Kirjoitukset avainsanalla Dublin

Minulla ja siskollani on yhteinen harrastus: kirppikset ja vintage. Minä olen ollut kierrätyksen kannattaja lapsesta asti, sekä myyjänä että ostajana. Erityisesti sisustus ja vaatepuoli on ykkösjuttuni. Siskoni sai tartunnan aikoinaan minulta, ja alkaa olla hänkin jo kokenut konkari. 

Ulkomaille lähtiessä meillä on tapana etsiä kaikki paikalliset vintage-putiikit kartalle etukäteen, ja tehdä ns. vintage walk tour sopivassa välissä. Dubliniin lähtiessä kävi ilmi, että kaupunki suorastaan pursuaa erilaisia vintage-putiikkeja ja charity shoppeja eli paikallisia "UFF:eja". 

Tässä meidän visiitin parhaat yhteen postaukseen koottuna. 

BETTY BOJANGLES

Kaikki mikä kimaltaa! Ehdottomasti oma lempparini, sillä valikoima oli keskittynyt juhlaviin vintage-asusteisiin, mekkoihin ja kenkiin. Paljon eri aikakausien vaatteita, mutta myös kierrätettyjä vintage-tyylisiä vaatteita löytyi. Hintataso oli normaali eli hieman tyyriimpi kuin kirppari, mutta ei vielä kallis. 

DUBLIN VINTAGE FACTORY

Heti Betty Bojanglesin vieressä, Smithfieldin kaupunginosassa on DVF. Tässä liikkeessä ostoksia tehdään kilohinnalla - osta mitä vaan, hinta on 20€ / kilo. 

Valikoima oli meidän visiitin aikana melko kasaria ja ysäriä, eli juuri sitä mitä nykykuluttaja ostaa ketjuliikkeistä. Tietyn tyyliselle tämä paikka on varmasti 9. taivas, mutta itse en innostu ihan näin "tuoreesta" muodista. Käymisen arvoinen paikka joka tapauksessa.

ExtraVinkki: BettyB:tä ja DVF:ää lähellä on kiva brunssipaikka, Third Space. Iso suositus tälle! Samalta torilta löytyy myös Jameson Distillery, joten senkin voi halutessaan ottaa saman päivän kohteeksi. 

NINE CROWS

Samaa ysärilinjaa DVF:n kanssa jatkaa Nine Crows. Eli jos sen tyylin vaatetus kiinnostaa, niin tämä on ehdoton. Lisäksi Nine Crows sijaitsee Temple Barin alueella, ja kai nyt jokainen Dublinin kävijä haluaa ihmettelemässä kyseisen alueen meininkiä ainakin kerran. Temple Barilla on muutenkin kivoja pikku putiikkeja, joista tehdä löytöjä. 

JENNY VANDER

Nyt ollaan sen luokan kimalluksen äärellä, että tarvitset aurinkolaseja. JennyV on vintage-kauppojen kuningatar, ihan joka suhteessa. Hintaluokaltaan kalliimmalla puolella, mutta syystäkin. Vaatteet ovat aivan jumalaisia ja aidosti vanhoja ball dressejä ja iltapukuja. Rekit ovat täynnä tylliä, paljetteja ja höyheniä.

Tämä on putiikki, mistä todennäköisimmin löytää Elämänsä Juhlamekon. 

OM DIVA

Ihan Jenny Vanderin lähellä on monikerroksinen Om Diva, jossa myydään sekä vintagea, että paikallisten suunnittelijoiden pieniä erikoismallistoja. Om Diva on kuin pieni tavaratalo, jonne kiinnostavat vintage- ja design-vaatteet sekä korut kokoontuvat. 

Täältä löytää todennäköisimmin jonkin pienen erikoisuuden, esimerkiksi juuri värikkään asusteen tyyliä piristämään.  

RETRO

Lähellä Om Divaa ja Jenny Vanderia on kauppahalli (George's Street Arcade, 22 S Great George's St), jonka sisältä löytyy fiftariputiikki Retro. Tuotteet ovat reproja, aitoa vintagea en muistaakseni nähnyt lainkaan. Otin putiikin silti listalle, sillä valikoima on ehdottomasti kiinnostava kaikille kellohelmojen ystäville!

