Kirjoitukset avainsanalla Länsirannikko

Me vietettiin sen verran paljon aikaa Oulussa, että sieltä riittäisi juttua ties miten paljon. Eräälle päivälle osui kunnon helle, joten silloin otettiin suunta kohti Nallikaria. Olin kyllä kuullut että Oulun biitsi on tosijees, mutta en ollut ihan odottanut sen veroista Las Palmasia. Terve vaan mikä rantsu! Vähän kalpenee nämä meidän sisämaan asukkien järvet ja mökkirannat tämän rinnalla. Makuasia toki, mutta minua puhuttelee rantamielessä meri paljon enemmän. Johtuen ehkä siitä että kammoan sysimustia järviä yli kaiken :D




Ihan vähän fiilistä pilasi Nallikari Summerpartyjen aitaukset ja lavat, mutta eipä liikoja kuitenkaan. Pitäähän ysärijysärien päästä festaroimaan.

Kun nälkä iski, ajeltiin lähellä sijaitsevaan Pikisaareen ja käytiin testaamassa Sokeri-Jussin kievari. Kievari on perustettu vanhaan makasiiniin, joka toimi entisessä elämässään laivaveistämön konepajana. Makasiini on tietysti kunnostettu, mutta lattian öljyläikät ovat ihan ehtaa tavaraa, peräisin konepajan ajoilta.



Koska oli aivan upea päivä, syötiin tietysti ulkona. Jos listalla on muikkuja, ei voi koskaan mennä pieleen minun kohdallani, mutta tämä annos ylitti kaikki odotukset. Oli niin hyvää että en sanotuksi saa, jos sallitte kliseisen sanonnan tähän väliin. Kenties paras muikkuannos mitä olen ikinä syönyt. Kun kuolaa postausta kirjoittaessakin vielä, on takuulla ollut hyvät sapuskat.





Ainoa pieni miinus kievarille siitä että leipäkorissa oli valmissämpylöitä, eikä esimerkiksi talon omaa leipää. Ravintola ei ole ihan halvimmasta päästä, joten siksi olisin odottanut kunnon leipää.

Pikisaareen pääsee autolla, mutta myös kävelysiltaa pitkin Oulun Kauppatorin kupeesta. Pitkältä Pikisaarensillalta aukeaa kauniit järvimaisemat, joten kannattaa suosia sitä jos mahdollista.



Kävelylenkkiä kannattaa jatkaa Pikisaaressa peremmällekin, joko merenrantaa pitkin ympäri saaren (2km pitkä kävelytie) tai suunnistaa keskelle saarta ihastelemaan kauniita vanhoja puutaloja. Pieni saari tunnetaan nykyään taiteilijoiden ja käsityöläisten kaupunginosana, mutta näkyvillä ovat myös teollisuuden jäänteet.





Saareen pääsee myös kaupunkijuna Potnapekan kyydissä. Siinä muuten hyvä tapa nähdä kaupunkia muutenkin, jos jostain syystä ei voi/huvita kävellä. Juna kulkee kierroksen Nallikarille asti.


Pikisaaressa on kauniiden ulkoilureittien lisäksi Merimiehenkotimuseo, jota moni teistäkin suositteli ja myös Sakun sisko kehui. Museorakennus on 1700-luvun alkupuolelta ja se Oulun vanhin säilynyt puutalo. Itse näyttely kertoo 1800-luvulla eläneen oululaisen merimiehen tarinaa sisustuksineen ja matkamuistoineen. Pettymys olikin aika suuri kun ovelle oli lätkäisty lappu jossa kerrottiin museon olevan rempassa kesän 2015. No, jää jotain seuraavallekin kerralle.

Kommentit (10)

emmien

Pikisaaren perällä sijaitsee myös Oulun seudun ammattiopiston Pikisaaren yksikön oma myymälä, nimeltään Tuuma Ja Tikki. Myös siellä kannattaa ehdottomasti poiketa, jos on käymässä Oulussa, koska sieltä voi tehdä ihan mielettömiä löytöjä! Myymälä sijaitsee vanhassa kunnostetussa puutalossa ja siellä on myynnissä opiskelijoiden tekemiä tuotteita (tekstiiliä, koruja yms.) ja pieni näyttelytila sekä kutomo.

