Häät. Tuo paljon tunnelatausta, hermoilua, iloa ja odotusta täynnä oleva päivä. Meillä se oli 4 vuotta sitten, aurinkoisena syyskuun 5. päivänä. Tänään juhlitaan keramiikkahääpäivää. Yhteistä taivalta noin muuten on takana jo yli 7 vuotta, enkä voi käsittää miten aika on mennyt näin nopeasti. Vastahan me tavattiin!

En uskonut ennen Sakun tapaamista siihen oikeaan, mutta näiden seitsemän vuoden aikana minulla ei ole ollut epäilystäkään etteikö tuo lappilainen karvapää olisi minulle se oikea. Ennen Sakua suhtauduin niihin oikeisiin ja rakkauteen ylipäänsä harvinaisen kyynisesti (pessimisti ei pety / avioerotilastot ovat armottomia), ja pidin tosi rakkautta etsiviä vähän pöljinä. Tottakai ymmärrän että maailma ei aina pyöri kuten sen odottaa pyörivän ja että se oikeakin saattaa osoittautua lopulta vääräksi, mutta jostain syystä tässä suhteessa minulla on lapsen usko siihen että meidän juttu on nyt sitä ihteään. Entiseltä rakkauskyynikolta tämä on aika iso tunnustus (ja takinkääntö).

Mutta ettei nyt mene ihan ällöpumpuliksi, laitetaan kuvaa kehiin. Hillitöntä kikatusta aiheuttaa yksi ensimmäisistä yhteiskuvistamme, voi vitsi tuota Sakun tukkaa aaww.. Eipä sillä että oma peroksidiblondini olisi yhtään sen luonnollisempi. Tässä oltiin itseasiassa menossa ensimmäistä kertaa suvun eteen esittelemään uutta sulhaskokelasta.


En pidä meitä sen erikoisempana parina kuin ketään muutakaan, kaikki ihmissuhteet kun ovat ainutlaatuisia omalla tavallaan, mutta sen uskallan sanoa, että me ollaan aika mahtavia yhdessä. Ei minkäänlaista epäröintiä suuntaan tai toiseen. Olemme itsenäisiä, mutta kuitenkin tiivis yksikkö. Molemmilla on oma elämä lomittain yhteisen kanssa, ja uskonkin että tämä vapaus ja luotto on yksi isoin syy miksi me toimitaan. Olemme ihmisinä täysin erilaisia, mutta jollain kummalla tavalla täydennetään toisiamme. Saku on harkitsevainen NO-man siinä missä minä olen YES-man ja aina valmiina lähdössä. Yhdessä me olemme tasapainossa. (Enkä minä ehdi hosua ihan niin paljon, kun on joku joka puhuu välillä järkeä.)


Riitelemme harvoin, mutta sitten kun räjähtää niin räjähtää kunnolla. Vähäiset riidat johtunevat siitä, että molemmat avaavat suunsa heti, kun joku asia kaihertaa mieltä. Itselläni on se periaate että paria kertaa enempää en suostu samasta asiasta jauhamaan, vaan sitten siihen pitää saada lopullinen ratkaisu, olen harvinaisen ratkaisuhakuinen persoona ja vihaan "puljaamista". Nääntyisin, jos joutuisin esimerkiksi raivostumaan kerta toisensa jälkeen Sakun olohuoneen lattialle jättämistä futiskamoista, kun voin ihan hyvin viedä ne kaappiin itse ja olla hermostumatta. Ongelma ratkaistu. Ja vastaavasti toisinpäin, ihan samanlailla toinen joutuu sietämään minun epäloogisia toimintatapojani, ei minun tapani ole ainoa oikea. Miksi käyttää energiaa mitättömyyksiin, kun ne on ihan helposti hoidettavissa itse.


Meilläkin tosin vei aikaa opetella riitelemään rakentavasti. Seurustelun alkuaikojen riidat päättyivät usein siihen että Saku oli pakkaamassa tavaroitaan ja muuttamassa pois, siinä missä minä olin kerta toisensa jälkeen ihan äimänkäkenä että mitäs nyt hemmettiä, ei pikku kärhämä kai ihan niin vakava asia ole. Kunnes minulle selvisi että Saku oletti riidan tarkoittavan heti sitä, että minä haluan hänestä pysyvästi eroon. Aika lyhyitä olisivat parisuhteet, jos riidan jälkeen olisi heti pakko erota.


