Johtuen eräästä suht aktiivisesta pikku neitokaisesta, en pysty päivisin tekemään juuri muuta kuin olemaan yhden naisen sirkus ja aina valmiina viihdyttämään :D Tästä syystä hoidan pakollisen lukemisen (kyllä, lukeminen on elinehto) loppuillan pimeinä tunteina. Ajalla ennen vauvaa olisin imaissut tällaisen kolmen kirjan sarjan muutamassa päivässä (himolukija täällä hei), mutta nyt prosessi vähän venyi. Oikeastaan on surku että Stieg Larssonin Millennium-trilogian kolmannen kirjan viimeinenkin sivu on käännetty, koska nyt se on sitten loppu! Sujuvasti kirjoitettua dekkaria on kerta kaikkiaan mahtavaa lukea, ja Larsson on kyllä ihan syystä maineensa dekkaristina ansainnut.

On todellinen harmi että kirjailija kuoli 10 vuotta sitten sydänkohtaukseen, sillä Lisbeth Salanderin tarinaa oli ilmeisesti tarkoitus jatkaa vielä useamman kirjan verran. Onneksi trilogia oli kuitenkin melko ehjä kokonaisuus, sillä kolmannen kirjan loppuun ei jäänyt mitään sen suurempia cliffhangereita. Toki uteliaana ihmisenä haluaisin kovasti tietää miten Salanderin elämä jatkuu.

Jos olet kaltaiseni jälkijunassa matkustaja, ole hyvä ja etsiydy heti tämän dekkaritrion äärelle. On vaikea uskoa että kukaan ruotsalaisista dekkareista (jos sallitte ronskin niputuksen) diggaava voisi pettyä Larssonin viihdyttävään kerrontaan. Jännittäviä, kiehtovia ja äärimmäisen kostonhimoisia henkilöitä ja lukuhetkiä on luvassa, unohtamatta vanhaa kunnon salaliittoteorioiden maalailua.


Tällä hetkellä luettavana on Edith Piafin elämänkerta, jonka sain miehen pikkusiskolta joululahjaksi. Mikä mahtava teos! Piaf - Jumalani kuinka olen elänyt! -kirja on laulajan siskon Simone Berteautin kirjoittama, joka tuo kirjaan ihan omanlaisensa taian. Pikkusisko asui Pariisin varpusen kanssa varhaisteini-iästä asti, ja kulki mukana kaduilla ja teattereissa siskonsa esiintyessä. Muistin kyllä hämärästi että Edith ei syntynyt kultalusikka suussa, mutta en ollut ihan ymmärtänyt kuinka köyhistä oloista hän oli. Ja miten kevytkenkäistä taiteilijan elämä 1900-luvun alkupuolella Pariisissa oikein oli. Nuorten naisten matkassa oli kymmeniä ja taas kymmeniä miehiä, ja viini virtasi aamusta iltaan, eikä se oikein sovi siihen mielikuvaan jonka olin jostain syystä saanut vakavamielisen oloisesta laulajattaresta. Tosin itse kirjassakin mainitaan että ihmisten mielissä Edith on hymytön ja vakava, vaikka raikulityttö oli oikeastaan ihan kaikkea muuta. Edith eli kuin viimeistä päivää, joka päivä.

Olen vasta kirjan puolivälissä, ja jo nyt voin antaa sille täydet pisteet. Etsi tämä(kin) kirja käsiisi jos olet unohtumatonta lukukokemusta vailla.

Kommentit (19)

Mairajal
Liittynyt25.9.2013

Okei, pakko kommentoida sun jatkuvaan Larsson- hehkutukseen :D Milleniumin eka osa oli ok, mutta ne kaksi viimeistä... mun mielestä aikamoista tylsää paskaa, varsinkin toi vika osa :) Kyllä.

