En ole ostanut Annille juurikaan vaatteita tässä alkuvaiheessa, sillä äityspakkauksessa oli ihan näppärä määrä tarpeellista tavaraa ja lisäksi saimme aika paljon ystäviltä ja sukulaisilta lahjaksi vaatteita koossa 62-74, joilla kattaa melko hyvin tämän hetken tarpeen. Käyttöikä vaatteilla on niin lyhyt, että tuntuu aika turhalta hamstrata mitään ylimääräistä. Kauppareissulla käsiini osui kuitenkin niin nätti body että nyt en voinut vastustaa. Punavalkoinen muumiprintti on aivan ihana. Bodyja meillä tosin kuluukin joka päivä, se on mitä näppärin vaatekappale vauvalle.


Löysin myös Lindexin rimpsusukkikset juhlamekon pariksi Annin ensimmäistä joulua varten, näitä etsin tarkoituksella siinä missä muumibody oli heräteostos. Minulla on itselläni ollut vauvana samanlaiset sukkahousut, joten tämä oli puhtaasti nostalgiavalinta.



Lastenvaatteista tuli mieleen viime viikolla telkkarista tullut 5D-dokumentti Glamourlapset, jossa esiteltiin glamouräitien ja heidän lastensa elämää briteissä. En yleensä jaksa järkyttyä erilaisten ihmisten tavoista elää, mutta nyt täytyy sanoa että suihkurusketus ja hiuslisäkkeet taaperoilla meni viuhuen yli ymmärryksen. Essexin blingblingmutsit pynttäsivät ja meikkasivat lapsensa sekä arkisin että lapsimissikisoja varten, enkä voinut kuin tuijottaa ruutua silmät pyöreänä. Yksi mamma oli tehnyt n. 4-vuotiaalle lapselleen tissibaari Hootersin työasua jäljittelevän esiintymisasun ja se ei ollut hänen mielestään lainkaan paheksuttavaa. Toivon todella että tämä suuntaus ei koskaan rantaudu Suomeen. Varmasti meistä naisista melkein jokainen joutuu kokemaan ulkonäköpaineet viimeistään teini-iässä, mutta jos nyt edes lapsuuden saisi elää rauhassa. En halua edes kuvitella miltä tuntui eräästä lapsimissistä johon äiti purki pettymystään tytön päätyessä kisassa "vasta" kolmannelle sijalle. Miten joku voi olla niin julma pientä lasta kohtaan! Alkaa otsasuoni pullistua nyt niin pahasti että parempi kun en päästä näppikseltä enää enempää tekstiä.

Satuitteko näkemään kyseistä dokkaria, mitä mieltä olitte?

Kommentit (13)

Jensba

Katsoin kyllä dokumentin jossa lapsia pyntättiin, mutta en sanoisi sen olevan järkyttävä. En ymmärtänyt aivan miksi lapsia pitää pyntätä, enkä tekisi niin omille lapsilleni, mutta mielestäni lasten pukeminen kalliisiin mekkoihin on melko harmiton harrastus. Prinsessalla ja äidillä tuntui olevan hauskaa keskenään, ja sehän on lapsen elämässä pääasia. Että äiti viettää aikaa lastensa kanssa, oli se sitten suihkurusketuksessa tai pulkkamäessä.

T100

Lapsen ikätaso on kuitenkin syytä huomioida, oli yhteinen tekeminen mitä tahansa. En veisi lastani baariinkaan, vaikka se olisi yhteistä aikaa. Ei vaikka lapsi joisi mehua.

Halina

Olen katsonut Tanssin superäidit-sarjaa, jossa oli tyyliin sama meininki, mutta piti pärjätä tanssikisoissa, ihan kamalaa katseltavaa. Tuntui että nämä äidit toteuttivat lähinnä omaa tarvettaan saavuttaa jotain ja lapsi oli vaan väline siihen. Tulee mieleen ovatko nämä äidit jonkin tasoisia narsisteja, jolloin pitävät lasta oman minuuden jatkeena vai mitä ihmettä heidän omassa kehityksessään on mennyt viikaan? Ehkä oma lapsuuus oli samanlaista tai sitten omat unelmat jäivät toteutumatta.

