Kirjoitukset avainsanalla Asukuvat

Olen tämän blogin historiassa useampaankin otteeseen maininnut, että leopardikuosi on minusta ihana. En ole osannut käyttää sitä suurina pinta-aloina, mutta kengissä ja laukuissa senkin edestä. Nyt kun tuo paljon mainostettu Lidlin Heidi Klum -mallisto tuli myyntiin, surautin työmatkalla viereisen kunnan myymälään ja totesin, että takki on oikeastaan tosi kiva. 

Minä olen yleensä sitä tyyppiä, että voin vetää ylleni ihan mitä tahansa tuntematta oloani "epämukavaksi". Edellyttäen tietysti, että pidän ko. vaatteesta. Pantterikuosinen vaate on lähestulkoon se ainoa asia, jossa olen erittäin tietoinen olemassaolostani. Pulmusten Peggy -fiilikset lyövät yli välittömästi :D 

Olen kuitenkin päättänyt kesyttää tämän takin, koska aidosti pidän siitä. Aion tehdä siitä täysin arkipäiväisen vaatteen ja sillä selvä. Vintagetyyliinhän tuollainen pantteritrenssi on suorastaan klassikkomatskua, mutta ei mennä sieltä mistä aita on matalin. Ajattelin opetella käyttämään sitä normivaatteiden parina.

Takki aivan takuulla jakaa mielipiteet. Niihin, jotka yökkäävät nähdessään sen ja niihin, jotka rakastavat pantterikuosia palavasti. Tuona päivänä useampi nainen pysäytti minut ja huokaili ihastuneena takin perään, ja kaikki tiesivät myös heti, että mistä se on. Ihan hyvin toteutettu mainoskampanja, pakko myöntää. Toimi myös meikäläiseen. 

En ihan rehellisesti ottaen osaa sanoa tulenko koskaan tuntemaan oloani täysin itsevarmaksi pantterikuosisessa takissa, mutta aion yrittää. Siinä vaiheessa kun pukeudun ko. kuosiin päästä varpaisiin, voidaan varmaan todeta, että jep, sinunkaupat on tehty. Eli varmaan kuukauden päästä :D

Kommentit (5)

Mery

Pakko avautua: Minullakin on leo-kuosinen trenssi, ostin sen vaihdossa ollessani New Lookista. Englannissa pidin takkia joka päivä, Suomessa se on hautautunut kaappiin. Kummasti Suomessa tuntuu olevan Ok sanoa päin naamaa, jos vaate ei viehätä. Eräskin mies sanoi, ettei voisi koskaan pitää leopardikuosia käyttävästä naisesta. Olisi kiva, että voisi pukeutua niinkuin haluaa, ilman arvostelua. Varsinkin täällä päin pidetään muodista innostuvaa ihmistä teininä ja lapsellisena. Nyt tämän tajunneena taidan yrittää taas pitää leopardikuvioisia vaatteitani. Ehkä yli 30-vuotiaana onkin ihan hyvä, jos luullaan teiniksi!

Annehhh

Voi ei! Mun on varmaan pakko lähtiä huomenna katsomaan vieläkö takkia on Lidlissä.... En ostanut sitä maanantaina koska ajattelin samoin kuin sinä, että liian wtf-olo olisi takki päällä. Nyt kun nään sen sun päällä niin tuli katuma! Näyttää ihan superhyvälle. Prkl, pakko lähtiä huomenna Lidliin.

Vierailija

Jätin takin ostamatta kun materiaali oli pelkkää polyesteriä, en kestä hiostavaa ja sähköistä vaatetta : /

Vierailija

Minulle tuli tuosta mallistosta sen tv-mainoksen perusteella mieleen vain yksi sana: trashy. Sinulla tuo takki näyttää ihan ookoolta, mutta en voisi itse käyttää. Olen kirkkaiden värien, en kuitenkaan kirjavien kuosien ystävä. Hyvä, että ostit takin, jos itse siitä pidät!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Ivana Helsinki on yksi kaikkien aikojen suosikeistani kotimaisen designin saralla. Paola Suhonen on aina ymmärtänyt olla riuhtomatta muotivirtausten mukana ja on näin säilyttänyt vaatteissa omintakeisen tyylin vuosien varrella. Tyyli on myös melko tunnistettava, sillä tietyt elementit säilyvät eri muodoissa mallistosta toiseen. Puhvihihat esimerkiksi ovat yksi tällainen ivanamainen asia, niitä on nähty usein.

Tämä sangen hyvin syyskuuhun sopiva Ivanan mekko on löytö bloggaajakollega Nooran nettikirppikseltä. 

