaan. 

 

 

 

Nyt palataan siihen, mistä minun alun perinkin piti kirjoittaa. Tällä hetkellä poikamme päiväunirytmi ei anna meidän nauttia viikonloppuisin yhteisestä ravintolalounaasta tai brunssista. Joten päätin, että rupeamme silloin tällöin käymään aamiaisella, mikä osuu virkeään aikaan, on sopivan rento eikä vaadi paljon kärsivällisyyttä. Se on myös loistava tilaisuus nähdä tuttuja. Myös vappupäivänä jouduimme kieltäytymään lounaskutsusta ja suuntasimme aamiaiselle uuteen kruunuhaassa sijaitsevaan saksalaiseen kahvilaan Café DaJa’an. Olimme joskus jo lopettaneen saksalaisen Crustum kahvilan suurkuluttajia, ja koska Café DaJan taustalla on Crustumin entinen omistaja, osasimme odottaa hyvää. DaJan toinen omistaja on taas tuttu Maulito-ruokarekasta. 

 

 

 

Heti kahvilaan astuessaan näimme, että ainakin lämmin sisustus erivärisineen seinineen, heti meidän pojan suosikkeihin nousseiden käkikellojen ja monien yksityiskohtien kanssa on huomattavasti viihtyisämpi kuin vanhassa Crustumissa. Kahdesta huoneesta koostuva kodinomainen tila mahduttaa kerrallaan ehkä noin 25 ruokailijaa ja vaikka pöydät sijaitsevat lähellä toisiaan niissä kuitenkin pysyy oma rauha. Nautimme paikan ison viikonloppuaamiaisen (19,50€), joka koostuu monipuolisesta buffet pöydästä. Listalla on myös pienempiä aamiaisvaihtoehtoja ja vitriinissä näkyi laaja valikoima saksalaisia leivoksia ja tietenkin pretzeleita. Vaikka ensisilmäyksellä buffet näyttikin melko lihapainotteiselta, laajalla leikkelevalikoimalla, tarjolla oli myös vaihtoehtoja kasvisyöjille tai kevyempää linjaa noudettaville. Yksi minun suosikeista oli herkullinen talon hummus. Tosin paikalla paistettuja leipiä ja croisanteja ei kannatta tässä paikassa jättää väliin. Plussapisteitä saa talon hedelmäsmoothie ja terveysryyppy nimellä inkiväärishotti. Vaikka olimme päivän ensimmäisiä asiakkaita, pian paikka täytyi perheistä, kaveriporukoista ja pariskunnista. Ennen kun edes maistoin kahvilan antimia, tiesin, että viihdyn paikassa, ja syynä on erittäin miellyttävä, lämmin ja rento palvelu.
 
Positiivisen vaikutuksen alla suuntasin heti parin päivän päästä kahvilan uudestaan seuranaan Kärähtäneet blogin Heidi ja yhteinen ystävämme, joka sattui olemaan puoliksi saksalainen ja asuu tällä hetkellä Saksassa. Häneltä Cafe DaJa saikin pisteitä autenttisuudesta. Oli myös mukava huomata, että kaikki paikan positiiviset piirteet eivät jääneet ainoaksi kokemukseksi vaan homma toimii niin kuin pitää tälläkin kertaa täydessä kahvilassa. Uskon, että ainakin meidän perheestä paikka on saanut vakinaisia asiakkaita.
 

Kommentit (4)

Kiva suositus! Ihana valikoima ja vitriinissä oli suosikkiherkkujani :) Aiomme testata paikan.

Ollaan parikuukautisen vauvelin kanssa käyty viikoittain ravintolassa syömässä, ja todella hyviä kokemuksia on ollut. Yhdessä ravintolassa kyselimme ovella sopiikohan vauvelin kanssa tulla ja omistaja totesi isoon ääneen lähes täyden salin äärellä, että jos ei jollekin sovi vauvan tulo, niin sopii poistua ravintolasta :D

Olen samaa mieltä! Meillä poika kulkee aina mukana, myös ravintoloissa ja matkoilla. Hyvin on sujunnut. Jos joku paikka ei ole pienelle sopiva, menemme muualle. Reissuissakin on käyty rantakohteiden lisäksi lyhyillä viikonlopun kaupunkilomilla ja kaikki olivat tyytyväisiä. Jossain maissahan saa ravintoloista parempaa pelvelua jos on pieni mukana;)

Helppo allekirjoittaa kehut! Ja kiitos seurasta :) Mekin mietittiin, jos menisi koko perheen voimin tuonne joku aamu, hinnat ovat tosi kohtuulliset ja kuten sanoit, miljööstä (ja tarjoiluista) nauttivat sekä aikuiset että lapset.

Seuraa 

Hyvän ruuan valmistaminen on Marian intohimo. Hän kotikokkailee Mama Gastro -blogissa monella tyylillä, terveys ja herkuttelu tasapainossa, innokkaasti ja rennosti uutta kokeillen ja slaavilaisia juuriaan unohtamatta. 

Bloggaajan saan yhteyden tästä.

Teemat

Blogiarkisto

2015