Ei ikinä uskoisi, että olen landelta kotoisin ja landella parhaiten viihdyn, siitä päätellen miten hysteerisesti kammoan verta imeviä pirulaisia eli hyttysiä. Jos voisin maailmasta yhden asian hävittää (lisää tähän: mielipuolinen muahahah-nauru), se olisi aivan takuulla hyttyset.

Saan niistä nyrkin kokoisia paukamia, joten kammoni on osittain oikeutettu, mutta inhoaisin niitä joka tapauksessa. Parhaimmillaan / pahimmillaan olen valvonut mökkireissulla koko yön, ilman minuuttiakaan unta, kun huoneessa on ollut yksi hyttynen inisemässä enkä ole saanut sitä liiskattua. Voitte ehkä kuvitella, miten humoristiselta vaikuttaa tilanne, että aikuinen nainen on peittoon kääriytyneenä sängyllä istumassa niin, että vain nenä näkyy ja odottaa, että inisijä ilmaantuu näköpiiriin :D koko yön. Ei ihan tervepäistä hommaa, mutta fobialleen ei oikein mitään mahda. 

Olen joutunut hyttyskammoni vuoksi myös paniikissa ompelemaan itselleni juhlapuvun kesähäihin, koska en löytänyt kaupasta tarpeeksi pitkää mekkoa, joka toimisi 100% hyttysverkkona jaloille. Naurattaisi jollei itkettäisi. Onneksi mekosta tuli tosi kiva.

Näin kesäaikaan välttelen metsäalueita parhaani mukaan, ja mökilläkin viihdyn vain päivisin ja mielellään kovassa tuulessa. 

Tässä vähän alustusta hieman erilaiselle asukuvalle. Tiesin viettäväni pienen hetken metsässä, joten pukeuduin sen mukaisesti. Väljät drop crotch housut, väljä toppi ja väljä farkkupaita + nilkkoja suojelevat saappaat, niistä on vanha kunnon hyttyssuoja-asu tehty :D 

Täysin epälooginen pelko on kyllä kummallinen asia, sitä ei ymmärrä kukaan muu kuin samasta fobiasta kärsivä. Ärsyttävintä on kuulla kerta toisensa jälkeen kommentteja, että mitä sä nyt noin, älä ole naurettava. Ja kuitenkin: Hyttynen on maailman vaarallisin eläin. Ha!

Paarmat ja muut ihmislihaa himoitsevat öttiäiset ovat ihan ok, ei mitään ongelmaa. Kammoni kohdistuu vain hyttysiin. En toki diggaa, että paarmakaan rouskuttaa pohjettani, mutta niiden kanssa voin elää. 

Mitäs, löytyy muita ötökkäkammoisia?

Kommentit (16)

Mirri

No en kärsi ihan kammosta, mutta itikat ovat minun kimpussa paljon pahemmin kuin muiden, ainakin minusta aina siltä tuntuu. Vastahan tuli tutkimustulos, että ne tulevat hien hajun perässä iholle ja mina kun olen kova hikoilemaan lämpimällä. 

Mutta tämä kesä on ollut poikkeus, eihän tuolla ulkona täällä pohjoisessakaan ole edes itikoita, ovet saa olla koko ajan selällään eikä mitään ongelmaa ole. Osin sitä selittää tuuli, osin ehkä kylmä alkukesä, mutta siitä olen ainakin nauttinut, ettei ole tarvinnut ulkona huitoa ja iltoja raapia.

Vierailija

Samaistun siinä mielessä, että yö + hyttyset on hermojaraastava yhdistelmä. Siedän hyttysiä ulkona koska siellä ne elävät, ja sisällä päiväsaikaan ne pystyy listimään, mutta auta armias jos yöllä sisätiloissa on yksikin hyttynen, en varmasti nuku. Useimmille ihmisille se ei tunnu olevan mikään juttu, pitävät hysteerisenä kun en halua pitää ikkunoita auki illalla ja metsästän hyttysiä keskellä yötä, mutta se ininä on liikaa. :D Ei veren imeminenkään miellyttävää ole, mutta kestäisin jos olisivat hiljaa.