SiirS

Itse sain juuri kuunneltua ekan osan tuota trilogiaa äänikirjana, joka on toiminut motivaattorina lenkille lähtöön. Ja hyvin onkin toiminut :)

Jos vaan on yhtään kuuntelija tyyppiä, niin suosittelen kokeilemaan kuuntelukirjaa! Niitä löytyy nykyään hyvin kirjastoista ja arkiaskareet sujuvat kirjaa kuunnellessa. Vauva-asioista en omista kokemusta, mutta voisin kuvitella että välillä niissäkin hommissa dekkari taustalla kuunneltavana vois toimia.

Paula

Suosittelen trillereiden rakastajille ehdottomasti Erik Axl Sundin Varistyttö-trilogiaa! Varsin kieroutunut, mutta aivan jäätävän mukaansa tempaava!

Viimeksi tänään katselin tuon trilogian kahta jälkimmäistä osaa kirjastossa, mutta kun ensimmäinen osa ei ollut hyllyssä, niin se jäi. Ehkäpä laitan varaukseen ja vihdoinkin edes yritän lukea sarjan. Jossain vaiheessa tämä oli niin ärsyttävän hypetetty, että melkeinpä puhtaasti periaatteesta jätin lukemisen väliin. :D

chatte

Mulla on meneillään juuri tuo viimeinen osa Millenium-trilogiaa. Enkä meinaa saada taisteltua loppuun! Kaksi ensimmäistä osaa meni hujauksessa, nyt jumittaa jo alkuunsa... Muttei voi jättää kesken! :D

Käyttäjä1690
Liittynyt16.11.2015

mun yleissivistyksessä oli Millennium-trilogian aukko, koska en todellakaan uskalla lukea sitä ja toi sarjakin oli kyllä siinä ja siinä :D Olen vuosi sitten jouluna katsonut ekan kerran jännitysohjelman (silta) ja sitä ennen jännittävintä mitä olen nähnyt taitaa olla Scream1.... Kirjoissa sentään voin heti suositella Kati Hiekkapellon Kolibria jos haluat lukea ihan uskomattoman hyvän suomalaisdekkarin. Hiekkapellon toka kirja on myös jees, mut Kolibri on IHAN HUIPPU!

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

Se ei ole niin pelottava kuin minäkin ensin luulin, jotenkin tuo Larssonin kirjoitustapa on niin toteava eikä sellainen raaoilla yksityiskohdilla mässäilevä että se ei tunnu niin kauhealta. Vaikea selittää, mutta tartu ihmeessä noihin! Kolibria olen katsellut sillä silmällä jo mutta en vielä hankkinut :)

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

NOPPA

Ostin viitisen vuotta sitten Pariisin pieneltä paikallisesta pihakirppikseltä juhlalaukun juuri 20-luvulta! Musta, samettinen ja pienin kiiltävin helmin kirjailtu. Osaisipa se puhua ja kertoa näkemästään!

ah, katoin vasta la vie en rosen, joka kertoo édith piafista (on hyvä, jos et ole nähnyt!) ja tuo kirja kuulostaa kanssa hyvältä:-) itse en oo vieläkään lukenut yhtään larssonia, vaikka on ollut lukulistalla jo vaikka kuinka kauan! x

Ronja

Teemalta tuli tässä joku päivä ohjelma Historia: Pariisin kultainen aika. Kertoo Pariisin 20-luvusta ja juuri tuosta kevytkenkäisyyden ajasta. Osuin sattumalta kanavalle ja oli pakko katsoa. Löytyy Areenasta, suosittelen. En muista oliko Piafista mainintaa (en nähnyt ohjelmaa ihan alusta), mutta suosittelen muuten vain.

Kas kun et huomaa, että ensimmäinen maailmansota loppui 1918 ja sen jälkeen koko eurooppa oli romahtanut. Ihmiset olivat sairaita ja nälkäisiä. Siihen ei auttanut muu kuin koettaa kitkutella. Sopivasti viina lääkitsee, niin rikkaat kuin käyhätkin.

Kas kun et huomaa, että ensimmäinen maailmansota loppui 1918 ja sen jälkeen koko eurooppa oli romahtanut. Ihmiset olivat sairaita ja nälkäisiä. Siihen ei auttanut muu kuin koettaa kitkutella. Sopivasti viina lääkitsee, niin rikkaat kuin käyhätkin.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012