Muutama viikko takaperin tehtiin siskoni kanssa extempore visiitti Olympia-korttelin vintage-tapahtumaan. Pieneen saliin oli ympätty valtava määrä yksityisiä myyjiä, jotka tyhjensivät varastojaan. Hintataso oli vähintäänkin kohtuullinen, useimmissa tapauksissa suorastaan edullinen. 

Siskoni kulki edelläni, ja nosti rekistä punaisen oikean kimonon, ja totesi, että tämä on sun näköinen. Upea silkkikimono oli selvästi vanha, ja laadun sekä tunsi että näki. Myyjä kertoi ostaneensa 60-luvulta peräisin olevan kimonon japanilaiselta myyjältä, joka kertoi sen olleen hänen äitinsä. Nyt oli tullut aika laittaa vaate taas eteenpäin. 

Oletin automaattisesti, että hinta olisi kolminumeroinen, ja olin jo mielessäni jättänyt kaunottaren rekkiin. 35 euroa. 35?! Silkkikimono? Kiitos hei, minulle. 

Joskus vintage-hörhön eteen tulee sellaisia löytöjä, joiden kanssa tietää muodostavansa loppuelämän suhteen. Tämä kimono on sitä osastoa. Kimonossa on kunnon vuori, ja silkki on laadukasta. Vaatetta voi käyttää vuorin vuoksi parhaiten takkina, ja sehän sopii. Sellaisena se on 100-prosenttisesti minun juttuni. 

Kommentit (7)

Hui

Tuo on väristä, kuviosta ja hihansuista päätellen todennäköisesti vintage-nagajuban eli aluskimono. Nykyisin kirkkaanpunaista ei oikeastaan nagajubaneissa käytetä, mutta aiemmin se oli yleinen väri. Suomessa toki lähes kukaan ei tiedä, että tuon päälle tulisi pukea vielä yksi kimono - paitsi muutama aiheen harrastaja.

Hui

Todennäköisesti ei, aika painavia nuo on. Muutama kimononi on paksu ja jäykkä kuin pressu tai juhlatafti (muttei kiillä). On niitä toki laskeutuviakin, mutta painavia nekin! Kesäkimonot sitten kevyempiä, niitä on sellaisia harsokangasmaisiakin.

Talvikimonoissa on vuori, ja niiden alla perinteisesti pidettiin vielä tuollaista vuoritettua aluskimonoa. Sen alla on sitten vielä aluspaita ja alusvaatteet... harvemmin tulee kylmä pakkasellakaan jos laittaa kaikki kerrokset päälleen. Silkki on myös yllättävän lämpöeristävää! Ainoa ongelma on, että hihansuista tuulee sisään. Joskus käytän kapeita trikoisia irtohihoja kimonon kanssa tästä syystä. Mahdottoman epäperinteistä, mutta onneksi muodissa ei ole sääntöjä. :) Tai jos on, niitä voi aina rikkoa.

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

Sitten vielä kysymys tuosta perinteikkyydestä. En ollut ennen kommenttiasi tajunnut edes ajatella, että voiko tällaisen vaatteen käyttäminen epäperinteisesti takkina olla jotenkin kulttuuria ajatellen loukkaavaa? Toki varmasti japanilaisen silmään hassua, että joku länsimaalainen hiihtää alusvaatteessa :D "Kimono" on niin yleinen malli länsimaisessa vaateteollisuudessa, vaikkakin kaukanahan nämä meidän kimonomalliset mekot ja takit ovat oikeista. Mutta nyt kyseessä on kuitenkin oikea vintage vaate, JOS myyjä ei laittanut lapinlisää :)

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Hui

Hankala aihe, johon ei ole täysin yksiselitteistä vastausta. Joistain netin englanninkielisistä kimonoyhteisöistä on kielletty keskustelu kulttuurisesta omimisesta, koska se ei yleensä johda mihinkään hedelmälliseen tai ainakaan konsensukseen. Japanilaiset itse sallivat yleensä ulkomaalaisille paljon vapauksia ja yllättyvät iloisesti, jos joku osaa pukeutua kimonoon oikein tai on ylipäätään aiheesta kiinnostunut. Suuri osa Japanissa kimonoteollisuudessa työskentelevistä on sitä mieltä, että kimonon on uudistuttava ja kehityttävä, jotta se säilyy elinvoimaisena 2000-luvullakin. Juuri kukaan ei halua kimonon muuttuvan seremoniavaatteeksi, joka ei ole enää osa yhteiskunnan mukana elävää ja muuttuvaa muotia. Silloin teollisuus ja käsityötekniikatkin kuolevat siinä samalla. 

Kimono eroaa sikäli vaikkapa mediassa paljon puhutusta sulkapäähineestä, että se ei ole millään tavalla pyhä tai muulla tavalla säädelty. Se on sallittu kaikille ja "vain" vaatteita, joitain harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Joskin netissä on toki muunkaltaisiakin mielipiteitä. Useimmiten kimonon pitämisestä väärin loukkaantuvat USA:ssa asuvat henkilöt, joiden suku on osin Japanista lähtöisin. Japanin japanilaiset eivät ole maassaan vähemmistö, eivätkä siksi aiheesta loukkaannu. Saattavat hymähtää, mutta kohteliaina eivät siitä tule sanomaan ääneen.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kolmevuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
Syyskuu
2017
Joulukuu
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011
2010

Kategoriat