Kattili

Jep, se on allergiaa. Olen hurjan allerginen ja ihoni on tosi herkkä. Syön ympäri vuoden antihistamiinia, johon vielä lisäksi kahta eri tehostelääkettä. Lääkityksestä huolimatta mustikkametsässä sain toiseen käteen hyttysen pistoja, kun pidin sillä kiinni poiminta-astiaa, eikä kokoajan voi olla varuillaan. Lääkkeistä huolimatta käsi on aivan ruvella pistoista. Että ymmärrän tuskasi oikein hyvin! Ja kiitos mukavasta blogista!

Varpuslintu // viikarivartti.b...

Hyttyskammo! Otan osaa. Olen aina kuvitellut, että omat ampiais- ja muurahaiskammoni (joille niillekin on toki ihan todenperäistä pohjaa allergioiden takia mutta jotka kuitenkin ylittävät hiukan ne terveen itsesuojelun rajat) ovat aika paljon kesäpukeutumista ja vähän muutakin toimintaa rajoittavia, mutta onhan ampiaisia nyt kuitenkin melko paljon vähemmän kuin hyttysiä, ne lentävät lyhyemmän ajan vuodesta ja ovat yleensä helposti havaittavia ja siten kohtuullisen näppärästi väistettävissä, ja mitä tulee muurahaisiin, vaikka niitä on paljon, ne eivät kuitenkaan lennä ja liikkuvat pitkälti omia polkujaan pitkin, joten niitäkin on huomattavasti helpompi vältellä kuin hyttysiä, joita on kesäisin ihan joka paikassa. Tiedän kyllä hyvin sen tunteen, joka ajaa noihin tilanteisiin, joissa istuu koko peittoon kääriytyneenä "vihollista" väijymässä. Se on ihan naurettavaa jälkikäteen tai ulkopuolisen silmin tarkasteltuna, mutta sillä hetkellä totisinta totta. :D

BellatrixX
Liittynyt2.2.2016

Vielä hyttysiäkin inhottavampia ovat hirvikärpäset! Oikea painajainen, kun yhtäkkiä tunnet jonkun mönkivän hiuksissasi tai ihollasi.. *kylmät väreet* *puistatuksia*

Itse olen myös tosi allerginen hyttysille, tosiaan tulee nyrkin kokoisia paukamia, jotka vielä kutisevatkin ihan hulluna, niitä kun unissaan raapii, niin niiden paraneminen kestää ikuisuuden.. Niistä on jäänyt "mukavia" arpia. :( Ja jostain syystä hyttyset parveilevat just mun ympärillä, menisivät välillä kiusaamaan niitä, jotka eivät saa niiden pistoista niin ikäviä reaktioita. Tämä kesä on ollut aika kiva, kun ei ole ollut hyttyjä kiusana.

Vierailija

Sama vaiva täällä, vihaan hyttysiä ja saan niiden pistoista isoja paukamia, jotka kutiavat järjettömästi ja sitten raavin itseni verille kerran toisensa jälkeen. Säärissä on vieläkin arpia muistona vuosia sitten juhlituista häistä heinäkuisessa Lapissa... Lyhyt hame ja räkkäaika eivät olleet paras yhdistelmä, vaikka fiksuna tyttönä parfymoinkin itseni Offilla...

Ehkä vielä hyttystä pahempia ovat mäkärät ja muut pienet polttiaiset.
Paarmat, mehiläiset ja muut pörisijät ovat havaittavuudessaan jotenkin siedettävämpiä. Pelaavat reilumpaa peliä.

Vierailija

Oon joskus miettinyt että onkohan teillä ikinä edes leikisti vaihtoehto muuttaa Sakun kotiseudulle mutta ei vissiin. :D

Ja en tiedä todella missä pohjoisessa ensimmäinen kommentoija asuu, mutta ainakin Inarissa sääskiä on tänä vuonna aivan järjettömästi. Ei tulis mieleenkään pitää ovia auki :D

Vierailija

Kun olin lapsi, meillä ei ollut mökkiä ja kaverit kävivät mökeillään. Sisarusten kanssa haikailimme mökille joka kesä. Lopulta eräänä kesänä harras toiveemme toteutui, vanhemmat vuokrasivat mökin viikoksi ja menimme sinne innosta hihkuen. Ilo loppui lyhyeen, kun hyttysarmeija hyökkäsi kimppuumme mökkijärven rannalla ja inisi korvissamme joka yö. Viikon jälkeen olimme paukamilla ja siihen loppui mökille hinkuminen. :D Inhoan edelleen hyttysiä ja mökkiromantiikka on tyystin kadonnut. :D