Musta veska on Heidi Klumin ja Lidlin yhteistyömallistosta. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Tein Edinburghista kiinnostavan takkilöydön, River Islandin loppualeista. Minulla on joskus historiassa ollut valkoinen takki, mutta sen edustuskelpoisena pitäminen ei ollut kovin helppoa. Mikään ei ole niin epäsiistin näköistä kuin nuhruinen valkoinen vaate. Tämän takin kanssa otin kuitenkin riskin, sillä en todellakaan usein löydä näin pitkää mallia. 

Pitkän takin parhain ominaisuus on se, että minulla voisi olla tuolla alla ties mitkä kuluneet rönttävaatteet, mutta takilla saan nopeasti naamioitua itseni edustuskelpoiseksi.

Vaikka takki onkin arkaa väriä, sen pinnassa on jännä käsittely, joka tekee siitä kiiltävän, melkein hieman hopeaan taittavan. Joten ehkä se ei ole ihan niin altis likaantumaan kuin puhdas valkoinen. Tämä saattaa olla toiveajattelua 3-vuotiaan äidiltä, kun tyttönen juoksee päiviksen pihassa suoraan syliin kuravaatteissaan :D

Ja sitten vielä etsintäkuulutus. Jos joku sattuu tietämään noiden Minna Parikan vanhojen saappaiden mallin nimen, niin olen ikuisesti kiitollinen tiedosta. Nämä on metsästetty aikoinaan käytettynä (ilman kenkälaatikkoa), enkä ole onnistunut paikantamaan näille nimeä internetin uumenista. 

Kommentit (5)

ReetaJohanna

Minulla oli iiihana valkoinen villakangastakki viitisentoista vuotta sitten. Varjelin sitä todella tarkasti. Poikamme oli silloin neljä-viisi vuotta. Hän oli sairastunut ystävänsä luona ja tämän äiti toi poikamme kotiin. Auton ajaessa pihaan, avasin auton liukuoven ja poikamme oksensi kaaressa suoraan vitivalkoiselle takille :D Pesukoneen villaohjelma kyllä onneksi pelasti takin ja oksennustautikin meni ohi.

Lisette

Valkoinen takki on supertyylikäs ja erottuu ihanasti musta-harmaasta massasta Suomessa. Onnea hyvästä ostoksesta! Muistan aina, miten naapurustossani kerran asui elegantti nuori nainen, jolla oli nimenomaan tuollainen pitkä valkoinen talvitakki. Tulin aina hyvälle mielelle, kun näin hänen saapastelevan ryhdikkäänä ratikkapysäkille. Kaikkien tummien maihareiden ja synkkien toppatakkien keskellä hän oli ihana näky. Huomasin, että takki on talvella helppo keino erottua edukseen, takkiahan täytyy käyttää joka päivä ja kukaanhan ei tosiaan kiinnitä huomiota siihen, mitä kauniin takin alla on. Päätin silloin, että jonain päivänä minullakin on valkoinen talvitakki.

Jeni

Tuo takki on UPEA!!

Fiini ja classy mutta samalla niin trendikäs ja erilainen. 

Kaisu

Kaunis takki. Minä löysin loppukeväästä samanmallisen valkoisen villakangastakin kirpparilta. Takki on suomivintagea. Pesetin sen pesulassa ja juuri nostin sen esille odottamaan ensiulkoilutusta.

Suurin uhkakuvani takin kanssa on, että jätän sen helman auton oven väliin. Olen hyvä siinä hommassa =D

Vierailija

Oletko kysynyt kenkien mallia suoraan firmalta..? Äkkiseltään kuvittelisi että siellä olisi jonkinlainen arkisto menneiden vuosien tuotteista.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Mekot, kengät ja hatut, tämän blogin kestoaiheet. Seuraavissa kuvissa vilahtelee paljon vanhoja suosikkeja, mutta myös pari matkalta löydettyä juttua. Tässä tulee pieni kooste reissun matka-asuista. Yllättävän moni googlaa pakkaamiseen liittyviä asioita myös täältä blogistani, joten ihan hyvä aihe sinänsä. 

Yksi paras juttu mitä ymmärsin reissulle otta mukaan, on kuvissa vilahteleva musta siisti nahkareppu. Kyseinen reppu toimii arkisin läppärilaukkunani, mutta matkalla se toimitti käsilaukun virkaa. Paras puoli repussa on, että kädet jäävät kokonaan vapaaksi! En enää koskaan reissaa ilman city-reppua. Vielä jos sen jaksaa laittaa selkään kunnolla, se säästää hartioita painon jakautuessa tasaisemmin. Yllättävän hyvät nuo naruolkaimetkin ovat, kunhan reppu ei ole liian painava. Kiitos reppumuodin, vaihtoehtoja on kaupat pullollaan. Itse päädyin tähän eleettömään nahkareppuun.