Meidän suhteessa Saku on se toivoton romantikko, ja minusta saa kuulemma nyhtää hohtimilla rakkaudentunnustuksia. Rakastan rakastan, siitä huolimatta vaikka olenkin suomalainen tuppisuu.

Musiikkimaku meillä eroaa lähes täysin, eikä siinä ole näkyvissä kompromisseja. Joitain harvoja bändejä on neutraalilla maalla, mutta pääsääntöisesti inhoan Sakun suosikkibändejä. Tämä pätee nimenomaan näin päin, että minä en voi sietää Sakun musamakua. Onneksi kuulokkeet on keksitty, koska en takaa sittenkään sitä ikuisuutta yhdessä, jos joutuisin kuuntelemaan Killersiä päivästä toiseen.


Sakun mielestä taas on äärimmäisen rasittavaa, että minä haluan katsoa ainoastaan happy happy joy joy -luokan elokuvia, en mitään vakavaa enkä varsinkaan mitään pelottavaa. On nähkääs niin, että eläydyn leffoihin ihan liikaa, ja ahdistun, jos juoni on ahdistava. Kauhuelokuvat olen hylännyt jo aikapäiviä sitten, koska haluan nukkua yöni rauhassa. Tästä johtuen käymme leffassa harvemmin yhdessä, mutta onnea on ystävät. Minulla ne, jotka lähtevät katsomaan aivottomia happyhappy pätkiä, ja Sakulla niitä, kenen kanssa tuijottaa scifiä ja maailmanlopun alku -filkkoja.


Joten life is good ja lähden iloisena viidennelle vaimovuodelle. Arvostan avioliittoamme juuri tällaisenä kuin se on, että toisen kanssa on helppo hengittää ja synkkaamme yhteen vaikka elämä olisi kuinka kiireistä. Se on ihanaa. Stressaavassa arjessakin tietää, että kotona on tukipilari, vaikka olisi hetkellisesti kuinka kärttyinen ja karmea akka tahansa.


Yllä oleva on viimeisin meistä otettu pariskuntakuva parin viikon takaa. Aika kuumaa tyylikkyyttä nysseasemalla :D Selvennykseksi on ehkä syytä kertoa, että kyseessä on rooliasut ystävän videoprojektia varten.

Mutta ihanaa hääpäivää meille, ja jos tämä sattuu olemaan jonkun muunkin hääpäivä niin onnea onnistuneesta valinnasta, syyskuun viides oli upea, ainakin täällä Mansessa.

Kommentit (56)

Voiko siitä olla jo neljä vuotta? Niin vaan on vuodet vierähtäneet ihanan blogisi parissa. <3 Ootte suloisia!

Oona

Awws, onnea ! :3

Tuli muuten mieleen, kun tätä luin, että onko teistä ja pituus-erosta ollut joku juttu jossain naistenlehdessä jokunen vuosi taaksepäin? :D Muistelisin, että tällaisen olen joskus lukenut (ennen, kuin aloin blogiasi seuraamaan), ja nyt aloin miettimään että voiko olla sama pari kyseessä. En kyllä tosin yhtään enää muista mikä lehti tai minä vuonna...

Chenille

Itse olen kanssa ihan samanlainen leffojen suhteen. En kestä katsella leffoja missä asiat menevät päin mäntyä tai ahdistaa.

AaHoo

Eikä, vilkasin ekaa kuvaa nopeesti ja katoin, että teillä on päässä peruukit, sori :D. Ihania olette, en vain ole teitä tuollaisina nähnyt <3

Soffe

Luin tämän kirjoituksen aamulla ja päätin iltapäivällä tulla kommentoimaan. Koulussa kulttuuri-kurssilla opettaja päätyi puhumaan siitä, kuinka parisuhteessa ei voi ikinä toista muuttaa, mutta voi muuttaa itseään (käytti tätä vertauskuvana erilaisia kulttuureja katsoessa). Ja tuli tämä sinun kirjoituksesi mieleen. On hienoa nähdä pariskunta joka toimii noin hyvin yhteen ja on luodut toisilleen. :) Hyvää hääpäivää! :)

Niin ja tajusin juuri että olen lukenut blogiasi sitten yli neljä vuotta, koska muistan aloittaneeni blogin lukemisen samoihin aikoihin kun hääpukusi oli tekeillä... :D

Minea

Oi ihanat, onnea! Hihittelin täällä ruudun toisella puolella tolle ekalle kuvalle, tyylit on hieman muuttuneet :D Saku on tollainen mörrimöykky ja sä barbie, söpöt!