Vierailija

Mulla ei oo mitään sääskiä vastaan, lapsesta asti ku on kuljettu pohjosessa mökillä niin on tullu opittua ettei niille voi mitään eikä niistä saa valittaa :D

Mutta perhosia kammoon yli kaiken ja muistelisin että säkään et niiden suurin fani oo? Onneks tää kesä on ollu niiden suhteen hyvä, mut viime kesänä en juuri voinu sisätiloista poistua :/

Miivuli

Mie voin samaistua tähän kirjotukseen! Vihaan hyttysiä enemmän kuin muita ötököitä, vaikka en tykkää jos mikään ötökkä tulee iholle. En ole ainakaan kauhean allerginen hyttysille, mutta saan niistä kyllä todella kutiavia paukamia. Puhumattakaan siitä, että joskus hyttysenpisto sattuu. Tunnen oikein, kun se verenimijä lävistää ihon.. hrr. Tatuointienkaan ottaminen tunnu läheskään yhtä kipeältä.
Paha tässä on myös se, etten kykene liiskamaan niitä paholaisia paljain käsin. Joten aina ku olen iltaisin lenkillä koiran kanssa on miulla sellaset vaatteet päällä, että vaan naama näkyy ja jos näen/kuulen hyttysen niin lähtee kauhee tanssi päälle ettei varmasti pääse pistämään. Näyttää hauskalta varmaan muista, mutta miun puolesta hyttyset vois kuolla sukupuuttoon. :D

E

Voi mikä samaistuminen! Aina kerään outoja katseita, kun kerron pelkääväni hyttysiä. Olen myös sen verran allerginen, että puremajäljet ovat todella kämmenenkokoisia antihistamiinista huolimatta. Joskus nuorena jäi leiritraumat, kun molemmat silmät turposivat umpeen hyttysenpistoista ja nousi kuumetta... Yöunet jää kyllä väliin, jos samassa huoneessa inisee :D

Mama80

Pohjoisessa kasvaneena en hyttysiä pelkää mut ampiaisia ja paarmoja ihan järjettömästi!! (Ja myös mehiläisiä ja kimalaisia ennen kuin ehdin tehdä lajitunnistuksen). Kauheinta on olla samassa suljetussa tilassa esim bussissa ampiaisen kans. Ei voi muuta kuin tuijottaa sitä ja joskus olen jäänyt jopa väärällä pysäkillä pois kun on tullut liian lähelle pörräämään.... nyt lastensaannin jälkeen olenkin saanut tehdä järjettömästi töitä etten siirrä fobiaani lapsille. (Lapset 4 ja 6 ja osaavat väistää ampiaisia jne mut eivät pelkää. Pikemminkin ovat uteliaita.)
Ja tosiaan, eniten ärsyttää ne "ei ne mitään tee" -kommentit. "Juu kiitos, nyt 30 vuotta kestänyt fobiani meni ohi kun kerroit ettei ne tee mitään, olisipa joskus joku muukin kertonut".

atomi

Kun kävimme pohjoisessa hillaretkillä, puimme aina mahdollisimman vaaleat vaatteet päälle. En tiedä onko se uskomusta, mutta tuntuu että sääsket vainoavat enemmän tummissa vaatteissa liikkujia. Vanha kunnon Off auttaa, ellei satu olemaan sillekin allerginen. Mutta kyllä komppaan sinua tässä hyttysasiassa, ne on ihan perkeleestä. Oma kammohyönteiseni on muurahainen. Ampiaisten ja muitten pörriäisten kanssa pärjään, vaikka olen niiltäkin pistoja saanut.

Itäsuomen iita

Citymarketista ja tietty retkeilykaupoista saa butaanilla toimivia hyttyskarkottimia. Mulla on cittarin 30€ versio joka kattaa 20m2, toimii aivan hyvin. Laitteeseen laitetaan hyttyskarkoitematto ja butaani sitten haihduttaa karkotetta ympäristöön, järven rannalla metsän tuntumassa ainakin toimii kiitettävästi! Retkeilukaupoista on ainakin saanut vastaavalla idealla toimivia, ja vieläpä semmosia versioita jotka saa vaikka vyönlenkkiin kiinni, kulkee taatusti mukana ;)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kolmevuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
Syyskuu
2017
Joulukuu
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011
2010