Näin oululaisena täytyy valitettavasti olla ihan samaa mieltä tuosta SokeriJussista. Esipaistettuja sämpylöitä - ihan järkyttävää! Varsinkin tuossa hintaluokassa ja muun ruuan tasoon suhteutettuna jotenkin masentavaa. Siksi olen toistaiseksi kantanut ropina ja ruokahaluni toisaalle. Harmillista, koska heillä on kesäkaupungin paras miljöö.

Tiina

"Kävelylenkkiä kannattaa jatkaa Pikisaaressa peremmällekin, joko järvenrantaa pitkin ympäri saaren"

Oiskohan kyseessä kuitenkin se sama meri kuin siellä Nallikarissakin? :)

Miisu

Hauskaa nähdä omaa kotikaupunkia turistin silmin! Ja hieno juttu, että sää suosi teitä. Sen verran on pakko hioa välimerkkiä, että Pikisaaren ja keskustan kohdalla ei ole järveä, vaan jokisuisto :)

Nanna

Aiemmassa postauksessa hehkutit Kokkolan juorupeilejä. Niitä saa ihan entisaikojen malliin käsityönä tehtynä jos kaduille kurkkiminen kutkuttaa ;) Ainakin Jokirannan Takomo tekee.

Oululainen

Ei Sokeri-Jussin surkeus niihin valmissämpylöihin jää. Aromisuolaa käytetään suunnilleen ainoana mausteena, muusi on pakastettua valmistavaraa ja leivitysjauhoista suattaapi löytyä mätä silakka. Nami nami.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Olen käynyt Oulussa vain talvella. Tuosta visiitistä jäi mieleen lähinnä hyytävän kylmä merituuli joka meni suoraan luihin ja ytimiin, ja metrin lumikinokset. Kaupunki ei varsinaisesti sillä reissulla näyttänyt parhaita puoliaan. Toisin oli kuitenkin nyt, keskikesällä. Oulu on aivan mieletön kesäkaupunki, meren läheisyys ja valtavan suuret puistoalueet saavat mielen rentoutumaan vaikka ollaankin keskustan vilskeessä.

Meillä oli koko ajan mukana paikallinen opas eli Sakun sisko, joka luonnollisesti tuntee kotikaupunkinsa kuin omat taskunsa. Käveltiin ympäri keskustaa ja puistoja parinakin päivänä, pysähdeltiin kahviloissa ja ravintoloissa, kunnon lomamoodi siis.



Pronssinen Toripolliisi on vähintäänkin sympaattinen vahtiessaan silmä tarkkana torin kuria ja järjestystä.






Oulun erikoisuutena ovat nämä hurmaavat Kauppatorin makasiinit, eli kaksikerroksiset 1700- ja 1800-luvuilla rakennetut aitat joiden uumenista löytyy kahviloita, ravintoloita ja putiikkeja. Ne tuovat torimaisemaan ihan oman leimansa. Yhdessä aitoista pitää majaansa Pannukakkutalo jota todella moni suositteli, mutta sinne oli vajaa tunnin odotusaika joten käännyimme tiskiltä takaisin. Harmi, olisi ollut kiva herkutella mutta ilmeisesti moni muukin oli samaa mieltä :D

Onneksi mahduimme sisään Burgeribaari Kauppuri 5:een, jonka on mainittu olevan Oulun, ellei jopa Suomen paras hampurilaispaikka. Eli ihan must see meikäläiselle. Pieni ja persoonallinen ravintola terasseineen pitää majaa osoitteessa Kauppurienkatu 5 ja kyllä nämä huhut erittäin herkullisista burgereista pitivät paikkansa, ei käy kieltäminen. Älä jätä tätä väliin, jos olet hampurilaisten ystävä ja Oulussa.






Vatsat pinkeinä oli syytä lähteä kevyellä kävelylle, suuntana Hupisaaret ja Ainolanpuisto. Oulujoen suistoalueen Hupisaaret ovat todella kaunis ja vihreä alue ihan keskustan tuntumassa, ja aurinkoisena päivänä siellä riitti kuhinaa. Tosin lääniäkin on, joten privaatin piknikpaikan löytänee helpollakin vaikka ihmisiä olisikin liikenteessä.



