Kirjoitukset avainsanalla Hyötypuutarha

Jatketaan vielä hetki puutarhajuttujen merkeissä. Meidät maalla asuvat on kautta aikain opetettu siihen, että perunat lyödään multiin tiettyyn aikaan vuodesta ja uusia perunoita ahmitaan juhannuksena. Meidän huolettomien puutarhurien kevät oli tänä vuonna hitusen venyvä käsite, joten meillä nautitaan uusia perunoita vasta nyt!

Puutarhan satokausikalenterista on jo yliviivattu viinimarjat ja karviaiset, mutta uusia perunoita riittää. Tästä sitten suoraan loikka omppujen ja luumujen pariin.

Oli kuppikastiketta eli voita sulatellessa olo kuin rikollisella, niin sitkeään tuo alkukesän perunavillitys on minuun juurrutettu :D tiukassa ovat tavat ja tekemiset. 

Onneksi perinteitä voi ihan huoletta rikkoa, se on ihan piristävää arkirutiinien keskellä. Ehkä nyt en kävisi viettelemään joulua helmikuussa, mutta tällaisilla pienemmillä jutuilla voi rikkoa kaavaa ilman suurempaa tuskaa. Ainoa tuska on omien tapojensa tuulettaminen.

Elokuinen perunasato omalla tavallaan pitkitti kesän makua. Nam. Ehkä pitää ensi vuonnakin istuttaa osa perunoista reilusti myöhemmin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (2)

atomi
1/2 | 

Heh pohjoisessa perunat ei ikinä valmistu juhannukseksi eli aina saatiin uusia pottuja vasta elokuussa. Mutta nykyilmastossa taitavat lapin potutkin valmistua etuajassa...,,,

Vierailija
2/2 | 

Ei meilläkään koskaan istutettu perunoita kun vasta sitten kun maa oli lämmin. Olen aina ollut siinä luulossa että juhannuksen uudet potut on kaupallinen juoni jonka mahdollistaa harsot ja hirveä vaivannäkö. Sanoohan sen jo se, että potut on juhannuksena ihan jäätävän hintaisia! En koskaan osta uutta perunaa juhannukseksi, vaan herkuttelen oman maan perunoilla sitten kun ne on kasvaneet tarpeeksi isoiksi. Eli just näitä aikoja :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meidän omenapuut eivät tunne kohtuutta. Joka toinen vuosi ne nitkuttavat yhden (rupisen) omenan taktiikalla, ja joka toinen vuosi ne taas tursuavat niin paljon omenaa, että latvat taipuvat maahan asti!

Tänä vuonna on yltäkylläisyyden vuosi, ja yritän parhaani hukata omppuja joka suuntaan. Olen mm. kantanut koko viikon omenasankoja työkavereille, jotka mielivät hillottavaa tai muuten vaan mutustettavaa. Siltikin omenaa riittää vielä vaikka pienelle siideritehtaalle!

Puutarha alkaa muutenkin kääntyä syksyyn, vaikka lämpömittarissa onkin vielä lukemia. Ruusut tosin ovat hämääntyneet lämmöstä ja alkaneet kehittää marjojen rinnalle uusia nuppuja!

Tänä syksynä meidän puutarha ei noin muuten ole ihan paraatikunnossa vaan ennemmin ydinpommin jäljiltä, kun puoli tonttia on myllerretty kaivinkoneella putkirempan vuoksi. Mutta vaikka hiekkakenttää ja menetettyjä kukkapenkkejä on surkeaa katsoa, lohduttaa tieto putkiston tuliterästä kunnosta. Vanhat tuubit olivat sen verran heikossa hapessa, että homma oli pakko hoitaa heti eikä kohta. 

Ja onhan tässä toisaalta se hieno puoli, että nyt pääsen ensimmäistä kertaa pihasuunnittelun pariin. Hiekkakenttä on kuin valkoinen paperi, joka odottaa värikynää!

Kommentit (2)

Vierailija
2/2 | 

Omppupuuta voi kannustaa kohtuuteen. Kun näyttää siltä, että omenoita on tulossa tolkuttomasti, niin puolet raakileista voi nyppiä pois jo pieninä. Silloin puu ei välttämättä uuvuta itseään liian runsaalla sadolla ja jaksaa tehdä tolkullisen määrän myös seuraavana vuonna.