Otin onneksi mukaan nahkarotsin toppatakin sijaan, sillä keli oli poikkeuksellisen lämmin ja usein jopa aurinkoinen. Illalla oli kuitenkin jo aidosti kylmä, jolloin käärin kaulahuivia kaulaan ihan suosilla. Nuo liehuvat kukkahousut ovat Lindexin vanhaa mallistoa, hattu KN Collection ja huivi joku vanha, en muista mistä. 

Pakkasin matkalle mukaan muutaman sifonkimekon, sillä ne menevät pieneen tilaan eivätkä rypisty matkalaukussa. Tämä seuraava Zaran tummasävyinen kukkamekko on ihan täydellinen reissumekko juuri edellä mainituista syistä. Iso rusetti tukassa on ostettu Edinburghista, sillä kuvittelin sen pelastavan edes hieman kostean ilman aiheuttamaa hattivattikarvatukkaa :D en tiedä onnistuinko. 

Ylämaiden reissumme ei ollut vaellus vaan bussimatka, joten heitin ylle rennon folkhenkisen mekon, jonka löysin New Lookin loppualeista 8 eurolla! Se on vielä tall-mallistoa, eli tarkoitettu pitkälle. Tarpeen tullen kiskoin päivän aikana trenssiä ylleni, joka blokkasi hyvin myös tuulta. Vihreä tekokarvahattu on KN Collection, saatu blogin kautta. 

Rento mekko on mielestäni mitä parhain matka-asu, sillä se ei purista, hierrä, ahdista tai valu jalasta. 

Tämä pinkki H&M:n tuulipurje nousi jatkuvasti puuskien nostamana korviin, joten solmin sen helman pakon sanelemana. Sen jälkeen mekko pullisteli tynnyrinä, mutta ainakin se oli siveellinen. Tästä syystä pidemmät takit ovat pop, jos helmat karkaavat tuulen mukaan! Note to self: iso halkio mekossa ei toimi tuulisessa kaupungissa.  

Tämä asu näkyikin jo jossain vaiheessa, mutta laitan sen silti osaksi kokoelmaa. Keltaisen hameen sain siskoltani juuri ennen matkalle lähtöä ja nakkasin sen matkalaukkuun mukaan. Useammassakin kuvassa näkyvät ruskeat nilkkurit olivat löytö paikallisesta outletista pikkurahalla. Ne istuvat jalkaani kuin hansikas ja niiden kanssa se 17 kilometriä ei tuntunut lainkaan tuskaiselta.

Em. chelsea bootsien lisäksi kävelin reissussa paljon myös 10 vuotta vanhoilla Vagabondin klassikkoprätkäsaappailla, jotka korjautin luottosuutarilla ennen matkalle lähtöä. Akaan suutarin näppärä henkilökunta sai pelastettua saappaat uuden veroisiksi roskiskunnosta: niissä oli sisäpohja ihan murskana pinkopahveja myöten ja kengillä ei voinut kävellä askeltakaan. Nyt voi, ja olen niin iloinen että kengät saivat vielä lisäaikaa. 

Arthur's seatin luonnossa liikkumista varten minulla oli matkalaukussa mukana tuulihousut ja gore-tex kengät, mutta noin muuten pakkaan reissuun aikalailla sitä ominta tyyliäni. Mekkoja, trenssejä ja hattuja. Tilanteen ja reissun luonteen huomioon ottaen toki. Laukun saa pidettyä suht tyhjänä nimenomaan sifonkimekkojen avulla, joita suosin joka matkalla.

Korkkarit jää aina kotiin, sillä päkiäkuolemaa ei reissulla halua. Siskoni sporttikello kertoi meille päiväkävelyksi jopa 17 kilometriä! Joten korot ovat täysin no-no. 

Ps. huomenna luvassa viimeinen matkajuttu, sitten lupaan lopettaa :D

 

Kommentit (8)

Hultsu

Melkein sanat loppuvat kun ihastelen matkatyyliäsi. Hurjan kauniita ja upeansävyisiä vaatteita! Olet ollut valtavan tyylikäs reissussa. Kyllä syksy on ihanaa pukeutumisaikaa. Kiitos näistä kuvista!

Halina

Ihanat matkavaatteet ja sopii jotenkin superhyvin ympäristöön kuvissa! :D Me mentiin skotlantiin käsimatkaravaroilla ja rinkassa oli vaan pari sporttista vaatekerrastoa ja yksi mekko, joten oli vähän tylsät asut mukana :D ensi kerralle mietin tosissani sadevaatekerrastoa, coretexeja ja sitten kaupunkivaatteita mikäli otan matkalaukun erikseen mukaan :) Ihanat noi sun asu valinnat, joten näistä saa inspiraatiota! :)

P

Voisitkohan joskus enemmänkin kertoa suutariasioista. Ei ole tullut mieleenkään, että tuollaisenkin kenkäongelman saisi korjattua, vaan suosikkinahkanilkkurit olen heittänyt pois. Muutenkin kiinnostaa mitä taikoja saavat aikaan.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram