Kirjoitukset avainsanalla DIY

Eräässä kahvipöytäkeskustelussa nousi puheeksi treffielämä ja se, että treffeille ei kuulemma kannata saapua kaulurissa. En ole ollut sataan vuoteen sinkkuna, että olisi täytynyt treffipukeutumista pohtia, mutta jäin kuitenkin itsekseni miettimään, että mikäs vika kaulurissa muka on :D Jos on talvi ja ulkona kylmä? Tuon keskustelun jälkeen halusin ehdottomasti aikuiskaulurin. 

Puikot käteen ja neulomaan. Otin silmukkamäärät ja idean Ravelrysta löytyneestä ohjeesta (Getting warmer), joka muokkasin omaan tyyliini sopivammaksi. Toteutin kaulurin sileällä (aina oikein) neulepinnalla ja lisäsin yläreunaan pätkän joustinneuletta (2 oikein, 2 nurin). Lanka on 7 veljestä luonnonvalkoinen, ja tuo pipo on tehty samasta langasta. 

Tämä kauluri on osoittaunut ihan täydelliseksi kaulaliinan korvikkeeksi. Se kapenee ylöspäin, pysyy paikoillaan ja pitää erittäin hyvin lämpöisenä sekä dekolteen että kaulan. Aikuiskauluri - parasta ikinä, suosittelen lämpimästi aloittelevallekin neulojalle. 

Kommentit (7)

anniM
1/7 | 

Missä välissä ehdit neuloa näitä kaikkia ihanuuksia?! Ymmärtääkseni olet kuitenkin työssäkäyvä perheenäiti etkä millään pitkällä sairaslomalla tms. Itse olen vääntänyt samoja villasukkia koko tämän "neulontakauden". Tai no pari pipoa Hyggestä valmistu jossain välissä mutta silti!

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

Minusta on tullut se työssäkäyvä äiti, jolla on aina neulomus kassissa mukana :D eli kun odottelen tyttöä balettitunnilla, neulon aulassa jne. Kannan neulomusta käytännössä aina mukana, eli jos menen siskolle kylään, me juorutaan sujuvasti pari tuntia siten että molemmat neuloo. Olen myös hetkeksi lopettanut lukemisen ja korvannut kirjat puikoilla (paitsi Kamulan uusin oli pakko lukea). Ja sitten se, että en vielä tee mitään kovin hankalaa, tällaiset pienet asusteet syntyvät tosi nopeasti. Kummasti niitä vartinkin välejä pystyy täyttämään kutimet kädessä näin alkuinnostuksissaan :D

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Vierailija
2/7 | 

Harvoin muistan kommentoida mutta nyt on varmaan pakko! On ihan älyttömän innostavaa ja sydäntälämmittävää seurata sun käsityöinnostusta, ihanaa että oot löytänyt uuden taidon jota harjoitella. <3

Halina
4/7 | 

Onpa hieno, tarvisin kans tälläsen! :D Ite suosin kaulureita (niitä rumia myös xD) ihan aikuisenakin! Onneks oon käyny treffeillä usein esim. Laskettelurinteessä tai muussa ulkoilu/urheiluhommassa, niin ollaan voitu sit miesten kanssa näyttää yhtä trendikkäiltä olipa kyseessä laskettelukamat tai perus collarit :D Ehkä enemmän turn off on alipukeutuneet ihmiset! En esim kestä yhtään et mies palelee, valittaa kylmää ja sinertää kun on eka lähteny kaupungille ilman pipoa ja hanskoja sekä ohut nahkatakki ja farkut päällä XD En myöskään oo (vielä) tavannu miestä, joka ois antanu pakit vaikka menis pitkissä kalsareissa ja pilkkihaalarissa paikalle xD Ois ehkä liian neiti tai teini omaan makuun jos tollaset vaikuttais. Tietysti asia erikseen jos sopii treffit johonkin hienoon pukupaikkaan ja treffikumppani ilmestyy paikalle mettävermeissä, mutta you know perus kahvila rauttiksella on ihan ok kunhan riisuu niitä kamoja pois sisällä :D Eniten iskuyrityksiä tulee btw baarissa AINA kun menee sinne jossain hikisissä jumppatrikoissa ja lenkkareissa (wtf?). Kerran Kaivopihalla naurettiin hulluna kaverin kanssa kun itselläni oli hiihtopaita ja alaosana haalarit (olin ollut suunnistamassa ja 30pakkasta) ja kaverilla jumppatrikoot ja hiihtopaita. Miehiä oli jonoksi asti xD Eli kaulurit ja muutkin lämpimät/käytännölliset varusteet kunniaan!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun käsityötaidot ovat kehittyneet sen verran, että kehtaa jo käyttää omia neulomuksiaan, on aika siirtyä seuraavalle tasolle ja tunnustaa ylpeänä että ite tein :D Nyt puhutaan merkkilapuista, jotka olivat minulle täysin uusi tuttavuus kässämessuilla. Kokenut neulojaystäväni Maija hiihteli merkkejä ostamaan ja minä hiihdin perässä. 

