Long time no see, rakas villakangastakkini! Vilukissa kehrää onnellisena paksumpien päällysvaatteiden kanssa. Tämä kyseinen H&M:n takki on niin kauniisti leikattu, että tekisi mieli piirrättää siitä kaavat. Koska käytän lähes aina mekkoja, minulla on eniten käyttöä noille mekkomaisille takeille. Koittakaas tunkea tyllihelmoja suoranmallisiin pidempiin takkeihin ja voi vain todeta että hellou tynnyrilook.



Jännästi leikatut pilkku/mattasukkikset ovat Voguen, saatu blogin kautta. Tai jännän lisäksi voi myös käyttää ilmaisua "sukkahousut revenneet ja alta paljastunut pilkkuja", kuten työkaverini noita kuvaili. Miehet.


Ohut H&M:n ruusukepipo on ehkä noin 5 vuotta (?) vanha, mutta se on ilmeisesti ollut käyttäjilleen iso hitti koska noita pipoja näkee edelleen liikenteessä. Myös minun toimestani, villa-akryylisekoitepipo kun on pysynyt vuodesta toiseen täydellisessä kunnossa. Siitä tulee jotenkin tyylillisesti mieleen 20-luvun hatut.

Asiasta kukkahattuun. En tiedä mikä minussa vetoaa noihin "vähän erikoislaatuisempiin persoonallisuuksiin", mutta jostain syystä tyypeillä tuntuu olevan aina kovasti asiaa. Eilen illalla Pasilan asemalla oli käynnissä melkoinen sirkus, josta toki myös me saatiin Natan ja Jennin kanssa osamme. Erityistä huomiota meille osoitti tuhannen tuubassa ollut herrasmies, joka ei osannut ostaa itse lippuaan, ei muistanut korttiensa tunnuslukua ja jota lopulta pakoilin asemalaiturilla ja junassa loppuillan. Tiedättekö sen tunteen kun yrittää livahtaa näiden herrasmiesten tutkasta ovelana toiseen päähän junaa, ja jollain ihmeen keinolla tyypit silti päätyvät samaan vaunuun argh. Menomatkalla taas sain huutoa eräältä tädiltä kuinka olen kuulemma hänen paikallaan, harmi vaan että tätsyllä oli lippu edellisen päivän junaan... muah.

Ja tänään kaupungilla keräsin eräältä puistokemistiltä mitä kauneimman kohteliaisuuden kävellessäni työkavereiden kanssa lounaalle: "heitä rimppakinttu euro, haluun kahvia!!!" Wtf :D Repeilen vieläkin tuolle rimppakintulle, kuullut termin varmaan viimeksi joskus 80-luvulla. Ai niin, hitsi kun unohdin kysyä että mistä ihmeestä keskustasta saa kaffet eurolla ;)

Kommentit (25)

Kuulostaa kovasti samalta kun asuin tietyssä paikssa itä-helsinkiä, joskus sai "mukavia treffikutsuja" yli 50v ukoilta, mutta se loppui kun asuinpaikka vaihtui :) tosin noilla asemilla kyllä törmää kaikenlaisiin viipeltäjiin.

törps

Muhaha, puistokemistin kommentti meinasi aiheuttaa kahvien purskahtamisen taukohuoneen näppikselle. :D Kiitos päivän piristyksestä!!

Heinis

UPEA takki! <3 Hieman tsiigailin vastaavanlaista lyhyttä mustaa jokin aika sitten H&M:n nettisivuilla, mutten raaskinut ostaa, koska villakangastakkeja minulla TODELLAKIN piisaa x)

emma

ei juma että repeilen täällä torstaiaamun kunniaksi tuolle rimppakintulle :D way to impress a lady...

Haiku

Mä oon kans menny urputtamaan kerran jollekin junassa, että hän nyt istuu mun paikalla. Tarkempi vilkaisu lippuun osoitti kuitenkin, että olihan se tosiaan mun paikka, mutta vasta kahden viikon päästä:D E

Nobona

Tiedätkö, musta on huippua, että viiden päivän aikana sulta tulee yheksän päivitystä. YHEKSÄN! Oot paras! Ja ne on kaikki hyviä ja täynnä sitä sun ihanaa positiivisuutta. Paljon rakkautta ja haleja Helsingistä vannoutuneelta Vaatehuoneen fanilta!

