Astuin bussista ulos pysäkilläni Espoossa ja huikkasin kuskille kovaan ääneen "kiitos". Kuulin kuinka nuori mies, ehkä parikymppinen, hauskuutti itseään ja kavereitaan matkimalla herkkää naisen ääntäni ja toteamalla, että olen "junantuoma juntti". Koska etuovi oli vielä auki, hyppäsin takaisin bussiin ja kovalla äänellä nuorta miestä osoittaen huusin "kiitos kyydistä myös tuon espoolaisen puolesta" ja loikkasin ulos ennen kuin bussi jatkoi matkaa. 

Junantuoma ja juntti. Minä olen kyllä molempia. VR:n palveluita olen käyttänyt lukemattomia kertoja silläkin uhalla, että se jättää minut puolimatkaan heti kun on vähänkin pakkasta, tai on ainakin ronskisti myöhässä. Junamatkailu onkin _downshiftaamista_  ja se jos mikä on nykyään muodikasta. Voi ottaa omaa aikaa ja opetella vaikka kutomaan tai meditoimaan otsasuonen pullistellessa.

Juntti olen myös. Junttia on puhua murteilla, tunnistaa Popedan biisejä tai syödä kylmiä nakkeja. Kylmä nakki vihreän Turun sinapin kanssa oli pitkään suosikkimättöherkkuni! Nykyään en sitä enää salli itselleni, sillä minulla on vakavia ongelmia lihajalosteiden syönnin kanssa, mutta aiemmassa elämässäni sillä pärjättiin päiviä. Mieluiten suoraan jääkaapin ovelta, ovi sillä tavalla ärsyttävästi hieman raollaan että se voisi yhtä hyvin olla kiinni, mutta ei sitten kuitenkaan ole. Popedan biisejä tunnistan monia ja osaan niistä kaikista kertosäkeet! Aina kun kuulen Kersantti Karoliinan, mun tekee vähän mieli juoda olutta. Se on joku menneisyydessä luotu ehdollistuminen, olen kuin Pavlovin koira sen edessä. Pate Mustajärvi käskee, minä tottelen.   

Eli itseasiassa, se nuori mieshän tunsi minua jo! Harmi ettei ehditty esittäytymään, ehkä siinä olisi ollut minulle uusi ystävä. Jospa tapaamme vielä samalla kotimatkalla, niin voin mennä hänen viereensä juttelemaan ja tutustumaan vielä enemmän. <3

Kommentit (3)

Seuraa 

Kolmekymppinen Naenen. Juuret syvällä Savossa, koti pohjanmaan rannikolla. Rakastaa lakuja ja ihmisten tarinoita. Ottaa kahvinsa maidolla ja huumorinsa mustana. Elämää rikastuttaa yksivuotias rakkauden hedelmä ja onnellinen, mutta kulttuurieroihin jatkuvasti törmäävä avioliitto pohjalaisen kanssa. 

Blogi on yhden naisen lokikirja elämästä. Havaintoja, arjen komiikkaa ja poukkoilevaa draamankaarta. Ehkä.