Puistoon kävellessä vastassa oli vähän erikoisempi ilmiö, kävelytiet olivat osittain soutukunnossa. Tämä antoi pientä osviittaa tulevasta...




Ainolanpuistosta löytyy vehreän silmänilon lisäksi myös Pohjois-Pohjanmaan museo ja Oulun taidemuseo, jos museoissa vierailu kiinnostaa.


Tuomiin oli iskenyt tuomenkehrääjäkoi, yöks.



Lainehtivat kävelytiet mistä aiemmin mainitsin, johtuivat Merikosken voimalaitoksen ohijuoksutuksesta. Padot auki niin sanotusti, ja johan oli näky! En tainnut koskaan nähdä näin massiivista koskea. Meilläpäin on vain rauhallisia järvimaisemia.





Kuohuja olisi voinut katsella vaikka kuinka kauan, puhumattakaan erikoisen näköisistä pilvistä joita muodostui kosken yläpuolelle. Siinähän sitä olikin, ensimmäiselle päivälle elämystä kerrakseen.

Kommentit (12)

Jee huippua! Kiitos vinkeistä! Oon tänä kesänä menossa ekaa kertaa Ouluun, nyt on siis otettava kauppahalli ja noi makasiinit suuntimeen :)

Mitä sielä Hailuodossa on?! (..vai pitäskö tämä tietää..?) :D Halutaan nähdä mahdollisimman paljon kun kerran sinne suunnalle satutaan - nämä sun vinkit tulee niinkun tilauksesta! :)

Cerp

Ah, kiitos tästä! Oulussa oon käynyt muutamaan kertaan ja tykkään kaupungista (ja murteesta!) ihan älyttömästi. Jalometalli olis ajankohtainen tossa elokuussa, joten burgerivinkki pistetään korvan taakse :)

Vierailija

Miten tuo mangon mekko näyttää sulla noin hyvältä? Mulla se oli julmettu raskauskaapu ja olkasaumat/hihat ommeltu oudosti,vähän jos nosti käsiä niin koko mekko nousi pakettina ylös. Eikä polyesterikään saanu pisteitä. Ootko muokannu mekkoa jotenkin?

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

Mulla on kaksi kokoa suurempi kaapu kuin oma kokoni olisi ollut, eli se tuo tunikaan hulmuavuutta oikein kunnolla eikä "paketti nouse" (:D) käytössä :) Näissä kaavuissa kannattaa aina testata vähintään pari kokoa oman koon ulkopuolelle ja saa usein paremman lopputuloksen. Istuvissa vaatteissa tää kikka ei luonnollisesti toimi :D

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Annika

Oulussa on ihan järjettömän hyviä kahvilaravintoloita, mm. Rooster, josta saa myös hyviä burgereita!) ja Tuba, josta saa lähi- ja luomuruokaa mm. burgereiden muodossa. Niistä saa myös irtoteetä nii tee-elitisteillekkin kelpaa. :) Ja pakko kyllä myöntää että tykkään ite enemmän Oulun Pannukakkutalosta entä Tampereen Vohvelikahvilasta, Pannukakkutalosta kun saa ihan täyttävää ruokaa (ja toki herkkujakin) ja pannukakut ovat normaali pitsan kokoisia. Ja jotkut raaka-aineet paistetaan sinne sisälle, nam nam. :)

Oon asunut Oulussa elämäni ekat 20 vuotta (muutin viime syksynä Tampereelle) enkä oo saanut aikaiseksi käytyä Kauppuri 5:ssa! :D Kaikki kaverit kehuu kyllä kovasti, mutta en oo saanut vaan aikaseksi. Ehkä nyt tänä kesänä kun täällä kesää viettelen... :D

KF

Tajuttoman upeita kuvia Oulusta! Merikosken voimalaitoksen upeista koskeista otetut kuvat näyttävät enemmän taidemaalaustöiltä!