Lisätkää kommentteihin muita Dublin vintage-vinkkejä, jos mieleen tulee. Kirppistelijöiden kannattaa näiden lisäksi koluta myös lukuisia charity shoppeja, sillä niissä hinnat pyörivät parissa eurossa ja vastaan voi tulla vaikka millaisia aarteita!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (3)

MinnaHä
Liittynyt1.10.2018
1/3 | 

Ei ole kyllä mitään vinkkejä jakaa, kun en ole Dublinissa käynyt shoppailemassa. Mutta vaikuttaa kyllä tosi kivalta kaupungilta. Ehkäpä ensi kesällä sitten suuntaan sinne päin shoppaamaan! :)

Nauti jokaisesta päivästä niin kuin se olisi viimeinen!
Blogini: https://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/matkailua-ja-sisustusta-haaveilua

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Niin hienoa kuin kaupunkilomailu onkin, oli reissuun lähtiessä ihan selviö lähteä myös kaupungin ulkopuolelle. Koska siskoni tai minä emme kykene vasemmanpuoleiseen liikenteeseen, oli pakko turvautua bussireissuun. Punnitsimme kahta vaihtoehtoa: Cliffs of Moher Irlannin länsirannikolla ja Giant's Causeway pohjoisessa. Tällä kertaa päädyimme ensinnä mainittuun, eikä todella tarvinnut katua. 

Bookkasimme päiväreissun Paddywagon Toursilta, 12 tunnin reissu maksoi 40 € (sis. lipun Cliffs of Moherin alueelle). Lähtö oli aamulla ennen kahdeksaa Savoy teatterin edestä, ja bussi oli suht helppo bongata:

Opastetuilla reissuilla parasta on kokeneen kuskin hieno tarinankerronta, ja pahinta muut ihmiset, valitettavasti. On ihan käsittämätöntä, että tiukasti aikataulutetulla reissulla jengi laapostaa bussiin vartin vessatauolta 20 minuuttia myöhässä, ja sotkee loppupäivän aikataulut ihan täysin. Etenkin kun joka välissä muistutetaan, että ole ajoissa. Mutta tätä täytyy vain sietää, vaikka se tarkoittaisi sitä, että aikataulutörppöilyn vuoksi jokin sovittu hieno pysähdyspaikka jäisi välistä.

Turrekierrosten bussikuskit ovat kokeneita kavereita, jotka tuntevat kotimaansa ja matkareittiensä jokaisen kiven ja tarinan. On paljon kiinnostavampaa kuunnella historiaa maisemia katsellen, kuin lukea opaskirjoja. Ei ollut poikkeus Paddywagoninkaan kuski. 

Poikkesimme maan läpi ajaessa Baby Cliffseille ja pysähdyimme pari kertaa vessatauolla, ihastelemassa pieniä kalastajakyliä sekä syömässä. Kuten aiemmin mainitsin, reissuilla on tiukka aikataulu, joten kannattaa harkita omia eväitä. Kun 5 bussillista väkeä sattuu samaan lounasravintolaan, on ihan selvää, että 30 minuutin tauko ei riitä. 

Cliffs of Moher on uskomattoman kaunis kohde, jossa vierailee vuosittain 1,5 miljoonaa ihmistä! Visitor Center on piilotettu kauniisti rinteeseen, ettei se pilaa maisemaa. Toivottavaa on myös, etteivät ihmiset pilaa maisemaa, joten roskat roskikseen ja ympäristöä kunnioittavat käytöstavat kunniaan. 

Bussikuskimme suositteli lähtemään Visitor Centeriltä oikealle, siellä puolella on kuulemma hienommat maisemat kuin vasemmalla. Meillä oli perillä aikaa 1,5 tuntia, joka riitti hyvin oikeanpuoleisen reitin ihasteluun. Cliffs of Moherin aidattu alue jatkuu vain tiettyyn pisteeseen, jonka jälkeen turistit voivat kävellä jyrkänteiden reunalla omalla vastuulla. Jos on liikkeellä vailla aikatauluja, kannattaa varmasti kiertää myös vasemmalle. 

Jos totta puhutaan, osa ihmisistä on ihan hulluja etsiessään täydellistä paikkaa selfielle. En ole korkean paikan kammosta kärsivä, mutta kyllä sieppasi vatsanpohjasta, kun jengi kiikkui sortumisvaarankin uhalla jyrkänteiden äärellä. Huh! No, ainakaan 200 metristä kiviin tippuessa ei todennäköisesti jää kitumaan...

