Tämä matkapostaussarja etenee tähän väliin hieman epäloogisessa järjestyksessä, mutta noita Rauma-Oulu välin kuvia ja paikkoja on niin älytön määrä että niiden sorttaamisessa menee hetki. Joten otetaan tähän välipalaksi Hailuoto, vajaa tuhannen asukkaan saari Perämerellä. Suomen kolmanneksi suurimpaan saareen ei pääse tietä pitkin, vaan sekä asukkaiden että turistien pitää käyttää lauttaa joka liikennöi mantereen ja saaren väliä aamusta iltaan. Talvella meren jäätyessä saareen pääsee myös jäätietä pitkin. Autottomille matkaajille tiedoksi että Oulusta Hailuotoon pääsee myös Oulun seutuliikenteen bussin nro 59 mukana.

Meillä oli kaksi syytä käydä Hailuodossa, käydä kylässä Sakun ystävien luona ja lisäksi katsastaa turistina hiekkadyynit.

Lautta kulkee Oulunsalon Riutunkarista ja siinä ei sen ihmeempää kuin ajaa jonoon Hailuoto-kyltin alle. Asukkailla on etuajo-oikeus lautalle ilman muuta. Kyyti on maksuton, senkus ajaa lauttaan ja lautalta pois. 25 minuuttia kestävä kyyti oli niin tasainen että ihan kuin ei olisi merellä ollenkaan!





Hailuoto on noin 30 kilometriä pitkä, tai ainakin matka lauttalaiturilta Marjaniemen rantaan on sen verran. Käytännössä saaren läpi kulkee yksi päätie ja sen varrelta löytyy kirkot, kaupat, terveyskeskukset, kahvilat, ravintolat ja muut palvelut. Tien toisessa päässä on lauttalaituri ja toisessa päässä rantaparatiisi Marjaniemi.

Matkalta löytyi myös mm. emufarmi, mikä oli melko yllättävä veto :D Tässä on Väiski.



Marjaniemen majakka on rakennettu vuonna 1871, ja se on juuri sellainen kuin sisämaan asukin mielestä majakan kuuluu olla. Punavalkoinen putkilo. Sen ympärillä on majakkahenkilökunnan asuinrakennuksia 1800-luvun lopusta, jotka ovat lähes alkuperäisessä kunnossa ulkopuolelta. Vanha luotsiasema puolestaan on muutettu hotelliksi.

Majakka on auki heinäkuussa joka päivä klo 12-14, joten jos haluaa tutustua majakkaan sisältä käsin, ajoita menosi sen mukaan.






Majakalta merenrantaan pääsee kulkemaan laudoista tehtyä väylää pitkin (voiko näitä kutsua pitkospuiksi?) ja siinä samalla saa ihastella suomalaisittain harvinaista maisemaa. Hailuoto, kuten Kylmäpihlajakin, on kohonnut merestä ja kohoaa edelleen 9mm vuodessa. Aiemmin Hailuoto koostui useammasta saaresta, mutta kohoamisen myötä saaret yhdistyivät. Muistan lukeneeni että Perämerestä tulee jossain vaiheessa maankohoamisen seurauksena järvi, kun jokin kohta merenkurkussa nousee tarpeeksi ja eristää pohjoisen puolen. Ei tapahdu tietenkään tässä ihan lähivuosina :D



Vaikka nyt kolkutellaan jo heinäkuun ovia, merenrannassa oli kylmä. Olisi pitänyt ottaa kunnon takki matkaan eikä tuollaista ohutta huitulaa. Onneksi sentään tajusin ottaa kaulahuivin.



Jos minut olisi viety sokkona näihin maisemiin, en olisi tasan ikinä veikannut että olen Suomessa. Aivan uskomattoman hienoa valkoista hiekkaa silmänkantamattomiin ja kaunis loiva ranta. Voin kuvitella että tämä on paratiisista seuraava helteiden saapuessa.







Tummien pilvien kerääntyessä karistimme hiekat tennareista ja läksimme kylästelemään, ja alkuillasta lautalla takaisin mantereelle. Hailuoto on todella hyvä kohde suomilomalla, vaikka olla yötäkin. Etenkin jos sattuu lämmin ja aurinkoinen päivä, niin kuka sitä etelänlomaa enää kaipaakaan.

 

Kommentit (14)

Onni

Tervetuloa Ouluun! Uudisasukkaana Hailuodon upeus oli mennyt minulta jotenkin ihan ohi. Sinnehän täytyy tehdä retki vapaapäivänä! Kiitos, että kirjoitat niin mielenkiintoisesti ja sujuvasti, teksteistäsi jää todella hyvä fiilis :--)

Shrek

Itse kun en rantalomista perusta niin paljon, että lähtisin kokonaiseksi viikoksi etelään, niin Hailuoto on ollut ihan loistava korvike. Sinne kun menee hellesäällä päiväksi rannalle istumaan ja uiskentelemaan, ei tarvi paljon Rodoksen matkoja miettiä :)

myohmy

Ihailtavaa miten jaksat paneutua jokaiseen kohteeseen ja sen historiaan. Lisäksi kertoa paikkaan liittyviä tarinoita. Länsi-Suomi on jonkin verran tuttu, mutta ei Oulun korkeudella ja tällaisena maakrapuna näitä lukee mielellään. Mukavaa matkaa teille!

Käyttäjä1690
Liittynyt16.11.2015

RAKASTAN Hailuotoa! Olin siellä pienenä paljon kesäisin, pitkiä aikoja. Viimeksi kävin 2010, kun vuokrasin oman pienen punaisen mökin Marjaniemestä ja asuin siellä yksin 5 yötä. Se oli IHANAA!

Pitkospuut

Ihan noin hienoa ja modernia systeemiä en "pitkospuiksi" kyllä kutsuisi. :D Toihan on melkein laituri maalla! Pitkospuissa usein vain kaksi lautaa vierekkäin (pitkittäin, siitä nimi: pitkospuut). Idea toki sama, mutta en tiedä lasketaanko tuota pitkospuilla kävelemiseksi.. :)

hanna

Ihana paikka<3 täytyy kyllä itsekkin miehen kanssa joskus mennä<3 Kaikkein tärkein havainto johon on PAKKO saada vastaus: Mistä miehesi ihana ananas takki on ostettu? Minkä merkkinen jos googlettaisi itse ?! :D

Mervi

Mulla tulee nuista pitkospuista mieleen "boardwalk", jostain syystä suomennan sen kävelylaituriksi vaikka sanakirja.org ehdottaa kävelysiltaa.
Hailuoto on ihana, ihan vaan rantahiekasta nauttimassa on tullut käytyä siellä pari kertaa elämässä reilun sadan kilometrin päästä. :D Voisin mieluusti vaikka asua siellä vaan työmatka mantereelle ei hirveästi houkuttele, pitäisiköhän siis alkaa emufarmariksi... :D

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011