Joonas

Oon osin kaikkien Kauppuri-kehujen takia jo parina kesänä harkinnut Oulun-reissua, mutta jäi tänäkin kesänä väliin :)

Muuten olen aina kovasti pitänyt Oulusta (juuri kesällä). Nyt en ole yli 10 vuoteen siellä käynyt, mutta 90-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun joka kesä vähintään kerran, joskus muulloinkin.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kokkolasta matka jatkui vartin verran kohti pohjoista, sillä pysähdyimme Kälviällä Toivosen eläinpuistossa. Paikasta tuli parikin vinkkiä ja lisäksi Kokkolan kaupunki suosittelee kohdetta omilla matkailusivuillaan. Puistossa on kotieläinten lisäksi suuri museokylä, mistä löytyi mielenkiintoista ihmeteltävää vaikka kuinka paljon. Vanhaa suomalaista maatilojen kalustoa, työkaluja ja ties mitä härveliä riitti niin paljon ettei päivä olisi riittänyt niiden kaikkien läpikäymiseen. Erityisesti vintage-traktorit ja autot olivat meikäläisen mieleen.




Eläintarhasta on pakko antaa kritiikkiä sen verran, että se oli kyllä laaja ja ihan kivasti rakenneltu, mutta onko ihan oikeasti tarpeellista päästää kymmenet (sadat?) lapset joka päivä retuuttamaan koiranpentuja/kissanpentuja. Etenkin kun lapsi ei välttämättä osaa vielä käsitellä eläintä nätisti. En tiedä ylireagoinko mutta mielestäni pelkkä katsominen riittäisi vallan hyvin. Minustakin on kiva ihastella tavallisia maatilan asukkeja laitumillaan, mutta niitä ei tarvitse mennä aitojen sisäpuolelle sorkkimaan. Tämä seikka hieman latisti tunnelmaa.




Traktoria ei toivottavasti häiritse, että sitä vähän käpistellään.




Kälviältä matka jatkui Kalajoen hiekkasärkille, sillä aurinkoa riitti. Harmi että helteet tulivat vasta pari päivää sen perään kun olimme jo siirtyneet eteenpäin, sillä hiekkasärkät olisi ollut todellinen rantakohteiden rantakohde! Sileää hiekkaa silmänkantamattomiin ja loiva ranta joka vain jatkui ja jatkui. Wikipedian mukaan se jatkuu 3,5 kilometriä joten aikamoinen biitsi on kyseessä.

Ilmeisesti juhannusbileet ovat täällä aika hurjat, mutta nyt oli jo siivottu kaikki niistä aiheutunut roska pois. Tehokasta toimintaa, voin kuvitella että siivo on aikamoinen.






Meidän visiitin aikaan Kalajoella oli auringosta huolimatta kylymä kuin jääkarhun... niin että oli pakko vetää pipoa korville ja takkia tiukemmalle. Silti jotkut kreisit pikkupojat juoksivat uimaan ihan onnellisena, epäilen että lapsilta puuttuu kokonaan tuntoaisti. Omat huulet sinertyivät jo pelkästä ajatuksesta.


Kalajoen hiekkasärkistä jäi sellainen fiilis että sinne(kin) pitäisi mennä ajan kanssa uudelleen ja sellaiseen aikaan, kun on hellettä oikein kunnolla. Ei todellakaan tarvitse lähteä Espanjaan että saa kunnon rantaloman tuntua, näitä paikkoja löytyy näköjään Suomestakin. Majoitusvaihtoehtoja lomakohteessa näkyi riittävän, oli hotellia hotellin perään, mökkejä ja camping-alue. Vähän turistirysän makua tietyillä paikoilla, mutta epäilemättä ihan viihtyisä lomapaikka siitä huolimatta. Sitä paitsi sinne rantsuun kyllä mahtuu, se on niin valtavan laaja.

Viimeiseksi jäi sitten vielä Oulu, palataan siihen ihan omalla postauksella. Rakastuin Ouluun ihan sata lasissa, mikä mahtava kesäkaupunki!

Kommentit (6)

petra

Pakko kommentoida että tuo kissojen ja koirien pitäminen siellä ei ole kyllä sinänsä pakollinen juttu mutta viime kesänä kun siellä kävin nii huomasin että osa kisuista nukkui keskellä lehmäaitusta kun halusivat olla rauhassa. :)

Jenni

Hei! Jos olette Vaasan suunnilla vielä kukussa, niin siellä pääsee tutustumaan lauantaisin ihanaan Strömsö-ohjelman kuvausmiljöö huvilaan ja tiluksiin! Vaikkei ohjelma kiinnosraisi, niin paikka on kuulemma muutenkin HURMAAVA.