Meitä Harry Potter -faneja innostaa Cliffs of Moher ihan jo leffan kuvauspaikkana, sillä juuri näihin maisemiin Harry ja Dumbledore ilmiintyvät etsiessään Voldemortin horcruxeja. 

Melkein koko viikon ajan meille osui aurinkoiset kelit, mutta juuri tälle päivälle taivas kääntyi harmaaksi ja jossain vaiheessa matkaa muuttui myrskyiseksi. Se vaan on niin, että Irlannissa ei koskaan voi tietää tuleeko taivaalta kissoja ja koiria, vai helliikö helle. Mutta lopulta tuuri muuttui hyväksi, sillä päästyämme Cliffseille, sumu hälveni, sade lakkasi, ja synkkä taivas oikeastaan vain korosti kohteen vaikuttavuutta. Rankkasade alkoi uudelleen 5 minuuttia sen jälkeen, kun olimme palanneet bussille! Että näin. Puhutaanko oikeasta ajoituksesta...

Paluumatkalla Dubliniin pysähdyimme katsastamassa Bunrattyn linnan Kinvarassa, ja samaisesta kylästä minä onnistuin löytämään täydellisen viininpunaisen fedoran! 

Summa summarum: iso suositus tälle päiväreissulle, ja toivottavasti bussiinne osuu kivoja tyyppejä, jotka kunnioittavat aikatauluja yhteisen edun nimissä :)

Kommentit (4)

lusene
1/4 | 

No sattuipas teille ikävä tuuri porukan kanssa, tuo on kyllä tosi perseestä. Mutta kiva että oli onnistunut reissu muuten! Cliffs of Moher on <3 Meillä oli siellä sen verran aikaa, että ehti hyvin haahuilla sekä oikealla että vasemmalla puolella. Hienojahan ne maisemat ovat kummallakin puolella. Giant's Causeway on omissakin suunnitelmissa jollekin tulevaisuuden reissulle!

reet_ta
4/4 | 

Harry Potter-fanina täytyy kysyä, ootko kuunnellut Potterless-podcastia? Suosittelen, podcastissa siis 24-vuotias mies lukee Harry Potterit ensimmäistä kertaa elämässään ja analysoi kirjoja luku luvulta vaihtuvien vieraiden kanssa. Suosittelen, saa nauramaan ääneen! Ja löytyy siis esim. Spotifysta. Nimim. Reilussa viikossa kuunnellut noin 40 jaksoa

Irlannin kävijä
5/4 | 

Hienoa, että näitte Irlannin länsirannikon! Jos multa kysytään, parhaita paikkoja maailmassa. Yksi pienenpieni korjaus: Bunrattyn linna ei sijaitse Kinvarassa, vaan Bunrattyn kylässä. Kinvarassa on omakin linna, Dunguaire, ja luulen, että näitte sen matkalla Cliffseille. :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Moni sanoo Dublinin keskustaa käveltäväksi. Sitä se periaatteessa on, jos kunto kestää. Kyseessä ei nimittäin ole ihan pieni kylänen, vaan nähtävyydet levittäytyvät Liffey-joen molemmille puolille. Yhdessäkin päivässä ehtii paljon, mutta valinnanvaraa kohteissa riittää. Mielestäni koko Dublin on yksi iso nähtävyys, ja se aukeaa parhaiten harhailemalla kujilla, turuilla ja toreilla. 

Tässä kuitenkin yhden päivän ohjelma esimerkiksi, jos kaipaa joitain kiintopisteitä.

Queen of Tarts

Aamiainen tai hillittömät kakkuoverit kannattaa suorittaa Queen of Tartsissa. Erityinen suositus kävelykadun varrella sijaitsevaan paikkaan, se löytyy osoitteesta Cow's Lane. Voi valita joko terassin tai sisätilat. Molempi parempi, mutta paikka on hurmaava sisätilojen puolesta.