Nyt täytyy sanoa, että en muista kuolemaksenikaan että mistä kojusta nahka- ja kangasmerkit ostin. Askartelukaupoista ja käsityötarvikeliikkeistä näitä kannattaa etsiä.

Ideana merkissä on tietysti se, että neuleluomus tai muu käsityö viimeistellään "tuotemerkillä". Pelkkä hand made -lappu on tietysti vähän persoonaton, mutta toimii silti todella kivasti neulepipon reunassa. 

Netti on pullollaan verkkokauppoja, joissa voi teettää omat laput, mutta haaveilen kuitenkin pyrografian opettelusta. Polttopiirtämällä merkkejä voisi tehdä itse. Ehkä otan siitä seuraan kässähaasteen. 

Tämä pitsineuletta ja palmikkoa yhdistelevän setin ohje on vuoden 2012 Moda -lehdestä (ei löydy valitettavasti netistä) ja olen oikeasti todella ylpeä, että sain sen aikaan! En olisi ikinä kuvitellut, että hermoni kestää moista nyperrystä, mutta niin vain tuli valmista. Palmikot ja pitsineuleet ovat todellista rakkautta, tuntui heti omalta jutulta.

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 | 

Itsekin hankin erilaisia merkkejä kässämessuilta. Ainakin Ommelkuplan standilla oli montaa erilaista merkkiä myös muilla teksteillä kuin Hand Made. Itse hankin mm. Merkin jossa on keskellä yksisarvinen ja ympärillä teksti Hand made with love May include stardust ja lapsen vaatteisiin muutamaa eri sävyistä lappua joissa lukee Oon söpö 😅😄

-A-
2/3 | 

Mä tykkään kanssa laittaa ompeluksiin merkin, tekee siitä jotenkin viimeistellyn.
Minä suosin Katjan Ompelupuodin valikoimaa ja Ommel tapahtumassa viime keväänä puodin pisteella sai ostaa pussillisen merkkejä niin että itse sai täyttää pussin, olo oli kuin irtokarkkikaupassa :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Terveisiä aloittelevan neulojan päiväkirjasta: kirjoneule = kidutusta.

Täytyy sanoa, että en keksi lähihistoriastani mitään ikävämpää puuhaa kuin kirjoneuleen tekeminen. Kärsivällisyyteni ei riitä edes auttavasti tähän hommaan, ja reilu puolikkaan tumpun neulominen on tuntunut kivireen vetämiseltä. Palmikkojen neulominen on ehtottomasti minun juttuni, mutta tämä helvatan kirjoneule ei todellakaan. Korkaan skumppapullon, jos saan tämän kivirekeni ikinä maaliin asti. 

Alku oli ihan erityisen tuskaisaa, kun yritin tuijottaa mallia kännykän näytöltä. Viisi senttiä tumppua tihrustin kännykän kanssa, kunnes tajusin vihdoin printata laput ulos ja johan helpotti. Homma on silti ikävää, mutta ainakaan paperiversiosta ei sammu näyttö jatkuvasti :D

Alan olla vahvasti sitä mieltä, että nämä Harry Potter suojelius -lapaset saavat jäädä viimeiseksi kirjoneuleekseni, jollei jostain yhtäkkiä ilmiinny vähän vauhdikkaampaa tapaa kirjoneuloa. Varmasti kyseessä on aloittelijan taitamattomuus, mutta kun siihen yhdistää kärsimättömän luonteen niin lopputuloksen voi arvata. Kärsimättömyydestä huolimatta olen kuitenkin sitkeä, joten kyllähän tämä lapanen ja sen kaveri vielä valmistuvat (parin kirosanan siivittämänä). 

Mieheni tokaisi tuossa hetki sitten, katsellessaan kirjoneuleen kanssa tumpulointiani, että onkohan tuossa mitään järkeä, kun olet niin kiukkuinen koko ajan :,D Neulominen herättää tunteita heh. 

Tämän projektin myötä enää koskaan kyseenalaista käsityönä neulottujen kirjoneuleiden hintalappuja. Laittaa arvostamaan käsitöitä vielä entisestään.

