Kirjoitukset avainsanalla Keittiö

Pari päivää sitten sähköpostilaatikkooni kilahti Arabian tiedote. Näkymätön lapsi Ninni tulee mukaan Muumi-astioihin ensimmäistä kertaa! Ninnin tarina on ehdoton suosikkini Muumeissa, ei ole mitään tämän veroista: 

"Janssonin novellissa Muumiperheen luo saapuu pieni, kaltoin kohdeltu Ninni-tyttö, joka on muuttunut näkymättömäksi. Hän ei uskalla puhua, leikkiä tai edes nauraa. Vain kaulaan sidottu tiuku kertoo, missä hän milloinkin liikkuu. Muumiperhe ottaa Ninnin avosylin vastaan ja kohtelee tyttöä ystävällisesti sekä ymmärtäväisesti.

Muumien lämpimässä huomassa Ninni saa itsetuntonsa takaisin ja muuttuu hiljalleen näkyväksi. Jo seuraavana aamuna portaille ilmestyvät pienet käpälät, sitten pari kapeita sääriä.

Utelias ja huomaavainen Muumipeikko rohkaisee tyttöä ja opettaa kaikki osaamansa leikit. Lopulta Ninnin pienet kasvot paljastuvat kokonaan, kun hän uskaltaa kunnolla ilmaista tunteitaan – suuttua ja nauraa niin että laituri tärisee."

 

Joudun täten Ninnin vuoksi ostamaan Muumi-astioita! En ole lähtenyt lainkaan mukaan Muumi-muki vouhotukseen, sillä designin puolesta kiinnostukseni kohdistuu Haapaniemen Taikaan. Mutta hei, kerrankos sitä. Ninni on poikkeus sääntöön. Saattaa olla myös huomattavissa, että nämä astiat ovat aika vahvasti minun tyylisiäni. Punainen mekko ja rusetti, toimii aina.

Hauska juttu vielä sekin, että lempinimeni ystävien keskuudessa on ollut Ninni niin kauan kuin jaksan muistaa. Vaikka en olekaan kaltoinkohdeltu lapsi, niin onhan se nimikkohahmomuki silti kiva. 

Astiat tulevat myyntiin helmikuussa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (2)

-elina
1/2 | 

Voi ihanaa kuulla että Ninni tulee astoihin myös! Minäkin vuosia pidin pääni etten lähde muumiastia vouhotukseen mukaan, vaikka Muumit minulle hahmoina ja tarinoina ovatkin äärimmäisen rakkaita ja säilytän yhä vanhempieni minulle vauvana ostamat 90-luvun lasten muumiastiat.  MUTTA, kun kauppoihin sitten tuli muumien Taikuri sekä Tiuhtin ja Viuhtin smaragdi -astiat. Yhtäkkiä sitten huomasin kiikuttavani kahta kulhoa kassaa kohti ja ne ovat mielestäni hienoimmat kulhot (en sentään mukeja ostanut) jotka minulta kaapista löytyy Pip Studion lisäksi :D ...ja Ninni tulee sopimaan näiden kahden lisäksi sinne oikein hyvin.

Shuw
2/2 | 

Ninnin tarina koskettaa minuakin. Ensinnäkin tykkäsin siitä jo lapsena, mutta näin aikuisiällä siitä tulee mieleen viime talvi, kun 4v pojallani oli ns. valikoivaa puhumattomuutta. Voi sitä huolta ja hämmennystä, kun lapsi saattoi olla monta tuntia puhumatta vaikka osasi kyllä! Viimein saatiin neuvolasta ja päiväkodista tietoa ja apukeinoja, ja niin alkoi ”puhumattomuushetket” pikkuhiljaa hävitä. Ihan vaan sillä, että rakastettiin häntä sellaisena kuin hän on eikä kiinnitetty puheeseen mitään huomiota. ”Ongelmaa” kesti lopulta vain muutaman kuukauden, mutta se oli stressaavaa aikaa, ja voipi olla että hankin tuon Ninni-mukin muistuttamaan siitä että rakkaus ja hyväksyntä voivat saada ihmeitä aikaan <3

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olen ollut myytyä naista Klaus Haapaniemen kuvituksille siitä asti, kun niihin ensimmäisen kerran törmäsin. Folkloristinen ja runsas satumaailma on uskomattoman kaunis ja kiehtova. Ei tarvinnut juurikaan miettiä, että mitä astiastoa alan keräämään, kun ensimmäiset Taika-astiat tulivat myyntiin reilu 10 vuotta sitten. Olen ollut siitä asti vannoutunut fani, ja kaapista löytyy niin värikästä Taikaa, Satumetsää kuin Tanssia. 

Ensi vuoden alussa kauppohin tulee Iittalan Taika-sarjan uusi tulokas, Siimes. Jouduin toteamaan tiedotetta lukiessani, että jaahas, ainakin isolle kahvikupille on pakko raivata tilaa. Ja ehkä parille siili- ja metsolautaselle....

Taika-sarjan hyvä puoli on se, että kaikki sen erilaiset kuvitusmaailmat sopivat tietyllä tapaa toisiinsa, käytän rennoissa kattauksissa kaikkia sarjoja sekaisin. Joulupöytään meillä käydään aina Tanssi-astioiden kanssa, se on oikeastaan ainoa vakiintunut tapa, jota en "sotke" muilla Taika-astioilla. 

Ps. Taika Siimes 0,4l kuppi näkyi olevan kantiksille ennakkomyynnissä jo nyt.

Kommentit (5)

KatjaMus
1/5 | 

Joo kiitos vaan tästä :D minua ei niinkään satumetsä ja tanssi oo kiinnostanu, mutta tämä!! Taikaa siis löytyy ja aika montaa muutakin xD koko, taika ja kastehelmi sarjat taitaa löytyä meikäläisen kokoelmista.. yhden hengen taloudessa nyt jo liikaa

Että kiitos uudesta himotuksen kohteesta :D haluaisin myös ostaa ne Esteri kahvikupit roosa nauha värissä.

Lisäksi oon miettinyt ostavani kirppikseltä juhlakahviastiastoksi erilaisia ruusukuppeja ja lautasia reilun määrän. Tällä hetkellä mulla on vaan 6kpl aina sorttiaan

Ruusukuppien ystävä myös...

Toivon Torilla (kiva edullinen pikkukirppis) Espoon Soukassa hyvä valikoima kauniita ruusukuppeja tarjolla kehitysvammaisten hyväksi!

Santsa
2/5 | 

Ei vitsi miten kauniita! Noi siilit vei ehkä mun sydämen ja vaikka mulla ei muuten oo Taika-sarjaa, niin kai sitä yks siililautanen Teemojen sekaan sopii...

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kun Iittalan Taika-astiasto tuli markkinoille, tiesin heti, että se on minun keräilysarjani. Taika on saanut vuosien saatossa astiakaapissa seurakseen myös Satumetsää ja Tanssia, sillä jostain kumman syystä fantasiakuvitetut astiat sopivat yhteen vaikka aiheet ja väritykset ovatkin erilaisia. Ehkä Klaus Haapaniemen kuvissa on tarpeeksi samankaltaisuutta, että homma natsaa. 

Tämä on Taika-sarjan 10-vuotisjuhlavuosi ja sen vuoksi Iittala on julkaissut erityisen juhlamukin. Tämä keräilymuki on ihan poikkeuksellisen upeasti koristeltu, sillä kuvioinnit jatkuvat mukin sisälle ja korvaan. Oli ihan selvää, että ostin tämän itselleni kun poikettiin Iittalan Lasimäellä. Mukia on myynnissä vain tänä vuonna.

Mutta vaikka kyseessä on keräilymuki, meillä tämä kaunotar pääsee käyttöön. En halua hillota kauneimpia esineitä kaapissa, vaan nautin niistä mielummin vaikka ihan vain arkisena kesäpäivänä. Puutarhakahvit maistuvat taatusti paremmalle upeasta kupista!

Onnea Taika 10 vuotta :)

Kommentit (3)

paulii
2/3 | 

Ihana muki! Ääh, mun "taikamukihylly" on niin pullistelevan täynnä, että yhtään siihen ei enää mahtuisi, mutta pitäisikö silti sortua kotiuttamaan tämä kaunokainen...

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Vaikka tänä viikonloppuna on tullut lisää lunta, alan olla jo todella syvällä keväthuumassa. Vai onko se keväthuumauksessa, kuten vanha biisi Anttilasta kertoo. Sitäkin on tullut kuunneltua useampaankin kertaan.

Otin pienen varaslähdön myös pajunkissojen suhteen, niiden myötä keittiöön tuli kerrasta kevät. Meillä on mökillä niin paljon pajuja, että voisin ehkä vihdoin harkita maljakkopajun lisäksi myös pajupallojen punontaa. Olen ihaillut palloja toreilla ja turuilla, eikä niiden ohje vaikuta kovin hankalalta. Voisin kuvitella, että tuollainen homma käy melkein meditaatiosta. Tai sitten olen pahasti väärässä, ja pajuja saa taivutella nivelet armoa huutaen :D

Luovutin lopulta sen suhteen, että tuossa Iittalan hyllyssä menestyisi yksikään aito viherkasvi. Onneksi noita muovikukkia löytyy nykyään jo melko aidon näköisinä, niin ettei tarvitse viikottain heittää mäkeen kuollutta kukkaa. En ymmärrä miten puolivarjoisalla paikalla ei muka pysy mikään hengissä. Mutta yksi tapa voittaa on myös ymmärtää luovuttaa ;)

Tämä on ollut kiva viikonloppu kaikin puolin. Olen tehnyt ihan huippulöytöjä kirppikseltä (mm. Sakulle aivan mahtavan kevättakin 1 eurolla ja itselleni pari upeaa vintagehametta), kokkaillut hyvää ruokaa, ollut ulkona auringossa, vaihtanut verhot, käynyt katsomassa ystävän viikon vanhaa vauvaa (en käsitä miten Anni on ollut pari vuotta sitten niin pieni!) ja soittanut niin monta kierrosta älppäreitä, että heikompia hirvittää. Ja siivonnut keittiön kaapit. Urakka jota vetkuttelin ihan liian kauan, mutta nyt se on vihdoin tehty. Huh.

Kommentit (1)

Sanna U
1/1 | 

"Anttila?"?!? ...kunnes tajusin, että olen laulanut ko. biisistä VAIN opiskelijaväännöstä: Attilan keväthuumaus. :'D

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, neljävuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2019
Maaliskuu
Tammikuu
2018
Syyskuu
2017
Joulukuu
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011
2010

Kategoriat