Keväisin tunnen vastustamatonta vetovoimaa kukkakuosia kohtaan. Raitojen lisäksi. Sama juttu joka kevät. Sisäinen seilorini herää talviunestaan ja vuorottelee kedolla kirmaavan kukkamekkoilijan kanssa. Tänään oli kukkamekon vuoro, yllä toisen käden löytö eli Pearl Lowe for Peacocks -mekko.

p6
p6

Ah tätä juurikasvua. Yritän epätoivolla tunkea joukkuekaverin parturipenkkiin ensi viikolla.

p7
p7

Vanhanaikaisia pitkähihaisia mekkoja on älyttömän vaikea löytää, nykyään tehdään vain hippamekkoja. Luulisi että meitä mekkotyttöjä alkaa olla farkkujen ylivaltakauden jälkeen jo sen verran paljon, että arkimekotkin tulisivat kauppojen valikoimiin. Nyt ei siis puhuta trikootunikoista, vaan oikeista vaatteista (sanoo hän, trikootunika yllään). Parasta olisi löytää ehtoja vintagemekkoja, mutta ikävä kyllä olen pääsääntöisesti täysin väärän pituinen 60-70 -lukujen luomuksiin.

Ps.  Olen tänään koko päivän ihmetellyt miksi näytän vessan peilissä niin omituisen terveeltä ja kullanhohtoiselta. Syykin sitten selvisi kun tulin kotiin. Olin ehtinyt lahjakkaasti aamuun mennessä unohtaa, että olin illalla testannut itseruskettavaa kasvovoidetta, jonka vaikutus syvenee 12 tunnin ajan. Kröh. Dementia?

Kommentit (26)

manki

En ehtinyt kuuntelemaan sua radiosta, harmi! Mutta aivan ihana mekko!! Mä voisin olla mekon kolmas käsi jos joskus luovut siitä...

sh

Olisiko mahdollista saada postausta hiustenpidennyksistä sekä siitä miten olet laittanut hiuksesi näissä kuvissa? On meinaan ihanat!

Eskimo

Ja miksi nykyisin on vaan ihan älyttömän lyhyitä mekkoja?! Vaikka itsellä ei ole pituutta kuin 167cm, niin silti lyhyeksi jäävät. Ja puoleen reiteen yltävillä mekoilla ei esim. kesällä ole töihin menemistä.

Maija

Kaipaan myös arkimekkoja. Dorothy Perkinsin nettikaupassa näytti olevan arkeenkin sopivia. ;>

Maija

...ja pituutta kans helmaan lisää kiitos! Itse olen vain 164 cm mutten silti kehtaa hiihtää töissä paljon alle polvimittaisen hameen vaikka miten ois sukkahousut.

Miten mekot aina voikin olla epäsopivia, kelle niitä oikeen tehdään. Mulla ei ongelmana oo kyllä helmojen mitta, koska olen ihan knääpiö, mutta mulla niiden mekkojen vyötärö on siinä kohdassa, missä mulla alkaa jo lantio. Ei arvatenkaan hyvä! Onneks on ompelukoneita ja saumureita tuolla jossain, kun sais jotain tehdyksi. :>

Tiinu

Hoo, mikä kasvojen ruskistus niin luonnollisen terveeltä näytti? En oikein uskalla käyttää noita naamanruskistusaineita. T. kalkkilaivankapteeni

Vaikka en pidä kukkakuosista kuin korkokengissä (sellaiset kun saisi täksi kesäksi...), niin tuon mekon voisin kyllä ottaa :)

Ja täälläkin ilmoittautuu muuten yksi mekko-ongelmainen, alle 160 senttiselle xs-kokoiselle kun ei ole kovin suurta valikoimaa istuvia mekkoja (jotka eivät kuitenkaan ole niitä vartaloa nuolevia trikoomekkoja). Tai sitten ne helmat ovat tosiaan liian pitkiä/liian lyhyitä.

Marie

Itse olen henkeen ja vereen hametyttö, housuja ja farkkuja ei tule pidettyä kuin harvoin. Mekkoja ei paljoa kaapista löydy, niitä nättejä kun ei löydy. Miksi ihmeessä käsite "mekko" tarkoittaa paidanmittaista, mahdollisimman avaraa bileNellymekkoa nykyään? Maxihameissakin loppuu helma kesken vaikka olenkin ihan normaalipituinen, 168.

s

No todellakin on ongelmia löytää hyviä arkimekkoja! Itse käyttäisin mielelläni hihallisia ja vähän arkisempia mekkoja hipoissakin, jotta esim. kirkkoon ei olisi pakko kaivaa jotain huivia hartioille ja niin edelleen. Ei niitä vaan löydy. Ja joo, lyhyitä on monet.

mäkin rakastan hihallisia mekkoja, mutta mulla tyyli ei oo niin kovin värikäs, krhm. eli rakastan mustia hihallisia mekkoja. mitä yksinkertaisempi, sen parempi, ja harvoinhan niitä tulee vastaan. 173 cm, pakaroiden vilkkuminen ei ole ihanteeni. oon myös miettinyt sitä että kelle vaatteita oikein tehdään kun ei ne ole kellekään hyviä: ei mallimittaiselle eikä kurvikkaalle eikä pötkylälle. ompelukone on ystävä mutta ei kaikki osaa tai halua tuunata, mustakin olisi kiva jos ostettu vaate olisi kerrasta hyvä eikä "sitten kun". no toisaalta eipä tule hamstrattua sitten älyttömiä määriä.

Adela

Uteliaana kysäisen, että onko sinulla tatuointi reidessä? Näyttää ainakin siltä tuossa alemmassa kuvassa. :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011
2010

Kategoriat