Kommentit (7)

Jenni V
1/7 | 

Oon neulonut yli 10 vuotta ja kirjoneule on yhä ihan kidutusta :D Tosi kivan näköinen malli kyllä, onko linkkiä? Mä haluun kans Potter lapaset - kirjoneuleenkin uhalla!

strilla
2/7 | 

Oon neulonu aktiivisesti jonkun 15 vuotta ja vasta sain valmiiksi kirjoneulelapaset. Ne ei kuulkaa näyttäneet likikään noin tasaisilta suoraan puikoilta. Että hyvältä näyttää, sinnillä vaan!
Ei oo myöskään helpoin malli aloittaa, kun on pitkiä langanjuoksuja. Vaan enpä itsekään malta opetella uutta tekniikkaa jollain helpommalla, jos tarkoituksena on saada jokin tietty malli tehtyä. Siinähän sitä oppii! ;)

Vierailija
3/7 | 

Aika harva valitsee ensimmäiseksi kirjoneuleekseen noin monimutkaisen mallin. Eli suurta kunnioitusta ja arvostusta lähetän täältä. Kun tuosta olet selvinnyt niin selviät kyllä mistä vain.

Vierailija
4/7 | 

Mielestäni kirjoneuleen tekeminen on jopa ihan mukavaa puuhaa kunhan oppii oikean (ja itselle parhaan) tavan pitää lankoja sormella. Itse pidän tätä tapaa todella hyvänä: http://outolintulinnassa.blogspot.com/2012/11/kirjoneulonnan-lyhyt-oppim... 

En tiedä oliko sinulle jo tuttu asia, niin ajattelin varmuudeksi vinkata. :) Samalla kannatta kiinnittää huomiota lankadominanssiin, niin kuvion saa esiin parhaalla mahdollisella tavalla. Linkissäni olevassa tavassa dominoiva lanka (eli paremmin erottuva lanka: kuviolanka)  kulkee sormen alapuolella ja se neulotaan puikolle aina päävärin alapuolelta.

Neulomisesi harjoittelua ja siitä innostumista on ollut ilo seurata ja olen itsekin jo vuosia neuloneena saanut uusia ihania ideoita sinulta! :)

Heidiemilian
5/7 | 

Suosittelen nyt pikaisesti hankkimaan langanohjaimen. Itse tykkään siitä halvasta sinisestä muovisesta.

Kirjoneule tuntuu yhä helvetiltä, mutta ehkä muutaman asteen viileämmäntä 😂 ja sitten kun vielä tutustut lankadominanssiin eli pitää aina langat samoin päin niin kuvio tulee kauniisti esiin ja langat ei ole solmussa.

Ps. Musta on eniten hankalin väri neulomiseen opettelussa. Ja mun ekassa kirjoneuleessa oli nuo just samat värit :D

Tsemppiä, kyllä se siitä <3

Vierailija
6/7 | 

Tuon tulosteen perusteella katsoin että oho, ei mikään tavanomainen kuvio lapasiin tuo Jägermeisterin logo. :'D

Vierailija
7/7 | 

Heidiemielian - mikä on langanohjain? en ole ikinä kuullutkaan, vaikka paljon olen neulonut (en kylläkään kirjoneuleita).

Nelliina, olet valinnut kyllä tosi vaikean kuvion heti alkuun :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Peruspipojen neulomisen opettelun jälkeen oli aika kokeilla kierrepantaa. Varsin mystiseltä vaikuttanut kapistus aiheutti päänvaivaa, sillä netistä löytyvät ohjeet on suunnattu pääasiassa heille, joilla on edes joku käsitys neulomisesta. Minulla ei ole, joten tarvitsen vielä tässä vaiheessa seikkaperäiset ohjeet. Toivottavasti tästä postauksesta on apua muille aloittelijoille.

Postauksessa on kaksi erilaista lankaa ja tapaa neuloa panta. Mintunvihreä panta on neulottu ohuesta alpakkalangasta joustinneuleena ja pinkki taas paksusta villalangasta helmineuleena. Molemmat todella helppoja neulepintoja ja koostuvat vain oikeista ja nurjista silmukoista. 

Alpakkapanta

Pehmoisen alpakkaneulepannan tarvikkeet

- 3 kpl 5-koon sukkapuikkoja

- 1 kerä Sandnes Garn Børstet Alpakka -lankaa (myydään ainakin Taito Shopissa)

Ohje

- Luo puikolle 34 silmukkaa.

- Neulo joustinneuletta 1 oikein, 1 nurin. Neulo noin 25 cm tai kunnes neule yltää keskeltä takaraivoasi keskelle otsaan, neuletta ihan kevyesti venyttäen. 

- Kun työ on puolivälissä eli n 25 cm pitkä neuletilkku on tehtynä, on aika siirtyä kierteeseen. Jaa silmukat (älä neulo!) kahdelle puikolle tasan eli 17 ja 17. Siirry kierteen tekemiseen, ks. ohjelappu alta. 

