Kirjoitukset avainsanalla Lelut

Viikonloppuna löysin ystäväni kirjahyllystä sen luokan aarteen että oksat pois. Kirja suoraan 80-luvulta, Barbie Onnen Kultatyttö! "Billy Boy" on tehnyt melkoisen duunin lempinukkensa vuoksi ja kerännyt Mattelin tähtitytön historiikin kansien väliin. Kirja paljastaa kuinka Barbie on seikkaillut vuodesta 1959 lähtien ammatista toiseen ja huomattavan moni huippumuodin isoista nimistä on suunnitellut Barbielle asuja.

Aikansa pikkulapsille Barbie oli taianomainen siirtymä paperinukeista muodin maailmaan. Minä olen ollut juuri se tyttö, johon Barbie on tehnyt lapsena lähtemättömän vaikutuksen, vaikkei minun aikanani enää paperinukeilla leikitty. Muistan ikuisesti ensimmäisen Barbieni ja kuinka sillä hetkellä kaikki muut lelut siirtyivät suoraan 3-vuotiaan elämässä kakkossijalle. Barbie oli ykkönen, eikä sitä mikään horjuttanut. 

Leikkien lisäksi jaksoin stailata Barbieitani eri asukokonaisuuksiin tuntikaupalla, eikä yksikään kenkäpari tai asuste ikinä hukkunut leikeissä. Olin ihan äärimmäisen tarkka nukkien tavaroista alkuperäispakkauksia myöten :D Samaa fanaattisuutta voi olla nykyään huomattavissa kenkien suhteen. Ja toisaalta, tuskin olisin alkanut kirjoittamaan tyyliblogia, jollei sen osaston kiinnostus olisi ollut koodattuna ytimeeni. Ompelutaitoni ja innostukseni käsitöihin on sekin alkanut nukeille ommelluista vaatteista. 

Erityisen kiinnostavaa Barbiessa on sen syntyperä. Saksalaisen ilotyttösarjakuvan tähtönen nimeltään Lilli on kaiken alku ja juuri. Barbien muodot ovat lähtöisin Lilliltä, mutta idea puettavasta muotinukesta on Ruth Handlerin, joka lopulta sai puskettua nuken markkinoille. 

Lapsena sitä oli autuaan tietämätön niin Lillistä kuin epätodellisen kurvikkaan nuken kohtaamasta julkisesta kritiikistä. Barbieta on myllytetty kautta aikain vääristellyn vartaloihanteen luomisesta ja siinä sivussa unohdettiin, että Mattelin kultatyttö salli tytöille rajattomat mahdollisuudet unelma-ammatteihin, joihin kuului esimerkiksi astronautin ura. Barbien ammatinvalinnat eivät tunteneet sukupuolirajoituksia.

Billy Boyn kirjan ehdotonta parhaimmistoa ovat kuvat Barbien 25-vuotisjuhlan kunniaksi suunnitellusta vaatekokoelmasta. Sen takaa löytyy sellaisia nimiä kuin esimerkiksi Thierry Mugler, Hervé Léger, Jean-Paul Gaultier, Sonia Rykiel ja Yves Saint Laurent...

... ja tietysti Valentino ja Valentinon punainen.

Nykyään Barbie on kohdannut sen verran kovaa kilpailua, että Onnen Kultatytön suosio lienee kokenut melkoisen kolauksen, kun Bratzit ja kumppanit menivät ohi oikealta ja vasemmalta. Mutta tällaiselle 80-luvun lapselle Barbie on The one and only.

Ps. Suosittelen katsomaan Netflixistä dokumentin 80-luvun Rakkaimmat Lelut, yksi jakso käsittelee ainoastaan Barbien tarinaa. Tuo vanhoista leluista kertova dokkari on ylipäätään kiinnostava ja nostalgiaa täynnä, sillä itseäni koskettaa vahvasti Barbien lisäksi He-Man ja Star Wars. Yksi jakso käsittelee aina yhtä tuotemerkkiä. 

Kommentit (8)

Titi
1/8 | 

Tiesitkö, 27.4. Kansallismuseossa avautuu Barbie näyttely.
Pakko päästä heti katsomaan!

SonjaM
2/8 | 

Meinasin juuri tulla huikkaamaan Barbie-näyttelystä, mutta joku muu ehti ensin:) Vinkkaanpa siis uudesta samantyyppisestä Barbie-kirjasta, joka on muistaakseni tulossa myyntiin maaliskuussa.