Kappas! Hauska bongata tämä teksti, kun juuri itsekin kirjoittelin Kalajoen Hiekkasärkistä. Itsellä oli siellä vähän sama meininki - Kaunista oli, mutta sää oli jäätävä. Toivottavasti tulee mahdollisuus käväistä Kalajoella myös vähän lämpimämmissä tunnelmissa :). Tuo Kälviän meininki sen sijaan kuulostaa harmilliselta. Luulisi, että Suomessa osattaisiin huolehtia eläimistä. Taitaapa olla turha luulo.

JUIA

Kälviän eläinpuisto on ollut omalla mustalla listallani jo useamman vuoden juurikin tuon eläinten vääränlaisen kohtelun vuoksi. Aivan järkyttävää. Siellä ei tule kuin paha mieli ja itku kurkkuun. Harmi sinäänsä, koska kaikki historialliset jutut siellä olisi kiinotavia. En edes muista milloin viimeksi olen siellä käynyt, silloin olin vielä niin pieni, että ei oikein ymmärtänyt asioiden laitaa :/

Chenille

Jos hiekkasärkät tuntui turistirystältä suosittelen Yyteriä. Vielä pidempi ranta ja alue on jokseenkin vähemmän hyödynnetty matkailuun, siinä hyvässä merkityksessä että rannalla saa olla ihanasti rauhassa ja luonnontila näkyy.

Anna

Moi! Ihania matkakuvia, nauttikaa! :) Tulipa eteeni sellainen nettisivusto kuin sportsdirect.com, ajattelin vinkata, kun näyttäisi olevan ehkä sun tyylisiä teeppareita ja hameita ja muutakin. Käy tsekkaamassa, jos ei ole ennestään tuttu!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kokkolan vanhallakaupungilla on erikoinen nimi, Neristan. Se kuulostaa taianomaiselta, vähintään Narnialta, ja aluksi meinasinkin koko ajan taivuttaa sanan Neristaniassa, Neristaniaan. Nimi tulee sanoista ner i stan eli alakaupunki.

Taianomainen vanha puutalokaupunginosa kyllä onkin, värikäs mutta kuitenkin tyylikäs ja harmoninen. Me ollaan kompastuttu tällä reissulla koko ajan siihen, että olemme liikkeellä silloin kuin kukaan muu ei ole, ja usein putiikitkin ovat jo sulkeneet ovensa. Niin myös nyt. Joten kannattaa olla liikenteessä keskipäivän tienoilla, jos haluaa katsella kivoja kirppiksiä ja antiikkikauppoja muutenkin kuin nenä kiinni ikkunassa (ARGH!). Olisi pitänyt suunnitella aikataulutusta vähän paremmin, otan tästä opikseni.

Mutta jos nyt jotain hyvää niin rahat säästyy :D eikä sovi vähätellä sitä silmäniloa mitä näiltä reissuilta saa, kun pääsee ihastelemaan persoonallisia taloja, kukkaistutuksia ja puutarhoja. Neristanin rakennukset ovat pääsääntöisesti 1800-luvulta, mutta vanhempiakin löytyy. Parhaiten alue aukeaa kävellen, vaikka autollakin kaduilla saa ajaa.






Yksi hauskin juttu mitä Neristanista löysin oli vanhanaikainen juorupeili. Peili on sellainen taitettu pieni auton sivupeilejä muistuttava kapistus joka sojottaa talon alaikkunasta kadulle päin. Se on taivutettu niin että talossa asuva näkee peilin kautta mitä kadulla tapahtuu, molempiin suuntiin. Ennen vanhaan kyylämummoillakin oli kunnon työkalut :D en tajunnut ottaa kuvaa tästä peilistä kun ilahduin sen löytämisestä niin paljon, mutta käykää etsimässä sellaisia jos Neristanissa liikutte.




Meidän majapaikkana toimi Vanhankaupungin Ravintola&Majatalo. Kiitos ja kumarrus myös tästä lukijavinkistä, sillä parempaa majataloa en olisi voinut edes kuvitella.


