Kirjoitukset avainsanalla #ruoka

Vuoden vaihde on ollut minullekin hetki, jolloin on mukava kurkistaa hieman taaksepäin ja samalla tehdä suunnitelmia tulevaan myös täällä blogimaailmassa. Blogihan koki muutoksen kesken vuoden ja kolme vuotta täytettyään siirtyi tänne Kodin Kuvalehden blogiyhteisöön. Että näillä mennään vuoteen 2020. Ja niin osuvasti moni on havainnutkin, että siirrytään iloiselle 20 -luvulle. Ja siitä olisi monta mukavaa asiaa kirjoitettavaksi asti, siis legendaarisesta 20 -luvusta, joka on ihan nuoruudesta asti ollut itselleni jonkinlainen vuosi, joka herättää - no, sanoisinko iloisen olon. Suuri ihanteeni on ollut "Ovet auki Eurooppaan" periaate, jota suomalaiset kirjailijat ja taiteilijat toteuttivat tuolloin. Mutta ei mennä sinne nyt, vaan tarkoitukseni oli tässä postauksessa hieman kerrata blogin kiinnostavimpia juttuja vuodelta 2019. 

 

Sisustaminen ja sisustussuunnittelu

Ne osoittautuivat blogin luetuimmaksi jutuiksi. Tuohon on vaikuttanut luultavasti eniten se, että olen jakanut ensimmäistä kertaa blogihistorian niitä postauksia myös Suomalaiset sisustusblogit -sivustolle. Lukijamäärät ovat muuten oikein hyvin kasvaneet vuoden mittaan, vaikka en todellakaan ole "mainostanut" blogiani oikeastaan muutoin kuin näiden kirjoitusteni kautta. Olisikohan aika jotenkin ryhdistäytyä tässä asiassa? 

Entä olisiko elämä mitään ilman väriä? Ja kevään väriksi osoittautui kodissa hempeähkö roosa tähän tapaan:

Kotiamme kuvasin vuoden mittaan aina silloin tällöin, kun vaihtelin kalusteiden paikkoja, kuten keväällä tein, ja toki ruoka- / kattausjuttujen yhteydessä. Kodistamme kaksi muutakin juttua kiinnostivat enemmänkin (ja ne olenkin jakanut sisustusblogien sivustolle),  sillä vihdoinkin tulin ottaneeksi valokuvia kotimme varsinaisesta keskipisteestä eli portaikosta. Toisen jutun kirjoitin vielä innostuneena uudesta kasvista, jonka olin hankkinut portaikkomme "parruun". Kasville kävi kuten usein niille hoidossani käy!

Koska virkatyöurani jälkeiset sisustussuunnittelun opinnot johtivat silloin tällöin tekemiini kotien suunnitteluihin, julkaisin blogissakin kaksi juttua, josta näit minkälaisia töitä teen ja minkälainen ajattelu johtaa suunnitteluani. Nämä jutut kiinnostivat teitä lukjoita, josta olen kyllä iloinen. Olen onnekas, kun heille tekemäni suunnitelmat toteutettiin ja sain luvan julkaista kuvia näistä kodeista. Kiitos vielä kerran!

Kaupunkikoti Oulun Toppilansaaressa

Koti Perä-Pohjolasta

Ruoka ja kattaminen

Kirjoitukseni ruokaan ja kattamiseen liittyvät vahvasti moniin tunnelmiin ja myös todellisiinkin tapahtumiin läheisten ystävien ja perheen parissa. Ystävien käynti kodissamme illallisella tai vaihtoehtoja jouluaterioiden kattamiseen olivat esimerkkejä kattamisesta. Niin ja lastenlasten synttäreitäkin vietettiin kodissamme kesällä.

Tulin jakaneeksi muutaman reseptin, kuten pääsiäisen aikoihin tekemästäni gluteenittomasta kakusta ja kakkupohjasta. Olen viime vuosina tehnyt aika usein gluteenittomia leivonnaisia syystä, että olen gluteenille herkkä (äitimme oli keliaakikko, joten tuo herkkyys on ihan todellinen asia minulle).

Huomasin, että julkaisin myös muutaman vanhan reseptin omenapiirakasta ja pappilan hätävarasta. Taidan olla taipuvainen myös nostalgiaan :)

Entäpä marinoidut kasvikset, niistäkin kirjoitin joulukuussa.