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

me ollaan onneksi molemmat sotkuisia omilla tahoillamme, niin sellainen pieni luova kaaos on pysyvää, joskin niitä pallokasseja saan olla aina reuhaamassa kaappeihin takaisin kun ei toi onneton niitä sinne tajua viedä :D

Uskon että kolmen lapsukaisen ja miehen kanssa saa raahata jo vähän enemmän :D

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Onnea nyt ja aina! Minäkään en koskaan uskonut rakkautta ensisilmäyksellä-fraasiin mut melkein se on pakko uskoa mun ja miehen kohdalla, mut vaan melkein =D Ootte kyllä niin söpö pari ja niin ihanasti kerrot teistä <3

mymmeli

Oho oonko seurannu sun blogia jo noin kauan, sillä muistan vielä hääpostauksen :D Suuret onnittelut teille pulmusille!

Ihanaa hääpäivää teille! :) Ja hah, kuulosti ihan siltä kuin olisit kuvaillut minun leffamakuani. :D Happyhappyjoyjoy rules! C.S.I:ssa on tarpeeksi kauhua mulle.

Yhdyn ihmettelyihin onko siitä jo neljä vuotta?! Mutta ihan valtaisasti onnea! Oikein ihanaa hääpäivää teille <3

Täälläkin on yhteiseloa takana 7 vuotta, mutta vaimoksi pääsen vasta kahden vuoden päästä! Sitä odotellessa :)

Raleigh

Voi vitsi kun sais itse otettua samanlaisen asenteen miehen treeni- (ja muiden) kamojen kanssa. Mut kun sitä kulkee päivät pitkät siivoamassa kolmen lapsen sotkuja, vetää kilarit nollasta sataan jos se perheen toinen aikuinen ei korjaa omia sotkujaan...

Hyvää hääpäivää! and many more..

neila

Oijj, onnea! Vaikutatte kyllä just sellaiselta "match made in heaven" -parilta olematta kuitenkaan ällöttävän samanlaisia. Meilläkin on ens viikolla kolmas hääpäivä. Valittiin hääpäiväksi semmoinen hilpeä päivä kuin 11.9. :D Mutta syyshäät on parhaat!

Vierailija

Näin kolme vuotta myöhässä, mutta kuitenkin: asiaton kommentti. Lapsiasioita ei vaan tiedustella, varsinkaan netissä; henk. koht. juttuja todellakin. Joten Kati käytöskouluun, mars :).

napselmi

Onnea hääpäivän johdosta! :) Ja mua pienesti hymyilyttää, kun meillä on ihan sama homma elokuvien ja musiikin suhteen miehen kans. Ongelmaksi se koituu vain sillon ku mies ehdottaa puolentunnin ajan eri elokuvia ja mä en kelpuuta mitään ;D !

Kauniisti kirjoitettu suhteestanne. Tuntuu vähän kummalta, kun seurasin taannoin blogistasi häähuumaa ja hääkuvia. Joko siitä on muka neljä vuotta..! Upeaa hääpäivää ja tulevia avioliittovuosia!

Talvikettu

Onnea hääpäivän johdosta! Tuo ensimmäinen kuva on kyllä niin.... jotenkin epä-nelliinamainen. Vaikka olenkin nähnyt näitä sinun nuoruuskuviasi, niin silti nykyhetki pukee sinua paremmin kuin vetypyroksidiblondius ;) Ja Saku on ollu jo nuoresta poijjasta asti aika söpö :D

HV

Aivan ihana postaus! Paljon onnea teille ja rakkaudentäyteisiä avioliittovuosia vielä tästä eteenpäin!