Majatalossa on vain kaksi huonetta, ne sijaitsevat ravintolan sisäpihalla vanhassa rappioromanttisessa tornissa. Alakerran huoneessa on suuri sauna, ja yläkerran huone taas on todella tilava, joten siitä voi sitten valita huonetta varatessa että kumpaa kaipaa. Koska kyseessä ei ole varsinainen hotelli, huoneeseen ei myöskään kuulu aamiaista. Käytännössä matkustaja saa taloon avaimet ja sen jälkeen kulkee kuten lystää.







Vanhankaupungin ravintola on perustettu vuonna 1831 rakennettuun lasimestarin taloon ja paikan sisustus on kauniisti toteutettu vanhaa kunnioittaen. Ravintolalle on myönnetty Chaine des Rotisseurs -kilpi vuonna 2011, joten se kertoo paikan tasokkuudesta. Me käytiin syömässä ravintolassa ja kyllä maistui. Vähän jännitti mennä touhukkaan 1-vuotiaan kanssa noin hienoon paikkaan, mutta Anni on osoittautunut erittäin hyväksi seuralaiseksi ravintolassa. Pääsääntöisesti tyttö katselee kiinnostuneena ravintolan tapahtumia ja on hyvällä tuulella.


En ollut tiennyt että Kokkola on noin kaunis kaupunki, kannatti ehdottomasti pysähtyä. Tosin ero Neristanin ja modernimman keskustan välillä on häkellyttävä, alueiden rajalla ollessa tuntuu siltä kuin olisi aikakoneen portailla.

Kommentit (35)

Manki

No mä en ainakaan tajunnu mistä se Neristan tulee... Ja kiitos vinkistä! Eilen huristeltiin aurinkoinen Seitsemän sillan saaristotie ja kyllä kannatti! Ja olipas niitä juorupeilejä paljon... mitä se kertoo Kokkolalaisista? :) Vanhan sataman meripuisto asuntomessualueen kupeessa oli myös mieluinen kohde isompien lasten kanssa.

kukkailija

Itseasiassa ei tiedä. Varmaan noloa myöntää että asun neristanalueen laidalla ja sain vasta tämän blogin kautta tietää että se tulee ner i stan-yhdistelmästä :) itse oon vaan mieltäny sen yhtenäisenä sananana neristan :D

Täytyi tulla tälle puolelle kommentoimaan, kun ei ole Instagram-tiliä, mutta yksi neiti Kesäheinä ilmoittautuu. Isäni on vauvasta asti kutsunut minua tuolla nimellä, edelleen yli kaksikymppisenäkin. Aivan ihana lempinimi. Pitääpä soittaa isille!

Titu

Olipas kiva lukea postaus omasta kotikaupungista :) Ja tuo Neristan nimi ei todellakaan aukea helpolla, itsekin sitä parivuotta ihmettelin :D

Pihvi

Moikka,
Lueskelin matkajuttujasi ja osui silmään että ainakin Rauman kohdalla olit kirjoittanut kuinka outoa on että myöhempään iltapäivällä keskustassa ei näkynyt ketään vaikka kaupat oli auki.
Itse ainakin koen näin raumalaisena että se on suuri ero pienen ja ison (kuten Tampere) kaupungin ero, ihmisten ei tarvitse hengailla kaupungilla nauttimassa kauniista kesäpäivästä. Vaan keskustassakin asuvilla on omat pihat ja suurella osalla myös mökit jonne siirrtyään aamupäivän kaupungilla asioiden hoidon jälkeen nauttimaan kesästä :)
Pieni juttu mutta itselleni pisti silmään, omasta mielestäni kyse ei ole siitä etteikö raumalaiset käyttäisi kaupungin palveluita, aamupäivisin käy kova vilinä varsinkin vanhassa kaupungissa. :)

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

hahah näin me itseasiassa mieheni kanssa pääteltiin, että kato käy koska ihmiset menevät upeille pihoillensa nauttimaan kesäillasta :D

mutta tosiaan Tampereella riittää kuhinaa ties miten myöhään, se oli tosiaan aika merkittävä ero esimerkiksi Raumaa tai Kokkolaan jotka tyhjenivät myöhään iltapäivällä ihan täysin. En ole aiemmin tullut ajatelleeksi tällaistakaan ennen kuin nyt pisti merkille.