Tai sitten ei, mutta jokatapauksessa välttää sen omenoihin hukkumisen, jos se tuntuu ongelmalta.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Tänä kesänä laitoin ensimmäistä kertaa istutuslaatikot puutarhaan. Isäni tekemät laatikot ovat tuottaneet satoa ihan järjettömän määrän koko kesän! Joka kolme kaupan yrttiruukkua, jotka istutin reunaan kokeeksi, ottivat tuulta alleen ja puskivat satoa koko kesän. Hyötypuutarha on kerrassaan ihana asia. 

Varsin onnistunut kokeilu siispä. Istutuslaatikot ovat tulleet jäädäkseen, ne ovat niin näppäriä ja pysyvät siisteinä pienellä vaivalla. Luulen, että ensi kesänä laitan näitä vielä pari lisää ja kokeilen perusjuttujen lisäksi jotain hieman eksoottisempia lajeja. Terkut isän pajalle :D

Nyt elokuun lopulla, kun hallayöt saattavt kohta puraista, on syytä kerätä talteen loputkin maut. Sipulini eivät ole vielä tuulentuneet sateisen kesän vuoksi, mutta yrttejä olen alkanut nyt kuivata. 

Rakastan yli kaiken persiljaa, mikä on ihan hyvä asia tällaisena kroonisena aneemikkona. En tiedä johtuuko persiljan himoni juuri siitä, että minulla on jatkuva raudanpuute, mutta voisin syödä sitä ihan rajattomasti. Persilja on myös todella helppo kuivattava, se kuivuu käytännössä itsekseen ilman kuivuria, jos sen ripustaa nippuihin hyvin tuulettuvaan paikkaan. Olen hoitanut kuivausta sekä nipuissa, että kiertoilmauunissa hommaa vauhdittaen. 

Uunia varten persilja pitää silputa pienempiin paloihin ja asetella väljästi leivinpaperille, ritilöitä voi laittaa uuniin useaan kerrokseen kiertoilman vuoksi. Laitan uunin n. 50 asteeseen ja puukauhan uunin luukun väliin, että kosteus pääsee haihtumaan. Kun persiljat ovat niin rapsakoita että murenevat käsiin, pussitan ne maustehyllyyn. Nahkeutta ei saa jäädä yhtään, ettei yrtit homehdu. 

Toinen syksyn merkki meillä on kultapallojen kukinta. Kultapallo kestää maljakossa hyvänä pidempään kuin mikään muu pihamme kukista! Ja keltainen väri tuo iloa joka päivä. Keltainen on yksi voimaväreistäni, jos sellaiseen sattuuu uskomaan. 

Ja yrttien lisäksi on toki tämä meidän joka päiväinen syysherkkumme, karviainen. Vihaan poimia karviaisia niiden julmetun pitkien piikkien vuoksi, mutta ne ovat siitä huolimatta pistelyn arvoisia. Haluaisin kovasti kokeilla joitain karviaisreseptejä hilloista leipomuksiin, mutta totuus on, että nämä katoavat parempiin suihin ennen kuin ehdin jauhopurkille. 

Paras aika vuodesta on just nyt!

Kommentit (3)

strilla
2/3 | 

Me on pakastettu persiljaa (ja muitakin yrttejä). Silputaan pienimpiin minigrippeihin, niin saa yhteen aina annoksen. Helppo hujauttaa "tuoretta" persiljaa, mihin vaan (meillä yleensä soppaan). Samalla tavalla voi pelastaa kaupan yrttejä, jotka uhkaavat mennä pilalle ennen kuin ehtii käyttää.

Ite oon laittanu pussit pystyssä johonkin laatikkoon, niin eivät pyöri pitkin poikin. Vielä järjestelmällisempi raapustaisi laatikon kylkeen nimen, niin ei tarttis arpoa sitäkään vähää.

paulii

Minä myös pakastan persiljat yms keittoja varten pikkuisiin minigrippeihin. Niin kätevää ja nopeaa!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Meillä oli keskellä kauneinta pihaa vanha villiintynyt mansikkamaa, joka koki kohtalonsa tänä kesänä. Tai melkein, viimeiset kaksi riviä poistetaan vasta syksyllä mansikkasadon korjaamisen jälkeen. Lähtötilanne oli todellinen viidakko, sillä jo talvella oli tiedossa, että lapiohommia on luvassa. Näin ollen rikkaruohot olivat saaneet kasvaa vapaasti koko kevään.

