Olen ollut syksyihminen niin kauan kuin jaksan muistaa. Keväästä fiilikset ovat olleet pitkälti luokkaa @£$/&/&%&%¤ allergia ja vuotavat silmät. Nyt olen kuitenkin vihdoin löytänyt kulman kevääseen. Oikeastaan tämä tapahtui siinä vaiheessa, kun muutimme landelle. Kasvukausi ja vihertyvät ulkoilumaastot ovat julmetun kaunista katseltavaa. Vaikka silmät ovat parhaillaan punaiset kuin tomaatti ja näytän 24/7 itkijämummolta, pystyn silti nauttimaan luonnosta. Kiitos silmätipat. 

Rapola on yksi lähiseutujen lempipaikoistani, se on ehkä tullut täällä blogissakin ilmi. Olen käynyt harjulla sata kertaa, mutta aina sieltä löytyy uutta ihasteltavaa. Kameran kanssa luonnossa kävely on tullut vahvasti mukaan kuvaan. En pyri kuvillani muuhun lopputulokseen, kuin rentoutumaan.

Myös perheemme 4-vuotias on helppo houkutella mukaan Rapolaan, sillä hän rakastaa Neiti Nervanderin kummitustarinaa. Neiti Nervanderin kummitushahmo liittyy oikeastikin Voipaalan kartanoon, joka tässä alla kuvissa näkyy. Kartanon pihasta lähtee kaksi reittiä harjulle. Olen keksinyt Neidille jo niin monta erilaista elämäntarinaa, että en kohta edes muista alkuperäistä. Sepitän tytöllemme lennosta sekalaisia tarinoita Neidin ulkonäöstä, elämästä ja kummituksen arjesta ylipäätään Voipaalan kartanossa.  

Meillä oli taas hoitokoira Muhku kylässä, karvapallero nauttii kovasti ulkohommista.

Siinä on jotain niin liikkistä, kun Muhkun vierailun jälkeen Anni piirtelee paperit täyteen Muhkun kuvia ja itsensä taluttamassa koiraa. Miten niin koirakuumetta ilmassa! 

Jos joku olisi 10 vuotta sitten kertonut metsän rauhoittavista vaikutuksista, olisin pyöritellyt silmiäni. Nyt en enää voi, sillä olen 100% samaa mieltä. Minulla ehkä tuo kamera pitää vielä lisätä kaulaan, että rentoutus on täydellinen.

Ps. Kevään erityinen plussa on vielä se, että yhtään verenhimoista hyttystä ei ole vielä näkynyt!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (4)

Sanjana
1/4 | 

Ps. Kevään erityinen plussa on vielä se, että yhtään verenhimoista hyttystä ei ole vielä näkynyt!

Mä nii ihmettelen!! Me asutaan Joensuussa eli paljon pohjoisemmassa, mutta kyllä ne pirulaiset on herännyt. Jalat oli jo ennen vappua ihan syödyt 😅 heti kun ihoa vähän näyttää. Myös polttiaiset on hereillä ja vihasia.

anniM
2/4 | 

Rapolan harjulla kannattaa ainakin lämpöisinä päivinä varoa käärmeitä :( Siellä harjun päällä kivikossa "maisemapuolella" ihan kävelytien vieressä niitä on ainakin ja enkä ole varma eikö niitä olisi siellä muissakin kivikoissa. Meillä aina toinen ihmisistä kulkee edellä ennen koiraa jottei koira ole heti ensimmäisenä kyyn suussa ja kesällä käydäänkin aika vähän siellä kun ei jaksa stressata niitä kärmeksiä :P

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

Jeps ihan livenäkin nähnyt kyyn juuri siellä muinaislinnan vanhan kivimuurin kivillä hengailemassa. Tästä syystä osaa nykyään olla todella varovainen koirien ja lasten suhteen Rapolan maisemissa. Poluilla tömistellen ja koira aina narussa, ettei kipaise lykkäämään nenää vääriin paikkoihin. 

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, neljävuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Maaliskuu
Tammikuu
2018
Syyskuu
2017
Joulukuu
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011
2010

Kategoriat