Vierailija
3/8 | 

Oi Barbit! Muistan miten kudoin pyöreää tuubia kutomakoneella barbeilleni vaatteita ja stailasin niitä loputtomasti. 😊

Halina
5/8 | 

Oi barbiet oli meillä kyllä siskon kanssa suosittuja vaikka leikittiin myös kaikella muulla :D 90-luvulla ollaan synnytty, eli ehkä vähän barbiehuuma alkoi jo mennä ohi jossain vaiheessa? Olin n. 11v kun bratzit sitten syrjäytti barbit leikeissä . Meidän varhaislapsuuden barbit koki kyllä kovia, koska niitä uitettiin millloin missäkin vedessä (hiukset meni pilalle) ja päät ja raajat irtoilivat kovassa kulutuksessa :D Meillä oli myös pari disney barbia, jotka oli suosittuja(en tiedä kuka ne valmisti, disney vai joku muu?). Pari hassua muistoa liittyy miesbarbeihin: toinen oli perus Ken, joka sai jostain syystä nimekseen Huuhaa(?). Toinen oli Actionmen, jonka voitin koulun arpajaisissa ja kaikki luokan pojat olivat ihan kade. Se oli niin ruma, että sai yleensä toimia barbien remppamiehenä tms xD Se niistä sukupuolirooleista krhm! Muistan myös haaveilleeni merenneitobarbista, jonka pyrstö vaihtoi väriä. Sitä en koskaan saanut nyyh :D

karkkinen
6/8 | 

Minun siskollani on ollut tuo sama kirja! Käytettiin lukemattomia tunteja sen selailuun ja puvuista haaveiluun. Itse en kuitenkaan ollut mikään älytön barbi-fani, koska pidin enemmän poikien jutuista, kuten He-Manista ja Turtleseista :D Mutta ennemmin Barbie kuin Bratzit!

Mummo vm -56
7/8 | 

Itse sain 60-luvulla ensimmäisen Barbieni ja se oli sellainen painava alkuperäinen ja ainoa oikea barbie kultaraitainen uimapuku yllään. Kaikki sille ostetut vaatteekin oli pienintä yksityiskohtaa myöten hyvin tehty.
Minä myös säilytin kaikki vaatteet ja muut kilkkeet tarkasti vanhassa vanerisessa matkalaukussa.

Vierailija
8/8 | 

Mä lainasin lapsuudessani tuota kirjaa jatkuvasti kirjastosta! Vanhemman siskoni ensimmäinen barbi oli Disco-Barbie kultaisessa topissa ja shortseissa ja olin niin kade! Pari vuotta myöhemmin sain oman jumppa-Barbien, mintunvihreässä jumppahaalarissa ja raidallisissa säärenlämmittimissä. Kerran sitten pesin sen hiukset ja kuivasin äidin hiustenkuivaajalla, jolloin ne, muovia kun olivat, yllätyksekseni sulivat ja klimppaantuivat yhteen :D

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tässä on ihan peruspäivä meidän olohuoneessa. Puolitoistavuotias tyttäremme on sitä mieltä, että mikään lelu ei saa olla laatikossa/järjestyksessä/samassa paikassa, vaan kaikki pitää olla levitettynä mahdollisimman tasapainoisesti ympäri olohuonetta.

Pakko myöntää, että välillä haikailen aikaan, kun lapset leikkivät käpylehmillä ja jouluna sai lahjaksi veistetyn veturin ja that's it :D oli ainakin helppoa pitää talo siistinä. Anni on sekä minun että mieheni vanhempien ensimmäinen lapsenlapsi, joten voitte varmaan kuvitella miten paljon kaikki haluavat tyttöä lahjoa. Puhumattakaan tädeistä, kummitädeistä ja ystävistä. Ja meistä, vaikka yritän parhaani hillitä itseni ja ajatella järkevästi.

Fakta on kuitenkin se, että leluja on kertynyt ja niille on keskittävä jokin järkevä säilytyskeino leikkien päätyttyä. Pehmolelut meillä kulkeutuvat vanhaan kehtoon, mutta legot ja rakennuspalikat ja sen sellaiset ovat olleet tähän asti vailla sopivaa säilytysratkaisua.

Sitten koin pienen heureka-hetken kun satuin kulkemaan H&M Homen myymälän ohi ja näin ananaskuvioisen suuren pyykkikassin. Sangallisen pyykkikassin kanssa on äärimmäisen helppo kulkea illalla olohuone ympäri ja noukkia palikat pussiin. Jäykkä säkki pysyy myös pystyssä ihan omillaan. En ole vielä onnistunut vakuuttamaan Annia että lelujen kerääminen on hauska leikki :D

Ongelma ratkaistu ja ananaskuvioitu ihan mikä vaan miellyttää omaa silmääni aika tavalla.