Koti ja perhe

Omien voimavarojeni ja hyvinvoinnin perusta on kodissa ja perheessäni. Ilman heitä olen vain... Kirjoittaisin pelkästään lapsenlapsista blogia, jos voisin. No, en toki niin tee, mutta kyllä tulee silloin tällöin heistä kirjoitettua. Tosin en voi jakaa heistä yhtään tunnistettavaa valokuvaa ja voi pojat, niin mielellään heitä kuvaisin kuitenkin. Voi olla, että yhä vähemmän heidän jutuistaan kirjoitan ja jätän lapsia koskevia juttuja vain siihen, kun ne koskettavat omaa tarinaani tosi läheltä. Kuten nyt loppiaisviikonloppuna, jolloin viides lapsenlapsemme sai nimen. Olihan aivan ihanaa, että omat lapset perheineen olivat yhtäaikaa kastejuhlassa. Ja onneksi on vielä tämä iso talo ja voidaan lasten perheitä tänne yhtäaikaa majoittaa.

 

Hyvinvointi, tunnelmointi ja valokuvaus

Ison osan blogikirjoituksista täyttää kaikenlainen tunnelmointi. Tuollaisilla kirjoituksilla on selkeä yhteys hyvinvointiani tukeviin asioihin. Liikun mielellään ulkona ja erityisesti vesien äärellä esimerkiksi Oulussa Nallikarin rannalla tai Oulujokivarressa tai sitten maalla Iijokivarressa. En mitenkään voi ohittaa myöskään ihanaa Ainolan puistoa Hupisaarilla Oulun keskusta-alueella. Lisäksi sitten otan kuvia matkustaessa. Helsingissä käyn aika usein ja silloin saattaa kohdalle sattua niin hyvä tuuri, että voi napata kuvan mandariinisorsasta, kun haen lastenlapsia päiväkodista. Niin hyvin kävi syksyllä :)

Tänä vuonna olen ryhtynyt aikaisempaa enemmän valokuvaamaan ulkoillessanikin. Menin myös valokuvauskurssille oppiakseni edes perusteita valokuvaamisesta. Olen kyllä tyytyväinen, että voin jopa sanoa harrastavani valokuvausta. Ei nyt sentään mitään vuoden luontokuvaa kannata minulta odottaa, mutta jaan kyllä mielelläni luonnosta ottamiani kuvia muun muassa instagramissa. Siellä muuten suosituimpia kuvia ovat olleet nimenomaan luontokuvat. Toivonkin, että voisit liittyä seuraajakseni siellä ja löydät minut instagramista tunnuksella @mrs60something 

Hyvinvointiin liittyen aloitin keväällä "ei lisättyä sokeria" ruokavalion muutoksen. Se oli siinä mielessä hyödyllinen elämäntapvan muutos, että sitkeästi paino on hiljalleen pudonnut ja vyötärönympäryksestä on lähtenyt runsaasti senttejä. Toki näitä kausia kuten nyt joulun aikaan, on, että en noudata täsmällisesti kuuriani, mutta on ihan helppo taas ryhtyä sitä noudattamaan, kun tiedän miten pitää toimia. Tärkeintä on kurinalaisuus ja luottamus siihen, että muutoksia alkaa vähitellen tulla. Jos olisin ollut tiukkana, ainakin 5 kiloa olisi pudonnut painoa viime keväästä lähtien pelkästään ei lisättyä sokeria kuurilla. Tosiasiassa nyt on noin neljä kiloa pudonnut painosta noin 10 kuukaudessa ja se jos mikä on tuntunut hyvältä. Suosittelen! 

Oma kuva ja bloggaajaminäni

Kyllähän bloggaaminen on hyvin olennainen osa viikottaista elämääni ja tätä on kiva jatkaa edelleen. Kirjoitin tänä vuonna vihdoinkin yhden sellaisen postauksen kaupallisen yhteistyön puitteissa*, jossa esiinnyn omalla kuvallani. Vaikka käytän blogatessa alter ego nimeäni mrs60something, olen suht tavallinen aikuinen nainen, joka on kirjoitusten takana. Vielä ei ole ollut aika blogin nimen muutokselle ja/tai omalla nimellä esiintymiselle.

Vaikka olin aikanaan jonkin sortin inhorealisti, olen aina ollut tulevaisuussuuntautunut ja sitä myöten optimisti. Joten kirjoitukseni ovat sävyltään ennen muuta postiivishenkisiä. Se ei tarkoita, että elämä olisi yhtä päivänpaistetta, mutta se tarkoittaa, että tarkastelemalla vaikka pieniäkin valoisia ja kauniita asioita, tuot elämään hyvää mieltä ja lisäät myös jaksamista. Jos sitten muuta kirjoitan, sen hyväksyn ilomielin itsekin, sillä "elämä on" , kuten mainoksessa sanotaan! 

Edelleen teen blogiini postauksia erittäin mielelläni myös kaupallisessa yhteistyössä. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä sähköpostiini, jonka tiedot lisään blogini profiilitietoihin.

