Toukokuu. Pyhä kuukausi minulle. Sen lähestymisen huomaa aavistuksen pienistä merkeistä. Valoisat aamut, sinivuokot, mustarastaat, punarinta ja laulurastaat. Sitten vihdoin peipot. Meri on vihdoin sulanut, vesi on kirkasta. Toukokuu kuuluu, näkyy ja tuntuu, jos sen vaan haluaa havaita. Sitten kun se alkaa vihdoin kunnolla, siitä ei meinaa saada kylliksi. Ystäväni ovat kuulleet riittävästi kevät-hehkutustani, joka toistuu yhtä varmasti kuin kevät. Fiilistelen sitä oikein huolella ja nautin pienistä jutuista.

Kaikki huipentuu ensimmäiseen satakielen lauluun, jonka kuuleminen on niin täydellistä, että saatan seisoa sitä kuuntelemassa vaikka aamuyöllä kolmelta, jolloin aurinko heräilee ja usvan seassa kaikuu maailman kaunein laulu. Saatan lähteä telttaretkelle, jotta saisin herätä kaiken sen ihanuuden keskeltä. Kuunnella nukahtamiseen asti kivitaskujen naksuttelua. Ahmin näkymiä, auringonnousuja ja laskuja, pysähdyn, kuuntelen, en saa kylliksi sinusta toukokuu. Näistä hetkistä, jotka saavat hymyilemään, saan voimaa talvella. On löydettävä sama voima ja tunne myös pimeän keskellä. Silloin marraskuun harmaimpana päivänä, muistelen, miltä kuulosti toukokuu. Ja tiedän sen tulevan uudestaan. Meren tuoksu, kalliot pienine orvokkeineen, saaret, kirkas merivesi, meduusat, tuuli, vene, rakkaus, vapaus, rauha, onni, koivut, pääskyset, helle, pisamat, retkikori, uinti, raikkaus, ihmisten ilo....

Nyt se kaikki on vielä ihan alussa. On siis aika nauttia ja oikeasti pysähtyä havainnoimaan. Keväisten kiireidenkin keskellä ota edes pieni hetki ja fiilistele vähän. Tätä kirjoittaessanikin peippo laulaa piha-männyssä kurkku värähdellen. Kuin osallistuen mielipiteeseeni toukokuusta ja sanoen, että huomatkaa minut ja kuunnelkaa, miten nätisti laulan. Ei ole mitään yhtä tärkeää juuri nyt!

Vinkki/muistutus: Vaikka luontoa pääsee lähelle ihan bussipysäkin ja kodin välilläkin, suosittelen kalliin lomareissu-haaveilun rinnalla myös muistamaan telttailun, joka on edullinen tapa päästä vielä lähemmäs luontoa. Jopa pääkaupunkiseudulla pääsee julkisilla veneillä saaristoon, eli ei aina tarvitse omistaa omaa paattia päästäkseen fiilistelemään kunnolla. Toki lintuja häiritsemättä, heidän vierainaan, ihan huomaamatta. Annan tähän liittyen vinkkejä oikein mielelläni.

Nautitaan upeasta luonnosta, missä ikinä kuljemmekin.

 

Kommentit (1)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Meri, luonto ja mökkeily. Niistä saan energiani ja niistä haluan kertoa myös sinulle. Jaan havaintojani saaresta tämän blogin kautta ja pohdin myös mökkeilyyn liittyvää filosofiaa monestakin näkökulmasta. Toivottavasti varsinkin saari-elämästä, mökkeilystä ja luonnon "wellness-tarjonnasta" kiinnostuneille voin blogin kautta tarjota vinkkejä, ideoita ja ajatuksia.