*K-18*

Kaupunkifiilistelyiden jälkeen on aika sukeltaa viinitilalle. Vietimme perjantain vuonna 1870 perustetun viinijätti Torresin tilalla, noin tunnin matkan päässä Barcelonan keskustasta, lähellä Vilafrancaa. En ollut koskaan aikaisemmin käynyt viinitilalla, joten mielikuvani pohjautuivat pitkälti vahvasti romantisoituihin ranskalaisiin elokuviin. Tiedättehän; pittoreski maaseutu, iloisia ihmisiä, paljon viiniköynnöksiä ja tammitynnyreitä.

Kaikki edellisistä mielikuvista pitivät kyllä paikkansa, mutta siihen päälle lisättiin vielä uskomattoman modernit tuotantotavat, laboratorio ja valtavat tilukset. Mittakaava oli paljon suurempi, kuin olin osannut edes kuvitella. Mutta volyymista huolimatta yli 140-vuotias yritys on edelleen perheomisteinen, ja se kyllä näkyi, perhe Torres on vahvasti läsnä viinitilalla.


Torresin tilalle voi mennä vierailemaan ihan kuka tahansa, ja turistiryhmiä näkyikin oppaiden kera vähän väliä. Peruskierroksen hinta on vain n. 6 euroa, joten Barcelonan reissulla on helppoa käydä piipahtamassa maaseudulla tutustumassa viininvalmistuksen saloihin, jos kaipaa hetken hengähdystä kaupungin vilinästä.


Ihan ensimmäinen fiilis tilalle saavuttaessa oli tietenkin silmänkantamattomiin viiniköynnöksiä. Ihan joka puolella mihin katseensa käänsi, oli suoria rivejä erilaisia köynnöksiä.

Aika herkkuja olivat nuo rypäleet ihan suoraan puskistakin nypittyinä, paljon enemmän makua kuin kaupan sellaisenaan syötäväksi tarkoitetuissa lajeissa. Vierailun aikana minulle selvisi myös kuinka eri makuisia eri lajikkeet todella ovat, niistä voi sitten jokainen valita mieleisensä.


 


 

Olivia Rougen kirsikkamekko rypäleiden keskellä:


Köynnösten lisäksi ihailin kauniita ruusuistutuksia, joiden luulin aluksi olevan vain koristeita. Annastiina selvensi kuitenkin, että ruusuilla on tärkeä merkitys viiniköynnösten tarkkailussa. Niillä mitataan köynnösten hyvinvointia! Ruusu kun alkaa herkkänä kasvina oireilemaan heti, jos jokin on vialla (esimerkiksi maaperässä), ja tällöin voidaan reagoida välittömästi viiniköynnösten elinvoiman takaamiseksi. Tämän oppitunnin jälkeen huomioin, että ruusuistutukset ovatkin itseasiassa todella särmästi tietyissä paikoissa, köynnösrivien päässä.

Luonnon oma laatumittari:


Maalaisromanttinen mielikuvani katosi lopullisesti modernin tuotantolinjan edessä :D Mutta tottakai kontrolloitu tuotantotapa takaa tasalaatuisen lopputuloksen ja ostaja saa aina hyvää viiniä, vuosikerrasta riippumatta. Pelkästään jo sääolot vaikuttavat kuulemma todella paljon makuihin, joten ilman puhdasta kemiaa ei suurtuotantoa voi toteuttaa.


 

Kataloniassa on parhaillaan sadonkorjuuaika, joka on ilman muuta paras hetki viinituristille. Saa nähdä koko tuotannon eri vaiheet poiminnasta pullotukseen. Tässä rypäleet murskaimessa:



 

Yllä nykyaikaista viinien kypsyttämistä tammitynnyreissa ja alla maalaisromanttinen vanha kellari. Kellariverkostoa riitti muutaman kilometrin verran ja se oli huikean kuvauksellinen paikka. Karulla tavalla kaunis:


 


Viinituristit "junassa", jolla liikuttiin kätevästi ympäri tilaa:


 


 


 

Kierroksen lopuksi meillä oli ohjelmassa tasting ja päivällinen Mas Rabellissa. Torresin perheen oma yksityisravintola sijaitsee lähellä viinitilaa, upeassa keskiaikaisessa talossa ja sinne pääsee ainoastaan kutsusta tai viinitilakierroksen päätteeksi, erillisellä varauksella. Paikalla oli myös itse Miguel Torres, joka kävi tervehtimässä meitä kohteliaasti. Tyylikäs herra on varmasti tuttu jokaiselle, joka vähänkin harrastaa viinejä.


Mas Rabellissa oli riveissä useita eri rypeälelajikkeita. Täällä elvytetään jo unholaan painuneita vanhoja lajikkeita, ja katsotaan olisiko niistä tuotantoon. Viineissä vaikuttavat kuulemma trendivirtaukset samalla tavalla kuin muodissakin. Tietyn rypäleen arvoa voidaan markkinointitoimenpiteillä kasvattaa, ja vastaavasti joidenkin lajikkeiden suosio voi syystä tai toisesta laskea.



 

Tällä kertaa tastingissä mukana olivat seuraavat viinit: "La Masia" Chardonnay 2008, Viña Esmeralda 2011, La Masia Pinot Noir 2008, Celeste Crianza 2009 ja Mas La Plana 2008.

Punaviinien suurena ystävänä täyteläinen ja mausteinen Mas La Plana räjäytti makunystyräni toisiin sfääreihin. Eipä ihme, että kyseessä on kansainvälisestikin palkittu viini. Valkoviineistä omaan makuuni oli enemmän kullankeltainen tamminen La Masia, ei niinkään lady wineksi kutsuttu makeahko kevyt Esmeralda. Ylipäänsä minua miellyttää valkoviineissä melko kuivat maut ja punaviinissä ei voi olla liian täyteläistä vaihtoehtoa.


 


Tastingin jälkeen oli päivällisen vuoro. Menu oli valittu etukäteen, minä vain istuin pöytään ja  aloin odottamaan mitä herkkuja sieltä oikein tulee.


Ja herkkuja tuli. Huomatkaa erityisesti jälkiruokaviini Floralis Moscatel Oro. Olin ensimmäisenä päivänä sitä mieltä, että se maistuu lähinnä oudolle simalle. Mutta toisella kerralla Crema Catalanan kanssa makuyhdistelmä oli juuri oikea ja oikeastaan innostuin tästä makeasta viinistä niin paljon, että aion kipaista Alkossa noutamassa 10 euron lehtikoristeisen pullon kotiin lauantaita varten (luvassa ystäviä ja herkuttelua). On hienoa löytää uusia makuja elämäänsä, ja minun tapauksessani makeasta pitäminen on vieläpä harvinaista. Lämpiän uusille mauille ylipäänsä hitaasti, tarvitsen aina muutaman kerran pohjille ennenkuin voin tehdä lopullisen päätöksen.


Normaalisti en juuri syö lihaa enkä katkarapuja, mutta reissussa päätin avata mieleni ihan kaikelle, jopa ankeriaalle. Ravintoloissa oli tarjolla aivan ihania vaihtoehtoja myös kasvissyöjille (niitäkin tuli makusteltua paljon), mutta erityisesti on pakko kehua Barcelonan kalaruokia. Meren läheisyys taannee tuoreutta ihan eri tavalla kuin sisämaassa, ravintolassa tarjoiltiin samana päivänä pyydystettyä kalaa.

Pääruoka:


Voi vain todeta, että tämän "suht" ruokapainotteisen loman jäljiltä mäkivetoja on todellakin syytä harrastaa heheh. En ole varmasti ikinä syönyt noin paljon ja hyvin.


Matkan aikana syttyi tuli Espanjaa kohtaan ja olen jo tutkinut tulevia loma-aikoja milloin pääsisin uudelleen tuonne ruoka- ja viinifiilistelijän paratiisiin. Mieheni on vähintään yhtä innoissaan lähdössä mukaan, etenkin kun on kateellisena tuijotellut reissuni ruokakuvia ;)

Annastiina oikeastaan puki sanoiksi sen, miksi rakastuin espanjalaiseen tapaskulttuuriin niin paljon. Ruoka on aina eri lautasilla eriteltynä, jokaisen lajin voi maistaa sellaisenaan, eikä sotkettuna muihin makuihin. Juuri näin, on mahtavaa maistaa parsa parsana ja meriahven meriahvenena. Minulle on ihan täysi kauhistus lautanen missä esimerkiksi lämmin kastike sotkeutuu salaattiin, en suostunut lapsenakaan syömään minkäänlaisia sörsseleitä vaan vahdin silmä kovana, että äiti laittoi lautaselle kaikki ruuat eri nurkkiin niin, että ne eivät kosketa toisiaan. Ilmeisesti minun olisi pitänyt syntyä Espanjaan...

Tähän lopuksi mielettömästi kiitoksia teille kaikille, jotka äänestitte minua reissuun, oli ihan mahtavaa ja toivottavasti olette nauttineet postauksista (jotka eivät lopu vielä tähänkään, jonossa on lisää), megahalit Annastiinalle mahtavasta matkaseurasta (you rok!), ja paljon kiitoksia myös Torresille tästä huikeasta kokemuksesta.

Kommentit (22)

lilli

Ymmärrän täydellisesti ruokahysteriaasi,itsekin pidän aina huolta siitä että eri ruokalajit pysyvät omissa nurkissaan ja vihaan syödä sellaisten ihmisten seurassa,jotka sotkevat surutta ruoat keskenään... D--:

Myy

Espanjaan on päästävä!

Olin lapsena ihan samanlainen ja vieläkin melko neuroottinen salaatin sotkeentumisesta..

Hassuntti

Eniten varmaan itsellä meni barcassa rahaa, ruokaan!! Voi jumalaare mää söin, niin hyvää, varsinkin tälläselle makuvammaselle, ihanaa kasvisruokaa! Itse kans suunnitellut heti uutta reissua :)) ah, ja ne teehuoneet, viiniä en voi juoda laisinkaan migreenin takia niin saan kicksini teestä, hehee ;)

Äääää! Mä haluun tuonne heti! Toi koko sun Barceloonan loma kuulostaa niin ihanalta ja sitten vielä tälläinen viinitilajuttu tähän niin ei sitä voi muuta tehdä kun lähteä varailemaan matkaa.... :D

Anne

Vielä noista ruusuista, ne toimivat myös ekologisena hyönteissuojana: ruusut vetävät ötököitä puoleensa ja ne jättävät köynnökset rauhaan. Katalonian Torresin tilallahan pyritään myös luonnonmukaisuuteen ja Torres on viinimaailmassa tärkeä kestävän kehityksen puolestapuhuja.

Marya

Mä rakastuin Barcelonan reissullani kaupunkiin ja Gaudiin, mutta ruokaan en. Kokeilin mielestäni ennakkoluulottomasti kaikenlaista, mutten löytänyt yhtään ravintolaa, johon olisin palannut toisen kerran :( Täytynee kokeilla uudestaan sun innoittamana nyt kuitenkin (:

Bluebird

Espanjan kieli on yksi parhaista ja kauneimmista! Alkeita ei ole kovinkaan hankala oppia, ja ääntäminen käy suomalaiselta esimerkiksi ranskaan verrattuna melko helposti.

Tietysti oman haasteensa tuovat muun muassa verbien persoonamuotojen taivutukset (tosin säännönmukaisia suurin osa!), joidenkin aikamuotojen käyttö (preteriti vai imperfekti vai perfekti...) sekä erityisesti "ah-niin-ihana" subjunktiivi (taivutukset + käyttö)! :D Mutta joka kielessähän on aina omat hankaluutensa...

Ei kannata edellisestä kuitenkaan säikähtää, turistialkeet oppii nimittäin helposti ja motivoitunut opiskelija selättää myös nuo vaikeammatkin kielioppiasiat silkalla sydämen palolla kieltä ja maata kohtaan!

minnali

hah, sinun postauksien innoittama varasin eilen äitini kanssa matkan Barcelonaan :) Pidän Espanjansta paljon ja tämä on nyt kolmas kerta, kun sinne matkaan. Kovasti tekisi mieli aloittaa myös Espanjan opinnot. Kieli ei kuulemma ole vaikea oppia..:) Ja p.s. jos reissu takaisin on suunnitteilla, kantsii tsekata Finnairin syystarjoukset!
Kysyn vielä, että millä menitte viinitilalle?

Kaverit on aina naureskelleet mulle, kun oon järkkymätön siinä, ettei maut saa sekoittua. Kauhistus on se, jos kastike osuu salaattiin! :D Voi olla, et tapakset ois myös mun juttu.

Kivaa päivää!

Mairajal
Liittynyt25.9.2013

Argh mä on niin kadeeeeeee että ratkean kohta!! :D Eikä auta mitään, että itse pääsin espanjaan herkuttelemaan kesällä. Varsinkin siksi muistaa noita makuja liiankin hyvin vielä. NAMMMMMMM

Voehah hyvänen aeka!

Sun matkakuvat ei todellakaan tee hyvää mun Espanja-kuumeelle :) Toi viinitila olis näemmä ihan mun juttu, ja voi vitsi miten kaunista ja hienoa siellä on ollu. Kyllä mä nyt tiedän minne mun pitää lähteä seuraavaksi kun lähden kauemmas.

En kestä.

Annastiina

Hola Guapa! Muchas gracias! Sun upeat kuvat ja fiilistelyt saa palaamaan Barcelonan tunnelmiin täältä pimeästä syyssäästä.

Minna

Mua jotenkin huvittaa, miksi postaus on k-18? :D Eikö alaikäiset saa muka _lukea_ viineistä? Selvitäppä vähän ku ei oikein tajjuu...

Ninni

Ooh Barcelonassa olen vain kerran käynyt, mutta niitä ruokia jäi kalvava ikävä... ylitin siellä jopa itseni syömällä kokonaisia pieniä mustekaloja! Jotka osoittautui jumalten ruoaksi, ihanan rapsakoiksi paistettuina :D Jos käy Helsingissä piipahtamassa, kannattaa kokeilla ravintola Copas y Tapasia! Torresin viinit on ainakin hyvin edustettuna ja sieltä löytyy kans toi mahtava crema catalanan + floraliksen yhdistelmä <3

Barcaan!

Barcelonan loma häämöttää ja viinitila vaikutti IHANALTA!
Itseäkin kiinnostaa tietää, millä sinne kannattaa matkustaa ja täytyykö viinitilalle ilmoittaa tulostaan etukäteen?

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011