Miten teillä hoidetaan taaperoikäisten leluhommat? Parhaita vinkkejä otetaan ilolla vastaan.

Kommentit (14)

Kohtapa jo mummo
2/14 | 

Meillä ei enää taaperoita ole mutta neljälasta ollut pieniä. Olohuoneeseen sai tuoda ne lelut jotka itse jaksoi yhdellä kertaa kantaa. Jokainen oppinut hillitsemään lelujen levitystä olkkariin kun omat jäljet pitänyt siivota heti kun oppinut kävelemään eli yleensä kädessä tuleva lelu oli vain mukana. Lapset menee pyörälle päästä jos leluja on liikaa. Siivoaminen on helppoa kun opettaa että ottaa kerralla sen lelun millä nyt leikkii. Hyvin pienetkin osaavat ja oppivat kun opettaa vaikka leikin varjolla. Olohuoneessa lelut ymmärtää jos ei ole omaa huonetta leluille. Meillä minä siirryin mielummin leikkihuoneeseen seuraksi kun kompuroin olohuoneessa leluihin. Opittu jo kotoa 70- luvulla

venlaalaa
3/14 | 

Minun ja pikkuveljen ollessa mukuloita meillä oli ainakin Lego-leikkien aikana aina lakana lattialla. Sitten kun leikit oli loppu, lakana nyytiksi ja palikat takaisin laatikkoon. Tämä vaan ei taida olla kovin esteettinen keino hallita kaaosta... :D

Juttayy
4/14 | 

Samoilla linjoilla, eli sangallisella itsestäänseisovalla pyykkikassilla mennään. Meillä on Clasulta ostetut mustavalkoraidalliset tynnyrimalliset, mutta käyttöidea tosiaan sama.
Nyt kyllä olen kaavaillut, että ikealainen ritariteltta siirrettäisiin lastenhuoneesta olkkariin juuri lelusäilytystä varten. Sälää kun on niin paljon että pyykkikorit täyttyvät jo lastenhuoneessa. Parempi yksi iso rumistus olkkarissa kuin monta pientä nyssäkkää, tai pahimmassa tapauksessa leego jalkapohjassa.

Bianca**
6/14 | 

Meillä lelut on lelukaapissa (entisajan liinavaatekaappi), ja kun kaappitila uhkaa loppua on pojan luovutettava leluja kiertoon jos haluaa uudet tavaransa mahtumaan. Toimii meillä hyvin, tosin lapsi jo 4vuotias :)

Sirpa
7/14 | 

Meillä, vieläkin 7vuotiaana, tytön lelujen keräys onnistui pienellä kisalla: kumpi kerää nopeammin ja enemän voittaa! Aika nopeasti neiti lähti kisaan mukaan ja tietenkin voitti! :) Muutenhan lelujen keräys ei kiinnostanut. Pussit ja korit ovat kova sana säilytyksessä

Mutsi
8/14 | 

House doctorin raidalliset pyykkikorit parissa eri koossa toimivat hyvin 1,5v pojan lelukoreina.

Vierailija
9/14 | 

Mä olen vähän neuroottinen visuaalisten juttujen ja sotkun suhteen. Olen siis joka välissä ollut noukkimassa ylimääräisiä leluja takaisin koteihin ja pussuhkoihin. Nyt kun lapsi on 1v hän tulee itsestään kaveriksi siivoamaan (kerää myös ruokasilppua lattialta biojäteastiaan apuna). Olen kehunut lasta, kun hän tulee auttamaan. Nykyään hän siistii itsekseenkin välillä leluja ja oikein tarkistaa että näkeehän äiti miten hienosti osaan :D

Lapsia tuntuu kiinnostavan kaikki perusrutiinit ja niihin olisi niiiin ihana osallistua (astianpesukone). En tiedä kyllä miten noin pienen mutta vähän isomman lapsen hommaan motivoisin. Oma kun meni vähän vahingossa siivousmoodiin. Oikeasti isompaa voikin sitten kilpailuttaa, lahjoa, uhkailla ja mitä näitä nyt onkaan ;)