Lapsille pitäisi opettaa muiden auttamista, ryhmätyönskentely taitoja, toisten huomioimista jne. Eikä sitä että paras voittakoon, kukaan meistä ei pärjää yksin maailmassa, varsinkaan kyynärpää taktiikalla etenemisellä ja narsistisella "minä olen tärkein" ajattelulla. Itse lasten kanssa työskentelevänä emme opeta enää lapsia esim. laskemaantai lukemaan(he osaavat nämä taidot jo hyvin usein), sen sijaan opetamme odottamaan omaa vuoroa, kuuntelemaan toisia ja kunnioittamaan erilaisia ihmisiä. Mihin nämä elämän perustaidot unohdetaan kun keskitytään vaan suoriutumiseen ja parhaana olemiseen?:(

minttu

En nähnyt kyseistä dokkaria, mutta hyi hittolainen oikeasti!!! Itselläni on venäläiset sukujuuret ja minusta tuntui viime kesänä, kun serkku valitti kuusivuotiaan tyttärensä kuulen " kun tästä meidän tytöstä on tullut lihava, heti kun se lopetti tanssiharrastuksensa. Nyt kyl tytön pitäisi saada oma ruokailu kuriin" !!!!! Ja kuusivuotiaalle! Samaisen perheen vanhemmat iltapalaksi itse vetävät kakkua, teetä sokerilla yms. Ja vaikka itse vihaankin puuttua toisten ihmisten elämään, minun oli pakko kysyä että eikö se lapsen syöminen ole teidän vastuulla - vai marssiiko tyttö yksin kauppaan ostamaan itselleen kakkua? Että jos lapsen paino häiritsee niin helkkarin paljon, miksi ei voi jokailtaiset herkut vaihtaa hedelmiin. "Kun hedelmät ovat niin pahoja" oli kuulunut vastaus. JaaAaahas.

Liisa

Näin ite just sen saman dokumentin ja se oli ihan järkyttävä! Minusta on tosi surullista että lapset opetetaan jo niin pienestä pitäen elämään noin turhamaisesti ja ulkonäkökeskeisesti. Pitäis äitien ymmärtää että lapsen pitää saada olla lapsi, ja ehkä aika epäterveellistä laittaa pienelle suihkurusketus.. Kamalaa oli myös se kun tuomarit kertoivat mitä he lapsessa arvioivat: meikkiä, pukeutumista,esiintymistä ja sitä miten lapsi kantaa itseään.

Cerp

Katsoin saman dokkarin noin puolestavälistä alkaen, hyvä vaan kun se puoletkin alkoi niin kyrsiä :D Kävi mielessä, että niillä lapsiparoilla on takuulla mt-ongelmia ja syömishäiriöitä vanhempana. Lapsena on varmasti tyytyväinen saadessaan palkinnon, mutta äiti nieleskelee kyyneleitä, kun lapsi ei ollutkaan se kaikista paras... Ei todellakaan näin.

Noora

En kyseistä dokkaria ole nähnyt (eikä ole väliksi, vaikken välttämättä sitä näekään..). Onneksi Suomessa ei ole vastaavaa lapsimissi- kulttuuria syntynyt. Mietin, että täällä ei muutenkaan arvosteta ulkonäköä samalla tavalla kuin monissa muissa kulttuureissa joten tuskinpa lapsimissit tänne rantautuvatkaan.

Toisaalta, ei täälläkään olla mitään malliesimerkkejä. Ainakin mitä olen kuullut junioriurheilusta vanhemmat ovat todella kilpailuhenkisiä ja elävät menetettyä unelmaansa NHL- urasta lastensa kautta. Ja toisissa perheissä arvostetaan akateemista menestystä siinä määrin, että opettajia häiriköidään ja tehdään valituksia kun meidän Pirjo-Petteri ei saanutkaan kokeesta kymppiä. Itse oon sitä mieltä, että parasta mitä lapselle voi opettaa on epäonnistuminen ja siitä selviäminen. Aina ei kuitenkaan voi onnistua, joten parempi oppia jo nuorena että elämä jatkuu epäonnistumisen jälkeenkin. :)

NOPPA

Ikävä kyllä näin ohjelman...Näillä äideillä on ilmeisesti itsellään jäänyt jokin varhainen kehitystaso päälle. Eräs kuvaili aina halunneensa kaksi tyttöä, oli aina innokas leikkimään nukeilla ja leikki jatkui lapsilla. Surullista.
Toivon, että lapset kapinoivat jatkossa tätä vastaan. Onneksi eräskin kisoihin osallistunut oli selvästi jo näyttämässä oman mielipiteensä kilpailemisesta ja kieltäytyi ensin menemästä lavalle. Äitien ihme harrastus omilla tyttärillään =(