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Inkkuw

Heips! Ensinnäkin, sama Outlander-koukku täällä kuin jollain aiemmallakin kommentoijalla :D

Ja toisekseen bongasin nuo mintut parikka-tennarit tuolta kuvista ja sitä utelisin että miten niiden pinta tuntuu kestävän käytössä? Olen nimittäin himoitellut juurikin minttuja, mutta pinta-asia (pinnoite? kuorrutus? ihan vain pinta?) näyttää pelottavasti siltä että kuoriutuisi ja kuplisi menemään pelottavan nopeasti! Mitä en tietenkään haluaisi kengistä joita todennäköisesti palvoisin kuin hullu puuroa.

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

Tätä samaa mietin itsekin ennen kuin nuo hankin, mutta pyydystin käsiini naisen Design torilla jolla oli nuo jalassa ja hän oli käyttänyt niitä kuulemma tosi paljon eikä ollut mennyt miksikään. Se pintahan on sellainen jännä elävän näköinen ja siihen tulee käyttöryppyä, mutta se ei mielestäni ole virhe vaan näyttää aika hauskalta, mutta tosiaan se että kunhan nahka ei vaan halkea. Tällä haastateltavallani ei ainakaan ollut vielä halkeillut.

Minun kenkäni ovat niin uudet että vaikea vielä arvioida kestävyyttä.

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Vierailija

Hei! Ai että kun myöhästyin vinkkien antamisesta näillä kulmilla, mutta onneksi olitte löytäneen majatalon yöpymispaikaksi ja käyneet siellä syömässäkin. Sitä olisin suositellutkin. Paljon muitakin kivoja paikkoja olisi ollut mielessä, mutta ehkäpä vaikka toisella kertaa, jos joskus toistekin tänne päin eksytte. En muuten itsekään tiennyt, tai ainakaan muistanut Neristan-nimen alkuperää, vaikka asun kokkolassa ja olen täältä kotoisin.

KF

Aivan upeita matkakuvia! :)

Olet aiemmin maininnut varanneesi majoituksia booking.com-sivulta. Tuli vaan mieleen kysyä, että oletko koskaan katsonut hotellimajoituksia Trivago nettisivulta (www.trivago.fi tai www.trivago.co.uk)? Löytyy erittäin hyviä tarjouksia! :)

atomi

No voin, hyvä anonyymi, sanoa, että jokainen ei tiedä Neristan-sanan etymologiaa. Monet hoksaavat sen päätellä, mutta jokainen ei välttämättä. Eivät kaikki tiedä, mikä on esim. Nysse. Minusta ainakin on mukava lukea näitä Nelliinan postausten taustatietoja.

Hanne

Kyllä tuo on ihan tarpeellinen tieto kertoa, en olisi osannut erotella neristania kolmeksi sanaksi Ihan noin vain, kun en ruotsia juuri osaa. Enkä olisi osannut suomentaa ner i Stan:ia alakaupungiksi, ihan samasta syystä. Ja seuraava asia mitä anonyymi kommentoija varmaan ajattelee: syy kielen osaamattomuuteen ei ole tyhmyys, vaan ihan puhdas mielenkiinnon puute, kun täälläpäin Suomea ei ruotsia kuule kuin äärimmäisen harvoin. Nyt kun kaiken lisäksi tuli jäätyä tälle puolelle Suomea asumaan, ei ruotsin opiskelua ole tullut aloitettua myöhemminkään. :)

Anonyymi

Eiköhän jokainen tajua, että Neristan on "ner-i-stan" vääntämättä rautalangasta...
Ja vielä senkin, että se tarkoittaa alakaupunki.

PiiaTuuli

Kiva että pidit kotikaupungistani ja erityisesti Neristanista, ja että majatalossa oli tilaa juuri teidän reissun aikaan. Tajusin juuri kuviasi katsoessa että ystäväni asui opiskeluaikana alakerran huoneistossa, ja olen käynyt siellä monta kertaa ennenkuin siitä on tullut majatalo. :)

Ja se aidan yli puskeva kasvi taitaa olla köynnöskuusamaa, kotonani oli sitä joskus muinoin ja muistan että se tuoksui huumaavalle. Kivaa loppureissua!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kolmevuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2018
2017
Joulukuu
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011