Ystäväni Maijan tytär sai edellisenä sunnuntaina nimen, ja poikettiin nimiäisten jatkoilla viemässä tervehdys pienokaiselle. Löysin aivan ihanan lasten kuppi&lautanen -setin Tampereen Design Boulevardilta joka oli niin Maijan näköinen kuin olla voi, kuten melkein kaikki muukin kyseisessä kaupassa. Se on jännä miten kaupoista voi ihan suoraan määritellä kenen näköisiä ne ovat.
Kun nyt alettiin puhua siitä että joku asia on tietyn ihmisen näköinen, niin tämä Tampellan vanha sydänkangas todella on se elämäni kangas. Sunnuntain kahvihetki oli hyvä syy pukea ylle Monan tekemä sydänmekko. Minulla on tätä kangasta jemmattuna varastossa Annia varten muutamassa eri värissä, sitten kun tyttö lähtee kävelemään niin ei muuta kuin mekkotehdas käyntiin.
Ikuistin ystäväni suvussa kulkeneen vanhan kastemekon, se oli niin herkkis. Mekon helmaan on kirjottu kauniisti sitä käyttäneiden lasten nimet jo vuosikymmenien ajan.
Meidän suvussa puolestaan on kulkenut tämä asussani näkynyt isomummoni laukku, joka on jo noin 100 vuotta vanha. Käytän laukkua harvoin mutta rakkaudella, sillä toivon sen kestävän vielä seuraavatkin 100 vuotta. Laukun nahka on onneksi niin paksua että ihan helpolla ajan hammas siihen ei pure.
no huh kun oot pulskistunu, hyvä kun mekko mahtuu päälle? :)
eep löysin jotenki randomisti sun blogin?? ;w; ihana tuo mekko ja kaikki!! rupeen kyllä ilman muuta seuraamaan~ lähellä sydäntä vaatteet ja muut jossa on ajan havinaa!