Meillä taas juhlitaan tänään kihlapäivää. Kolme vuotta on siitä kulunut, kun vastasin kyllä elämäni miehen kosintaan :)

Olivia Rouge

ÄÄÄÄÄ nyt rupeen ihan höperöitymään ja kuljen sydämet silmissä koko päivän varmaan. Ai että, syyskuu on kyllä mainio kuu mennä naimisiin ;)

Onnewa! :) Hauskoja kuvia, joista osa onkin tuttuja entuudestaan.

Ekassa kuvassa Sakun tukasta tuli vähän mieleen George Harrison aamutakussa, dunno why? :)

"minä haluan katsoa ainoastaan happy happy joy joy -luokan elokuvia, en mitään vakavaa enkä varsinkaan mitään pelottavaa. On nähkääs niin, että eläydyn leffoihin ihan liikaa, ja ahdistun, jos juoni on ahdistava."

Niiiiiiinpä. Sama. Teidän suhde kuulostaa mahtavalta. Ihan tavalliselta mutta just hyvältä. Onnea! :)

minna

Kun Nata kirjoitti blogissaan erostaan Jarskista, mun kommentti sisälti sanat "Onneks meillä on vielä "blogipariskunta" Nelliina ja Saku ketä kadehtia". Te vaan ootte niin ihania vaikken henk.koht. tunnekkaan.
Sun blogista on jäänyt niin paljon mieleen esim. kun kerroit Sakun kosinnasta ja niistä fiiliksistä ja muistan vielä miten nauroin kun kerroit Sakun löytäneen sun "kanafilee" ritsikat vaatehuoneesta ja luuli niitä ritsikoiden täytteeksi :D
Onnellista hääpäivää ja toivottavasti teillä on vielä monen monta tulevaisuudessa edessä! <3

Maija

Onnea ihanaiset! :)
Ja joo millon mennään happy happy joy joy leffaan?? I´m in! :)

Paula

Onnea!

Toi ensimmäinen kuva on kyllä ihan paras, blondi tukka sopii Niinalle niin hyvin ja Sakulle tuo musta... awww!

Aino

Ihanaa hääpäivää teille! Upea pari olette, onnea tälle päivälle ja tuleville yhteisille vuosille.

Juhlin itsekin tänään, omaa kahdettakymmenettä syntymäpäivääni nimittäin, heh :-D

Jasmin

Jestas, olenko muka seurannut sun elämää jo neljän vuoden ajan? Aika menee niin nopeasti!

Hyvää hääpäivää joka tapauksessa. Ootte maailman ihanimmat ♥

eij

Mitä, onko siitä neljä vuotta! ihan kuin hetki sitten olisi tapahtunut, paljon onnea teille <3

Anne

Tsiisus, onks siitä jo neljä vuotta :D Ou gaaaaad... Tuntuu että olisin lukenut blogeja vasta ihan hetken, mutta ilmeisesti ei. Muistan edelleen elävästi kun sun pukua vasta suunniteltiin ja ommeltiin ja ja ja.

Onnea ihanat höpönassut!! <3
Meillä tuli eilen ton yhden rumpalin kanssa täyteen 7 yhteistä vuotta, uskomatonta miten aika rientää. :)

Annika

Oon selvästikkin herkällä tuulella, kun herkistyin tästä postauksesta :)

Ihanaa hääpäivää!

oon lukenut sun blogia ilmeisesti aika pitkään kun muistan hääpostaukset kuin eilisen, onko siitä jo niin kauan?

Rose

Paljon onnea! :) Kauniisti kirjoitettu postaus.

Oon lukenut sun blogia siis jo yli neljä vuotta, tuntuu että teidän häistä olisi
vasta pari vuotta... aika menee nopeasti. Oot mun lempibloggaaja ja tunnutte kyllä Sakun kanssa olevan ihan täydellisiä toisillenne!

Tellu

Ihana postaus! Onnea kovasti ja onnea jatkossakin! Meillä juhlittiin eilen kolmatta hääpäivää, syyskuu on niin paras.

Hieno postaus ja ihana asenne yhdessäoloon. Eräs samoilla kirkonportailla lähes 40 vuotta sitten alkanut liitto olisi saattanut samalla asenteella pelastua... Onnea oikein paljon!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012