Lapiohommien jälkeen kolme eniten puskittunutta riviä oli poissa ja kahden jäljelle jääneenkin rivin päässä oli tilaa, sillä kaivoimme pahasti ruohottuneet taimet ylös rivien päästä. 

Tämän jälkeen tasoitin maan ja levitin pinnalle "rikkaruohomaton", joka estää kutsumattomien vieraiden kylästelyt, mutta päästää kuitenkin veden läpi. Suodatinkangasta myydään yleensä vihreänä, mustana ja ruskeana, ja päädyin itse mustaan, sillä halusin maton päälle mustaa katetta.

Puoliksi maan alle painuneet kivet nostettiin samalla ylös koko mansikkamaan mitalta ja aseteltiin paikoilleen uudelleen.

Isäni teki meille pari istutuslaatikkoa tai oikeastaan kehikkoa, sillä niissä ei ole pohjia. Asettelin kehikot maton päälle ja kippasin perään reilusti puutarhamultaa. Istutin kokeeksi toisen laatikon päätyyn kolme kaupan yrittiä, mintun, persiljan ja ruohosipulin, sillä ne eivät yleensä ole kovin näätsnokkaisia. Sisätiloissa nämä kolme ainakin menestyvät hienosti. Katsotaan josko menestyisivät istutuslaatikossa ulkonakin. 

Muuten kylvin laatikot täyteen yrttejä ja salaattia. Sitten vaan satoa odottelemaan. 

Ei tämä vieläkään varsinainen pihan kaunistus ole vajaine mansikkariveineen, mutta ensi kesänä tuunaan lopulliseen kuntoon koko palstan. Säästin vielä kokeeksi nämä kaksi terveintä mansikkariviä, kun puskivat niin mahdottomasti kukkaa että eiköhän sieltä vielä pienestä ruohottumisesta huolimatta ole maistuvaa satoa luvassa :) Parannus ensimmäisen kuvan tilanteeseen on joka tapauksessa huikea. 

Kommentit (8)

lukija
1/8 | 

Hei, pieni vinkki tuosta mintusta. Se olisi hyvä istuttaa ensin isompaan ruukkuun ja sitten ruukkuineen päivineen laatikkoon. Minttu levittäytyy muuten pian koko laatikkoon, se on kova leviämään. Joku joskus kertoi istuttavansa minttua nurmikolle, saa levitä itekseen ja tuoksuu ihanalle, kun nurmikolla kävelee.

Vierailija
2/8 | 

Ja toinen juttu tuli mieleen näistä ruukkuyrteistä. Kannattaa huomioida, että ruohosipuli on monivuotinen eli kannattaa sijoittaa sellaiseen paikkaan jossa se voi talvehtia .

Sarru
3/8 | 

Minttu kantsii tosiaa laittaa ihan omaa ruukkuu. Rakensin viime kesänä vähän vastaavan tyyppisen istutyslaatikkopuutarhan ja fiksuna tyttönä eristin mintun reunanauhalla omaan päätyyn. No, tänä kesänä minttua sitten puskee jo laatikon altakin :D

mintuska
4/8 | 

Näätsnokkaisia??? Onpa hauska murresana? En ole ikinä kuullutkaan! Onko pirkanmaalainen vai kenties miehesi kautta pohjoisesta peräisin?

Jännä juttu tuon mintun kanssa, kun olen montakin puskaa roudannut kasvimaalle, ja siemenestäkin yrittänyt kasvattaa, kun siellä olis hyvinkin tilaa levitä, mutta eipä vaan leviä, ei ole yksikään puska edes talvehtinut! Tiedä sitten mikä on maassani vialla...

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, neljävuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2019
Elokuu
Heinäkuu
Toukokuu
Maaliskuu
Tammikuu
2018
Syyskuu
2017
Joulukuu
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011
2010

Kategoriat