Christ Church Cathedral

Aamiaisen jälkeen voi ottaa suunnan parin korttelin päähän ja ihastella mahtipontista Christ Church Catherdalia (Christchurch Pl, Wood Quay). Keskiaikaiseen katedraaliin pääsee myös sisälle, mutta meille riitti arkiitehtuurisesti huikean ulkopuolen ihastelu. Sisäpihalla on juuri nyt meneillään työmaa, joka ei tällä erää houkutellut. Ensi kerralla sitten tutkimaan kryptaa!

Dublin Castle & Chapel Royal

Katedraalilta on kivenheitto Dublinin linnaan ja kaupungintalolle. Dublinin linnaan kannattaa ehdottomasti mennä sisään, jos vanha ja mahtipontinen kimallus kiinnostaa. Alunperin puolustustarkoituksiin rakennetusta Dublinin linnasta löytyy myös varsin kiehtova dokkari Netflixistä, kannattaa katsoa se ennen reissua!

Linnaan voi ottaa joko omatoimisen kierroksen (7e) tai bookata itsensä parin euron lisämaksulla opastetulle kierrokselle. Me valittiin omatoiminen haahuilu, joka on joskus ihan paikallaan. On helpompaa kuvitella olevansa linnanneito, kun ympärillä ei ole sataa turistia :D

Näissä saleissa on tanssittu meikäläisille vain elokuvista tuttuja hovitansseja, majoitettu kuninkaallisia ja pidetty ylenpalttisia illallisia. Vieraina on ollut esimerkiki Queen Victoria, Kennedyt, Benjamin Franklin, Charles Dickens ja Nelson Mandela. 

Temple Bar

Legendaarinen ravintolakeskittymä, Temple Bar, on totisesti maineensa ansainnut. Irlantilaiset rakastavat pubejaan, ja niitä löytyy ihan joka nurkalta. Dublinin pubit olivat täynnä aamusta iltaan, live musiikki raikasi joka paikassa ja ihmiset söivät lounaansakin pubissa. Temple Barin alueen hintataso on muuta Dublinia selvästi kalliimpi, mutta on se joka tapauksessa näkemisen arvoinen. 

Suosittelen esimerkiksi Qyays pubin yläkerran sapuskaa, fish & chips oli todella hyvää. Päälle vielä vähän Bailey's juustokakkua... nam!

Muita kiinnostavia pubeja ovat esimerkiksi Irlannin vanhin pubi Brazen Head ja live musiikistaa kuuluisa Cobblestone. Smithfieldissä sijaitsevaan pubiin vaeltaa iltaisin sisään paikallisia muusikkoja, ja livejamit pyöräytetään pystyyn tuosta vaan.

Todistimme aivan huikeaa soitantaa ihan tavallisena torstai-iltana:

Ha'Penny Bridge

Dublinin kaupunkia halkovat Liffey-joen yli kaartuvat useat sillat. Niistä kaunein on kapea kävelysilta nimeltä Ha'Penny Bridge. Vuonna 1816 rakennettu silta on saanut nimensä siitä, että aikoinaan sen ylittäminen maksoi kulkijalle puolikkaan pennyn. 

Silloilla kannattaa kävellä sekä päivisin että illalla, auringonlaskun aikaan. Dublin on kaunis kuin karamelli iltavalaistuksessa!

Kommentit (1)

lusene
1/1 | 

Heh, joskus muutamia vuosia sitten olin kaverini kanssa Dublinissa kengännauhabudjetilla ja yövyttiin Generator-hostellissa Smithfieldissä. Käytiin Cobblestonessa pari kertaa ja oli kyllä kunnon folk-meiningit ja paljon porukkaa :---) Ei kyllä tiedetty, että se on siitä oikein kuuluisa.

Linna oli myös tosi hieno! Kiitos Dublin-postauksista, näitä on ollut kiva lukea ja verestää samalla vähän omiakin muistoja.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Lukijavinkin perusteella hypättiin eräänä kauniina aamuna Dublinin Tara Stationilta junaan, jonka päätepysäkki oli Howth (Binn Éadair). Howth on pieni kalastajakylä Dublinin edustalla, ja sinne köröttelee vihreällä Dart-junalla vain puolisen tuntia. Liput saa ostettua käteväsi aseman automaatista, ja kannattaa ottaa meno-paluu (return) heti kerrasta. Lippu (n.6e) on voimassa koko päivän, joten paluujunaan voi astella mihin aikaan tahansa. 