H

Pakko sanoa, että kun näin noi sukkikset Voguen katalogissa olin ihan järkyttynyt ja en kyllä lämpene edelleenkään! :D Tulee niin jäätävät mielikuvat noista pilkullisistaosioista (vähän niiku miten olis jos olis noilta alueilta iho pois...), että joo ei kiitos mulle. :D

L

Tänään olemme netissä nähneet pisuaiheisen kuvasarjan Tampereen asemalta. Sattumoisin taka-alalla myös mainoksen jossa luvataan kahvi eurolla mukaan. Lisätietoja Seiskan sivuilta.

Tuo takki on kyllä niin ihana. Nyt harmittaa, etten raaskinut ostaa sitä viime syksynä täysihintaisena, koska alennukseen noita ei sitten jäänytkään...

Myohmy

Haha, voisin kirjoittaa kirjan kaikista friikeistä, joita olen tavannut. :D Varsinkin nuorempana kun ei osannut olla varuillaan niin se oli ihan kamalaa. Nyttemmin osaan vältellä paremmin, mutta Helsinki pääsi yllättämään kun kävin siellä yksin tässä reilu viikko sitten. Olin yllättynyt/järkyttynyt siitä miten paljon siellä on näitä laitapuolen kulkijoita ja kerjääjiä. Eikä pelkästään ulkomaalaisia vaan ihan suomalaisia. Et siis taida olla ainoa, jolta ne pummaa rahaa tai muuten vaan selittää jotain... :P Mun special jossain vaiheessa oli hare krishna tyypit, ne bongas mut aina joka paikasta! Onneksi nyt ei ole hetkeen näkynyt.

Mutta ihana tuo takki! terveisin toinen vilukissa

wiwi

Paljastan tämän kun en enää itse ehdi päiväsaikaan kahvittelemaan: Kauppahallin Aniittasta saa kahvin tai teen eurolla ;)

Eurolla saa kahvin myös Klubilta Happy Hour-aikaan. Tosin, 1,5 eurolla saa laten (myös makusiirapilla), cappucinon, espresson jne...

mm

IHANA takki! ihan täydellisen mallinen, tuollainen olis itselläkin hakusessa. ongelmaa tuottaa vaan se, että vyötärön ja lantion mitoissa on mulla melkoinen ero - oikeasti istuvan takin löytäminen on tosi hankalaa. tai no, kyllähän vyötäröltä saa helposti otettua sisään mutta viimeistään näille apinakäsille ei löydy tarpeeksi pitkiä hihoja. huoh :D

Daisy

Ei luoja, parhaita :D Vaikka ei ne itestä siltä tunnu, kun sattuu omalle kohdalle :D Mulla oli kerran naurussa pitelemistä, kun odotin bussia ja siinä bussikatoksessa istui eräs humalainen herrasmies. Mulla oli tosi tiukat pillifarkut niin herra kehui et:"Onpas tytöllä nätit farkut!" ja sen jälkeen kuului mutinaa "..vaikka kyllähän nuokin rumat ois jos norsun päälle pistäis"

Mau

Hih, mulla on toi sama pipo! Olen kanssa hymyillyt kun niitä näkee vielä liikenteessä vaikka ovat tosiaan jo aika vanhoja, minun muistikuvien mukaan tuo oli vuodelta 2006 :-)

Mutta onhan se söpö!

oon kyllä saanut kahvia (vaasan) keskustasta 2o sentillä (joskus ilmaiseksi jos on kaivattu juttuseuraa), seurakuntanuorten paikasta tosin :DD

Kate

Ipod/muu soitin korvissa ja valikoiva katse, niin pärjää kaupungissa. Kaikenlaista vipeltäjää on liikenteessä. Ei niiden kaikkia jutttuja jaksa kuunnellla. Muuten alkaa kelaamaan mitenköhän tuokin ihminen on päätynyt tuohon tilanteeseen. Mitä on elämässä tapahtunut, että joku menee osittain/kokonaan jengoiltaan. Voisiko niin käydä itselleen. Jos aivan kaikkeen kaupungilla alkaisi kiinnittämää huomioita, niin ei omaa pää kestäisi. Myönnetään, että tämä on kyynistä ajattelua. Loppujen lopuksi omat asiat melkoisen hyvin, kun ei ole osana friikkisirkusta.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kolmevuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2018
2017
Joulukuu
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011