Terveisiä käpälämäestä
10/14 | 

Pakko laittaa kommentti, luin sun blogia joskus vuosia sitten, Nelliinan vaatehuone nimeltään. Löysin juuri vanhat hennesin kiilakorkonilkkurit jotka ostin joskus sun innoittamana, kutsuit niitä poninkavio kengiksi :D Olipa kiva löytää sun blogi, mulla on myös kotona taapero 1,5v ja pihaa tongittavaksi, pitää mennä selailemaan vanhoja postauksia!
Mukavaa kevättä! :)

Saikku
11/14 | 

Nää on meillä ihan ehdottoman näppärät. Kolmea eri kokoa, joustavat ja helppo lapsen siis itsekin kantaa ja kerätä lelut ja taas levittää pitkin kämppää :) Ei hajoa, vaikka lapsi "sukeltaa" laatikkoon pää edellä kaivelemaan legoja. Säilytän näitä lapsen huoneen nurkassa päällekkäin ja siitä kannetaan päiväksi usein olohuoneeseen. Saa tilattua nettikaupasta kolmea kokoa... kannet erikseen. :)
http://www.etola.net/Tuote/sailytys_ja_jarjestys/laatikot_ja_korit/joust...

anne b
12/14 | 

meillä sattui tsaga siivouksen suhteen, sillä poikamme on ollut alusta lähtien innokas  siivojja (kohta 3v) toisin kuin vanhempansa :D tavaroillakun on keksitty oikeat korit ja paikat, niin auta armias jos äiti tai isi siivoaa väärin, tästä syysetä hän siivoaa itse:D

enikeis, mä karsin aina leluja sen mukaan millä eniten leikitään, vatehuoneessa omalla hyllyllä on pelit ja palapelit, minne aina viedään kun on leikitty. (ja suosin vain puisia palapelejä missä sellanen alusta, mihin pelin voi koota takaisin, koska pahviset syödään vieläkin!)

Autot ovt punostussa korissa, joka on helppo nostella ja liikutella, mahtuu lapsen sängyn alle. Brio junaradan palaset ovat liikuteltavan pyörällisen rahin sisällä (kätevä!) ja junaradan asemat ja muut  erikoisosat ovat vanhassa  löydetyssä puulaatikossa, jossa aikanansa myyty sokeria. Puulaatikkoon laitoin karvatassut alle, jotta saa kätevästi liu'utettua sängyn alle ja takaisin.

meillä  on kanssa kertynyt kamaa,mutta säilön niitä vaatekaappejen yläkaapeissa  ja otetaan vaan esille välillä, kun on muita kavereita. meillä on parin neliön jättivaatehuone, mikä ihmee kamaa kun häkä, joten sinne kanssa laitan sivuun kirjaa/peliä ,jota luetaan tai pelataaan vain aikuisen seurassa.

mutta toisaan pojan pakonomainen järjestely into on jostain ihan muualta kun minulta tai isältä, on aittanut aika hyvin,pitämään kamaa paikoillaan. Tosin alkaa jo oppia äidin ja isin tavoille, ei enää   niin paljon ole  siivoamassa kun aikaisemmin :D 

Mutta edelleen hän on huolissaan , että mä siivoan sen leluja pois :D ( "ei ei , äiti siivota tämät")

Jen
13/14 | 

Meillä sama ongelma, "aiheuttajina" 4v poika & reilu 1v tyttö... Olen ihastunut Telkiddon paperipusseihin, mutta mietin kestääkö ne todella käyttöä lelun säilytyksessä?

Äni äSSä
14/14 | 

Meillä legot on isoissa kannellisissa legoämpäreissä (taidetaan myydä paperikoreina/-roskiksina). Lapsille tuli hauska legojen keräysleikki, kun äiti heiluttaa kantta ylös-alas ja leikkii että se on ämpärin suu. Näin legoämpäri maiskuttaa ja vaatii yhä enemmän ruokaa eli lapset lappavat ämpärin suuhun legoja. Että siitä vain louskuttelemaan ananaskassin kahvoja/leukoja yhteen ja vaatimaan masun/kassin täytettä ananashirviölle. Hassusta ananasäänestä saat varmasti lapselta plussaa. ;)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Muistatte varmaan ystäväni taloesittelyn jonka tein hetki sitten ja siellä näkyneen suloisen virkatun hipon? Tilasin meille oman hipon ystäväni pikkuserkulta ja nyt se saapui, voi että tämä on mahtava. Sen lisäksi että sen käyttötarkoitus on olla leikkikaluna Annille, se toimii myös sisustuksessa. Tätä ei tarvitse kerätä pois leikkien päätyttyä, katselen sitä mielelläni olohuoneessa muutenkin.


