Introvertit-kirjan lukeminen on hämmentävä kokemus, ainakin jos lukija on introvertti, kuten kirjan kirjoittaja Linus Jonkman. Lukukokemus on hämmentävällä tavalla vapauttava – on siis olemassa muitakin kaltaisiani!

Muitakin, jotka eivät ehdi seurueessa sanoa mielipidettään, koska nopeammat jo söivät hitaat.

Muitakin, jotka viihtyvät itsenäisissä projektitöissä.

Muitakin, jotka tarvitsevat säännöllisesti omaa aikaa pelkkään ajattelemiseen.

Muitakin, jotka eivät mielellään ryhdy väittelyihin. (Tälle ominaisuudessa on ainakin saksan kielessä ihan oma sanansakin: konfliktscheu.)

Muitakin, joiden akut tyhjenevät ekstroverttien seurassa. Akkujen tyhjeneminen on Jonkmanin käyttämä mielestäni erittäin osuva ilmaus.

Kyllähän minä asian osasin aavistaa, siksi kirjan hankinkin, mutta on se vain niin ihanaa, kun joku oikein mustana valkoisella asettuu puolellesi: "Ole vain rauhassa oma itsesi."

Täysin puhdasverinen introvertti en taida olla, koska esimerkiksi matkustan mielelläni ja suorastaan haalin tekemisiä sen sijaan että keskittyisin yhteen työhön kerrallaan, mutta

niin suuresti kirjasta vaikutuin, että rupesin oikein miettimään murehtivaisuuden ja introverttiuden yhtymäkohtia. Niitä löytyy. Ehkä tärkein tällaisesta havainnosta oli se, että introvertit, samoin kuin murehtijat, "vajoavat ajatusmaailman rauhalliseen kuplaan, jossa ympärillä tapahtuvaa analysoidaan ja rationalisoidaan pala palalta".

Jonkman on kirjoittanut kirjansa nostaakseen introvertit esiin ekstroverttien varjosta ja osoittaakseen, että introvertti voi olla yritykselle kullanarvoinen. Murehtijatkin ansaitsisivat oman Jonkmaninsa! Ehdottomasti pitäisi nostaa esiin sellaisia murehtivaisuuden puolia, jotka eivät liity masennukseen, itsemurhiin tai ahdistuneisuushäiriöön, joihin luonteenpiirre aina tunnutaan linkitettävän. Murehtivaisuus on minusta jotakin aivan muuta: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/murehtija/murehtia_vai_marehtia.

Kommentit (2)

introvertti äiti-ihminen

Kiitos kirjavinkistä! Lukeminen todellakin oli hämmentävä ja avartava kokemus. Tunnistin itseni tekstistä ja tuntui helpottavalta huomata, että on muitakin samanalaisia. Työelämässä varsinkin on välillä vaikeaa, koska en osaa tai viitsi puolustaa itseäni. Tunnen usein jääväni muiden jalkoihin ja se aiheuttaa mielipahaa. Kirja auttoi minua hyväksymään ja ymmärtämään niin itseäni kuin muitakin ihmisiä. Suosittelen tämän kirjan lukemista kaikille. Ihanaa joulua ja kaikkea hyvää sinulle :)

Seuraa 

Murehtija muutti Saksan Hampuriin toistamiseen kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen, tällä kertaa perheineen miehen työkomennuksen johdosta. Blogissa harrastelijakirjoittaja tutkailee uusia ympyröitä ja opettelee kirjoittamista, freelance-kielenkääntäjä tekee etätöitä, lukija voimaantuu kirjallisuudesta ja äiti ihmettelee lastensa koulunkäyntiä vieraskielisessä koulussa.

Murehtija nyt myös Facebookissa.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat