Nyt kun nypsin jatkot veke, voin alkaa opettelemaan kampausten saloja. Jatkojen kanssa hiuksia tuli pidettyä aina auki (helppoa, olen laiska, liimakohdat ei näy). Mutta tällä puolipitkällä mopilla aukeaa ihan uusi maailma, ja ajattelin tarttua siihen oikein kunnolla. Oma fleda näkyy pari postausta taaksepäin peilikuvassa Olivia Rouge Shopin avajaispostauksessa, jos joku haluaa vilkaista hiusten nykyistä pituutta.

Kamalaa, olen kohta ihan luonnontilassa, kun viimeisetkin hiusvärin jämät kasvaa pois! Ei jatkoja, ei kynsiä, ei hiusväriä, ei ripsiä. Pitää varmaan käydä laitattamassa jotkut HC-kotkankynnet, ettei nyt ihan mene överiksi tämä homma :D

Se muuten on jännä, miten naiset tuntuvat jakautuvan kahteen melko aggressiiviseen leiriin näissä muovisissa jatkeasioissa. Toisten mielestä vain luomu on Ehtaa Oikeaa Naista. Osa taas vannoo, että on ihan yhtä hyvä tyyppi jatkeiden kera. Toki se on aina aitoa oikeaa, mitä tyyppiä itse edustaa ;) Mielestäni koko keskustelu on ihan älytön, minä ainakin olen ihan samanlainen tyyppi ripsillä tai ilman, ei vaikuta persoonaani mitenkään. Ylipäänsä kaikenlainen toitottaminen kuinka vain tälläinen ja tälläinen on aitoa naista, on ihan hanurista. Jokainen päättäköön itse.

No mutta nyt luomu-Niina opettelee tekemään nutturaa. Muhkea valkki käpälään ja sitten hommiin. Valkkeja myydään parilla eurolla lähes missä vaan hiuksia läheltä liippaavissa liikkeissä, mielestäni olen nähnyt noita Anttilassa, Sokkarilla yms. Tämä kyseinen nökö on saatu joskus viime keväänä Glitteristä.


Vähän sietäisi vielä näköjään sukia tuota ponnarille enemmän, jäi pari perunamaata ja sivuhaituvat leijailee ties missä. Mutta ei haittaa, se on "harkittua huolettomuutta" vaikka nyt sitten.


kun valkki on ponnarin tyvessä, voi kevyesti tupeerata ponnaria, etenkin jos on liukas tukka. Ja siinä tapauksessa varsinkin, jos haluaa tosi muhkean nutturan.


Sitten taittaa hiukset alaspäin tasaisesti kuin sateenvarjona valkin ympärille, ja joko pinneillä tunkee latvat donitsin alle kiinni, tai sitten napsauttaa hiuslenkin koko hoidon ympärille. Pääliosaa voi vielä silotella kammalla, jos haluaa kiiltävän pikkunutturan.

Minä halusin möyheämmän version, joten nypin varovasti sormilla nutturaa väljemmäksi.


Joku kiva panta vielä päähän ja tadah.


 

Koska olen totaalinen tumpula kampausten suhteen, tämä tulee vaatimaan paljon harjoittelua. Mutta onneksi riittää intoa, kun pitkästä aikaa on täysin vapaat kädet sukia tukkaa jee!

Kommentit (26)

Mie (ja siukku enemmänkin) on tykätty noita väsäillä juurikin kommenttiboksissa mainitun sukan ympärille :) Vähän kun harjaantuu, niin aivan varmana riittää siunkin tukassa mitta! Mulla ei meinannut alkuun onnistua sitten ollenkaan.

Jenniemi/Tuplaongelma

Janita

Minäkin olen tehnyt sen rullaamalla alaspäin, ainakin pidennysten kanssa. Omalla tukalla tuo sun tyyli on parempi. :)

Tuota pitääkin kokeilla. Oon maailman laiskin hiustenlaittaja, joten yleensä kierrän tukan vaan sillä "ankannokkanipsulla" (vaimikäseoli?) kiinni niskaan. Puolipitkät hiukseni ovat kuulemani mukaan "ihanan luonnonkiharat", mutta minusta irti ollessaan aina takussa/sähköiset :/

Jennifer

oon samaa mieltä sun kanssa noista "lisäosista", jokaisen oma asia. Mutta omalla kohdalla oon todennu ne liian vaikeahoitoisiksi ja osittain myös epämukaviksi (kokeiltu niin hiuksia kuin ripsiä, kynnet jääneet väliin). Omilla vaan pärjää jotenkin helpommin ja mukavammin. Vaikka välillä toki tekis mieli paksumpaa tukkaa tai näyttävämpiä ripsiä, ei käy kieltäminen;) mutta omalla kohdalla tosiaan natural way is my way;) hyvältä näyttää sun oma tukka!:)

sara

suosittelen ehdottomasti kanssa sellaista muovista pumpits puolikuuta, millä saa tosi kätsästi tehtyä tumpelompikin beehiven. niitä saa ainakin ebaysta tilattua edullisesti.

iviivi

Noita puolikuita eli bumpitseja löytyy myös ihan kotosasti myös Glitteristä, tulee nopeammin perille kun vuoden matkalla oleva ebayostos...

Muhkeamman nutturan saa myös, kun pistää donitsin ponnarin latvaan, taittelee hiuksia ponnarin ymprille ja tunkee sinne donitsin sisään ja sitten lähtee siitä kierittäen rullaamaan donitsinutturahökötystä kohti tyveä. :) Siis ikään kuin kääntäisi sitä donitsia.. hirmu vaikea selittää. Itsellä ei alkuun riittänyt hiusten pituus tätä varten, mutta nyt vihdoin riittää! :D

AnnaAusseista

Kyl se sukkahomma toimii lyhyemmälläki fledalla. Itte tein ku oli olkapitune ja toimi melkee paremmin kun nykyinen, vähän pidempi. Kandee testaa, helppoa!

Henne

Minä oon tehnyt saman tyylisen nutturan viime aikoina ilman ekaa ponnaria. Eli kasaan hiukset ponnarille, mutta suikkaankin muhkean munkin heti tukkaan. sitten ponnarilla koko hökötys kiinni ja vähän pinneillä latvoja piiloon. Ihana kampaus, pysyy päässä eikä tarvi lakalla läträillä :)

Viivi

Itse teen valkkinutturan samalla tavalla kierittämällä kuin Saraseeni. Jotenkin se tuntuu itselle helpommalta kun on niin pitkät hiukset, niitä on omasta mielestä vaikea sulloa sieltä tyven kautta valkin alle. Sillä tosin tulee hiukan rennompi nuttura, mutta itse tykkään sellaisesta enemmän :)

Psst! Suosittelen hankkimaan valkin, jossa on neppari päässä, tuo rinkula on ihan hauska, mutta jos haluaa tehdä valkilla myös jotain muuta, esim. valkkiotsiksen: http://victoriablack4.files.wordpress.com/2011/10/39069426.jpg?w=459&h=390 niin kannattaa hankkia tuollainen neppareilla varustettu jonka saa sekä rullaksi, että pitkäksi pötkyläksi :) Näitähän saa esim meikäläisen nettikaupasta (mainostus krhm :D), mutta hinta on toki hieman eri kun tuossa rullaversiossa. Rullaversionkin voi halutessaan katkaista ja sillä saa otsiskampauksia (sama toimii myös niskassa), mutta sitten tietenkään rullamuoto ei ole enää käytettävissä :) Aattelinpahan tulla vaa kertoon :D

manki

Mullakin on nykyään luonnontilassa oleva tukka. Aluksi näytti ihan perusmaantieharmaalta mutta kun jaksoi kasvattaa niin lopputulos on punertavan ruskea :) ei enää värjäysrumbaa eikä kemikaaleja, hyvä minä!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011