Ihastelen kukkia. Kaunista kesäistä maalaismaisemaa. Sinisiä laineita tutussa ja turvallisessa järvessä. 

Tunnen valtavaa iloa päiväunista, ja vielä suurempaa iloa, jos saan nukkua päiväuneni ulkona. Käsilaukun pohjalta löytynyt suklaapatukka saa minut suorastaan tanssahtelemaan.

Ovatko nämä keski-ikäisyyden merkkejä?

Tuntuu, että ilon tunteet löytyvät yhä pienemmistä ja pienemmistä asioista. Siitä, että olen ostanut kauppareissulla maalaisromanttisen sisustuslehden ja saan ahmia lehteä sivu kerrallaan, hiljalleen. Siitä, että saan herätä viikonloppuun ilman herätyskelloa. Siitä, että saan nauttia aamukahvini terassilla kuunnellen luonnon konserttia. Siitä, että saan toteuttaa itseäni askartelujen parissa. Siitä, että saan fiilistellä moottoripyöräilyn kautta Kainuun kauniita maisemia.

Syyskuussa tulee täydet kympit täyteen, liekö tämä pohdinta jotain ikäkriisiä vai mitä... :)

Löysin loistavan ajatelman tähän liittyen:

Onnella ei ole huomista päivää;
sillä ei ole eilistäkään;
se ei ajattele tulevia;
sillä on vain nykyisyys,
eikä sekään ole kokonainen päivä,
vaan silmänräpäys.

- Ivan Turgenjev -

Ikimuistoisia silmänräpäyksiä myös sinulle! 

Kesäterveisin, Paula

Kommentit (4)

Paula
Liittynyt2.2.2016

Kiitos kauniista sanoistasi! Näin se vaan on - pienillä asioilla on merkitystä. :) Aurinkoa kesääsi!

Arja - Kodin Kuvalehti
Liittynyt12.8.2014

Kiva postaus, kiitos! Hienoa tulla keski-ikäiseksi, jos se tosiaan tarkoittaa, että osaamme yhä paremmin nähdä iloa pienissäkin asioissa. :-) Jaan tämän Facebookissa.

Paula
Liittynyt2.2.2016

Kiitos Arja! :) Toivon, että keski-ikäisyys tuo tullessaan monia, ihastuttavia pieniä asioita elämään. Aurinkoa kesääsi ja kiitos elämänmakuisesta lehdestänne! 

Seuraa 

Mietteitä Kainuusta ja maalta. Arjen ilona perhe, työ, askartelu sekä väitöskirjan parissa puurtaminen.

Sanoissa ja kuvissa on voimaa.

Ajatuksiaan on hyvä kuunnella.