Tässä oli hieman katsausta menneeseen vuoteen blogini postausten kautta kuvattuna. Paljon jäi kertomatta, mutta ainahan voit käydä lukemassa aiempia kirjoituksiani. Ne löytyvät edelleen arkistoituna osoitteista mrs60something.blogspot.com ja https://www.etlehti.fi/blogit/mrs60something sekä luonnollisesti tästä sivustosta viime syyskuusta lähtien https://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/mrs60something

Vuosi 2020 olkoot iloa ja valoa tuova vuosi myös sinulle!

I am writing on this post about the posts of year 2019. Happy New Year 2020!

* kuvassa näkyvistä Aigle -saappaista on saatu alennusta Kapteenskasta.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Taisin aiemmassa kirjoituksessani, jossa esittelin kolmea erilaista joulupöytää, muistella resepteistä aiemminkin julkaisemaani marinoitujen kasvisten reseptiä. Nyt te uudetkin lukijat sitten pääsette sen lukemaan. Olen sen aikanaan löytänyt Femina -lehdestä. 

Ruokaan tarvitaan

- 1 kukkakaali

- 1 iso kesäkurpitsa

- 1 vihreä paprika

- 1 iso keltasipuli tai nippu salottisipuleita

- 1 vihreä chili (jota itse en pysty syömään, enkä lisää tähän ruokaan)

- kymmenen mustapippuria

- 3 laakerinlehteä

Liemeen

- 1 dl valkoviinietikkaa

- 2 dl vettä

 - 3 dl sokeria (taisin käyttää vähemmän, kun en pidä niin sokerisesta mausta)

- 1 rkl suolaa

Ohje:

Huuhdo ja pilko / jaa kukkakaali pieniin osiin. Pilko kesäkurpitsa, paprika, salottisipuli ja chili keskenään suunnilleen saman kokoisiin paloihin. Laita ne kaikki n. 2 litran kokoiseen lasipurkkiin ja lisää mustapippurit sekä laakerinlehdet joukkoon. Minä käytin tällä kertaa ihan tavallista lasimaljaa, jonka päälle laitoin muovikelmun. Kannellinen lasipurkki olisi paras.

Kiehauta valkoviinietikka, vesi ja sokeri liemeksi ja kaada jäähtynyt liemi kasvisten päälle. Liemi peittää juuri ja juuri kasvikset, mutta kasvikset "kutistuvat" marinoitumisen aikana, joten nesteen määrää ei tarvitse lisätä. Vie purkki kylmään; jääkaappiin tai kylmähuoneeseen / kellariin. Marinoitumiseen on hyvä varata joitakin päiviä ja kasvikset säilyvät liemessä säilytettynä noin kuukauden ajan. 

Tämä kasvislisäke on hyvää sellaisenaan täydentämään muita joulupöydän tarjottavia, mutta se sopii myös alkupalaksi esimerkiksi salaattipedillä. Ja sopiihan se oikein hyvin milloin vain muihinkin juhlaviin tai arkisempiinkin aterioihin lisäkkeeksi.

Toivottavasti sait tästä yhden uuden vaihtoehdon lisättäväksi joulupöytääsi. Hauskaa Jouluun valmistautumisen aikaa!

This Swedish recipe rather old and I have made these marinated vegetables to Christmas dinner table already many years. It's something new also to other dinners anytime.

Kommentit (0)

Seuraa 

Kyllä vain! Elämään mahtuu niin monenlaista, josta on tai olisi kiva kirjoittaa. Koti ja perhe ovat minulla keskiössä. Sisustaminen on ikiaikainen harrastus ja virkauran jälkeen olen myös opiskellut sisustussuunnittelua. Unelmointi, tulevaisuusorientaatio sekä ilo pienistä hetkistä luonnossa tai matkoilla tai ihan vain tuossa kotisohvalla, ne tuottavat mielihyvää ja hyvinvointia. Olen oululainen, mutta vietän aikaa myös vapaa-ajan paikassamme Koillismaalla. Kaipaan hetkiä omassa sielunmaisemassani, joka minulla on synnyisseudullani Etelä-Pohjanmaalla. Jos en eläisi Suomessa, minun maani olisi Ranska. Olen ollut bloggaajana vuodesta 2016. Aiemmat kirjoitukseni löytyvät osoitteista https://mrs60something.blogspot.fi ja https://www.etlehti.fi/blogit/mrs60something Voit seurata minua facebookissa ja instagramissa @mrs60something tai #mrs60something Tervetuloa seuraajakseni!  

Yhteistyöasioissa tavoitat minut osoitteesta mrs60something@gmail.com

Blogiarkisto