- Kun kierre on valmis, jatka neulomista n. 25 cm tai oman pään mukaan. Kun panta ulottuu pään ympäri, päättele työ. 

- Harsi takasauma kiinni neulalla ja langalla. Nyt panta on valmis, mutta jos haluat siitä istuvamman, suosittelen harsimaan vielä kevyen rypytyksen takasaumaan. 

Kierrepannan kierteen neulominen:

Kierre on kuin palmikoiden neulomista, mutta isommassa mittakaavassa. Tällä Suuri Käsityön videolla on hyvä esimerkki 1. puikon siirtämisestä 2. puikon perään alkaen kohdassa 1.14: YouTube. Esimerkissä puikolle siirretään vain 2 silmukkaa odottamaan, mutta tekniikka on täsmälleen sama. 

HUOM! Muista käännellä vastaneulottua kierrettä käsin molempiin suuntiin kokeilumielessä, ettet vahingossa haksahda luulemaan, että teit jotain väärin. Nimim. purin 6 kertaa kierrekohdan kun kierre ei tullut näkyviin heti ja itsestään, enkä ymmärtänyt käännellä kierrekohtaa toiseen suuntaan :D

Tässä vielä havainnekuva takasauman kevyestä rypytyksestä (ei pakollista), se onnistuu neulalla ja langalla löysästi harsimalla ja sen jälkeen lankaa vain kiristetään hieman:

Helmineulepanta

 

Pinkin helmineulepannan tarvikkeet

- 3 kpl 8-koon sukkapuikkoja

- 1 - 2 kerää Novita Hygge Wool -lankaa. Langan määrä riippuu pannan leveydestä ja ympärysmitasta. 

Ohje

- Luo puikolle 16 silmukkaa. (Kapeampaan pantaan esimerkiksi 12 silmukkaa)

- Neulo joustinneuletta 1 oikein, 1 nurin TAI helmineuletta, kuten mallipannassa: 1 o, 1 n ja seuraavilla kierroksilla oikean silmukan päälle nurja ja nurjan päälle oikea. Neulo noin 25 cm tai kunnes neule yltää keskeltä takaraivoasi keskelle otsaan, neuletta ihan kevyesti venyttäen. 

- Kun työ on puolivälissä eli n 25 cm pitkä neuletilkku on tehtynä, on aika siirtyä kierteeseen. Jaa silmukat kahdelle puikolle tasan eli 8 ja 8. Siirry kierteen tekemiseen, ks. ohjelappu postauksessa ylempänä. 

- Kun kierre on valmis, jatka neulomista n. 25 cm tai oman pään mukaan. Kun panta ulottuu pään ympäri, päättele työ. 

- Harsi takasauma kiinni. Nyt panta on valmis, mutta jos haluat siitä istuvamman, suosittelen tekemään kevyen rypytyksen takasaumaan. 

Itse pidän kuvien mukaisista leveistä pannoista, ne ovat suojaavuudeltaan jo melkein pipon luokkaa. Jos pidät ohuemmista pannoista, kokeile ihan reippaasti vähentää silmukkamäärää. Kannattaa kokeilla myös erilaisia neulepintoja, tässä postauksessa joustinneuleen lisäksi myös helmineuletta. 

Lisäksi neulepantaan voi kiinnittää neulalla ja langalla esimerkiksi helmiä, paljetteja , tehdä kirjailuja tai asetella vaikkapa rintakorun keskelle kierrettä. Tuunausmahdollisuudet ovat rajattomat!

Kommentit (4)

Vierailija
2/4 | 

Ihanan selkeät ohjeet, kiitos taas! Sinun ansiostasi olen innostunut jälleen neulomisesta, tähän mennessä valmistunut useampi pipo ja panta, lisäksi Hygge woolista tehty huivikin mietteissä.. :D

Laura_79
3/4 | 

Kiitos kovasti ohjeesta, nämä menevät heti kokeiluun! Jotain tällaista olenkin etsinyt pään lämmikkeksi, pipon alle kun ei mahdu nuttura tai poninhäntä.

Vierailija
4/4 | 

Paljon kiitoksia ihanan selkeistä ohjeista! En ole neulonut mitään yläasteen jälkeen (villasukkatraumat 😂), mutta osittain sun ja osittain Novitan mainostaman neulekoulun myötä uskaltauduin kokeilemaan. Aloitin pipolla ja seuraavaksi tein tuon helmineule-kierrepannan, kun pipon jälkeen jäi tuota Hygge wool -lankaa jäljelle. En olisi ikinä uskonut, että innostun neulomisesta mutta niin vaan kävi. 😊

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, neljävuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2019
Elokuu
Heinäkuu
Toukokuu
Maaliskuu
Tammikuu
2018
Syyskuu
2017
Joulukuu
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011
2010