Marzi

Valitettavasti tuli katsottua tuo juttu ja oli kyllä järkyttävää katseltavaa. :(
Surullista, sekä niiden äitien, että varsinkin lasten kannalta.
Ulkonäköpaineet on muutenkin nykyään ihan mielettömät.
Tosi harva ihminen on sinut itsensä kanssa.
:(

En usko nähneeni just tuota (en kattele täällä Suomen telkkaria) mutta vastaavia on pariin kertaan sattunut silmiin soffalla istuskellessa. Enkä voi kuin ihmetellä sitä touhua. Pikkuiset saa raivareita ja on melkoisia diivoja. Eikä ihme, heillä on hirveät paineet pärjätä - sekä katkera pettymys kun ei pärjää. Ja vain yksi voittaa. Oon kyllä samalla kannalla mitä tässä tulikin jo esille, että tuskin ihan pienet osaa ite spontaanisti kysyä missikisoja. Ei meillä ainakaan oo koskaan kysynyt, vaan eiköhän homma ole puhtaasti aikuislähtöistä. Tyydyttää jotain tarpeita vanhemmissa. Omani olen kyllä yrittänyt ihan aktiivisesti suojatakin pikkuisina kaikennäköisiltä ulkonäköpaineilta. Niistä ehtii kyllä kärsiä myöhemminkin. Kehunut olen aina estotta lapsia, niin omia kuin muidenkin. Pikkuisilla on mielestäni oikeus saada tuntea olevansa rakastettuja ja upeita ihmisiä, sekä hyvännäköisiä että fiksuja ja ihania persoonia. Lapset kestää maailman kovuuden parhaiten kun heitä ei sille heti pieninä altisteta vaan annetaan oman persoonan kasvaa ja vahvistua rauhassa. Näin uskon. :)

Mate

Mä katoin ihan saman "dokkarin" ja pyörittelin silmiäni. Varmaan noi äidit vaan toteuttaa jotain omia unelmiaa, kuka 4 vuotias osaa muka itse unelmoida lapsimisseydestä. Varsinkin tuo hootersasu meni niin yli enkä tajua, että äiti siinä silmät suurina oli ihan, että eihän siinä mitään ihmeellistä ole. Onneksi toi trendi ei ole rantautunut Suomeen ja jotenkin luulen, että Suomessa tuollaiselle ei kauheasti ole yleisöä. Saihan "super-Marjo" niin paljo p:tä niskaansa, kun idean lapsimissikisoista esitti eikä siitä ole sen koommin kuultu. Toi on musta tosi surullista, ettei lasten anneta olla lapsia, vaan pienestä pitäen pitää mennä sillai et meikit ja tukka pysyy ojennuksessa ja ainoa millä on merkistystä on se, että on kaunis. huoh.

Chatte

Näin ja järkytyin! Äiditkin ilmeisesti vielä lapsen kehitystasolla, kun luulevat lapsiaan nukeiksi... Mielestäni on tärkeää antaa lapsien olla lapsia, muutenkin nuoret aikuistuvat nykyään niin pian.:/

doris daisy

En ole nähnyt kyseista dokkaria, mutta seurasin aikoinaan sarjaa nimeltä Toddlers and tiaras (samainen sarja josta iki-ihana Honey Booboo perheisiin ponnahti julkisuuteen...), käytännössä siis samaa settiä mutta Jenkeissä.

Mun mielestä pienet tytöt saavat pukeutua leikkeihin prinsessamekkoihin, käyttää muovikoruja ja vaikka lainatakin äidin meikkejä, mutta tuo meininki ei tosiaan mitenkään tervettä ole. Tuossa iässä ei pitäisi opettaa lapselle, että kauneus on ainoa millä on väliä, ja että pitää olla kaikkein kaunein pärjätäkseen kisoissa. Sen verran mitä seurasin ohjelmaa, ainakin osa tuomareista ei juurikaan itse lapsen ulkonäköä arvostele, vaan esiintymisasua, tukkaa, meikkiä, miten onnistuneet ne on jne. mutta ala-asteikäinen tai allekin ei osaa tehdä eroa niiden välillä.

Ja ei ole mun mielestä terve vanhempi jos tuollaiseen lapsensa pistää. Musta jo se on kauheaa jos pienet lapset laitetaan harrastamaan lajia, jossa on kova kilpailu, ja jo eka-tokaluokkalaisena pitää menestyä jossakin lajissa... eikö harrastamisen pitäisi olla hauskaa....?

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011
2010