Howthiin kannattaa lähteä joka tapauksessa, mutta ihan erityisesti silloin, jos ei aio muuten poistua Dublinista loman aikana päiväretkille muualle Irlantiin. Howthista löytyy upeita vaellusreittejä, mutta ilman eräjormakamojakin pärjää hyvin. Kannattaa tosin vilkaista säätiedotetta, sillä vesisateella tai hernerokkasumussa rinteille ei välttämättä kannata lähteä. 

Howthin juna-asema on paraatipaikalla heti rantabulevardin kupeessa. Kannattaa ehdottomasti kävellä aamukahville tai lounaalle sataman ravintoloihin. Dublinilainen taksikuskimme suositteli lämpimästi paikallisten ravintoloiden fish&chipsiä. On kuulemma aivan eri maailmasta, kuin Dublinin keskustan pubeissa. 

Ravintoloita riittää koko kadun mitalta ja suosittelen muutenkin kävelyä kadun loppuun asti, sillä perillä odottaa kaunis merimaisema, Howthin majakka, ja sieltä näkee koko rinteille kohoavan kylän. Näky on epätodellisen seesteinen, ihan kuin ei olisi enää nykyajassa. Sisämaan kasvattina kalastajakylät tuppaavat olemaan aina hieman eksoottisia.

Ylös rinteille (Cliff Path) lähdettäessä kannattaa varata jalkaan hyvät ja pitävät kengät. Korkkarit on no-no. Lisäksi kannattaa napata purjevenesataman reunan turisti-infosta mukaan alueen kartta, tai ladata se kännykkään etukäteen. Kuuluvuudet katoavat saaren keskiosissa ja Irlannin sää on sangen oikukas. Varoitusmerkit eivät ole rinteille kavutessa turhaan. 

Kauniina päivänä näköala aukeaa kauas merelle, mutta pureva tuuli kannattaa pitää mielessä, ja pakata laukkuun takkia ja hattua. Dublinin keskustassa pärjäsi tuona kyseisenä päivänä T-paidalla ja shortseilla, mutta Howthissa kääriydyin tuulisimmilla paikoilla villapaitaan ja tuulen pitävään takkiin!

Kallion reunalla kulkeva kävelupolku on helppokulkuinen, eikä kiipeilyä tarvitse harrastaa. Korkean paikan kammoiselle jänniä paikkoja saattaa olla muutama, mutta muuten kulku on iisiä. Ihailimme maisemia kaikessa rauhassa ja pidimme lounastauon luonnossa.

Harkitsimme ensin koko niemen kiertämistä, mutta reitti olisi ollut jo todella pitkä ilman kunnollista vesivarastoa. Päätimme lopulta oikaista kylän läpi takaisin Dart-asemalle ja kyllä kannatti maisemien puolesta sekin päätös. Matkalla sai ihailla sekä upeaa luontoa että Howthin kylän kauniita taloja, kirkkoja ja hautausmaita. 

Howthilla on oma historiansa viikinkien kanssa, joten suosittelen ehdottomasti tutustumaan alueen menneisyyteen ennen reissua.  

Tässä vielä kulkemamme reitti mutkat oikoen kartalle piirrettynä. Kulutimme aikaa Howthissa yhteen noin 5 - 6 tuntia junamatkoineen, lounas- ja kahvitaukoineen. Tästä saa ehkä hieman osviittaa rennosta ajankäytöstä. Kilometreissä matka oli suunnilleen 6 km eli ei juuri mitään, mutta kummasti sitä aikaa kului maisemia ihastellessa. 

Tämä on ehdottomasti Dublinin matkaajan must see -osastoa.

Kommentit (2)

Marianna
1/2 | 

Me käytiin kesällä 2013 Dublinissa ja tehtiin päiväreissu Howthiin koska haluttiin nähdä hylkeitä - ja niinhän me nähtiin <3_<3 Siellä satama-altaassa niitä aina välillä polskuttelee, ihan omasta tahdosta koska niiden ruokkimisesta taisi saada komiat tonnin sakot tms. Hieno paikka ja ehdottomasti tosiaan must see -osastoa (:

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, neljävuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2019
Elokuu
Heinäkuu
Toukokuu
Maaliskuu
Tammikuu
2018
Syyskuu
2017
Joulukuu
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011
2010