Ensikohtaaminen:




Kiinnostuneille ja osaaville tiedoksi että ohje tähän löytyy kuulemma Ravelrysta nimellä Happypotamus. Tämä tuli lukijavinkkinä, en itse tiedä asiasta sen enempää. Mutta kannattaa ehdottomasti tehdä jos vaan taitoa riittää, kuvat eivät tee oikeutta tälle suloiselle hipolle.

Kommentit (35)

1/35 | 

Oho, ompa se iso! Tuollainen ihanan halikokoinen. :) (Edeltävistä kuvista jotenkin sain käsityksen, että hippo on sellainen pikkuinen.)

Annina
2/35 | 

Ja noiden palasten tekeminen on helppoa! Otin instagrampostauksesta inspiroituneena tämän nyt saikkuprojektikseni ja ihme ja kumma jopa minä olen saanut jo muutaman palan valmiiksi. Novitan sivuilta löytyi tosi hyvät ohjeet tuohon afrikan kukkaan. terv. "peukalo keskellä kämmentä"

Henna N.
3/35 | 

Voi miten ihana! Voisiko Hipon tekijältä mahdollisesti tilata tuollaisen itsellekin?? Kärsivällisyys ja taidot ei taatusti riitä tuollaisen väkertämiseen täällä päässä .. :D

aamuyö
6/35 | 

Todella upea! Heti alkoi myllerrys aivoissa, että minkälaisissa ihanissa värikombinaatioissa tuota voisikaan toteuttaa... Tuo teidän on ihanan retrohenkinen, ja itseäni taas alkoi houkuttaa tehdä väritykseltään kirahvimainen virtahepo :D

JaanaCa
8/35 | 

Onpa todella suloinen Hippo. Itsekin ajattelin sitä ensin pienemmäksi. Mutta onkin tuommoinen hyvänkokoinen.

Ja suloinen on teidän Annikin.

Taikalintu
10/35 | 

Onpa hippo iso! Kokoa en ole hahmottanut aiemmin kuvista, joita olen tuollaisista hipoista nähnyt, mutta olen jo miettinyt jaksaisinko tehdä tuollaisen itselleni vaikkapa sängyn päälle möllöttämään. Hippolainen on nimittäin äärettömän suloinen.

12/35 | 

Todella mainion näköinen lelu! Itse en hirveästi innostu pehmoleluista, mutta tuota kyllä katselisi mielellään kun se on sen verran perinteisistä poikkeava. Hauska kuva tuo viimeinen!

Tiia
13/35 | 

Onkohan missään suomenkielisiä ohjeita? Olis kivaa kokeilla tehdä, mutta mun en ymmärrä englantia niin hyvin, että osaisin noilla ohjeilla tehdä. :)

muikkiss
14/35 | 

Onko hippo tehty villa- vai puuvillalangasta ja miten on täytetty..siis vanua varmaankin mutta onko vanut suoraan sisuksissa vai jonkun kankaan sisällä.. lähinnä mietin vanujen tursuamismahdollisuutta ulos.. itse ajattelin kanssa kokeilla väsätä moisen.. saas nähä kuin käy kummitytön joululahjan :)

16/35 | 

Törkeen siisti Hippo! Ollaan tyttöystävän kanssa etitty kunnon värikkäitä mattoja, siis jotain meksiko/inka tyylisiä. Onks antaa vinkkejä? :)

Hei ja kiitti hauskasta blogista.

Minna
17/35 | 

Toi hippo on ihana! Tuon voi myös virkata perinteisemmistä isöäidinneliöistä (tai tässä tapauksessa myös viiskulmioista, kuuskulmioista jne...), jonka itse miellän helpommaksi kuin afrikan kukan. Ravelrystä löytyy muistaakseni myös sellaiseen versioon ohje. Voi vain olla, että isoäidinneliöt eivät ole niin tiiviitä, että vaatii jonkin kangaspussukan, jonne vanut laittaa tai muuten tursuavat rei'istä pois.

Itsekin hipon olen tehnyt ja omaan olohuoneeseen se jäi vaikka ihan aikuinen ja lapseton pariskunta ollaankin :) Vaikka alunperin meinasin lahjoa kummilasta... Onpahan sitten kaikkien kummilapsien ilona, kun käyvät vierailulla. Noita muuten löytyy myös muitakin ohjeita kuin hippo, ainakin taisi olla poni, pöllö, sammakko...

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, neljävuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2019
Elokuu
Heinäkuu
Toukokuu
Maaliskuu
Tammikuu
2018
Syyskuu
2017
Joulukuu
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011