Olen aina uskonut siihen, että tarpeeksi sinnikkäällä ja tavoitehakuisella työllä pääsee haluamaansa lopputulokseen. Menen vaikka läpi harmaan kiven, jos jotain päätän toteuttaa. Paras alkutilanne on yleensä se, että en tiedä aiheesta mitään ja pääsen aloittamaan pisteestä nolla. Oppimisen riemu on valtava. Viihdyn uusien asioiden äärellä.

Puutarhanhoito on ollut minulle tällainen asia. En tiennyt enkä tiedä vieläkään siitä juuri mitään, mutta niin vaan olen saanut viljelmät ja kukkapenkit kukoistamaan yrityksen ja erehdyksen kautta. On ollut todella hauskaa kokeilla, epäonnistua, onnistua ja iloita lopputuloksesta. Parasta kaikessa on tekeminen. Että saa heittää aivot narikkaan ja iskeä kädet multaan. Stressinhallintaa parhaimmillaan. 

Teen puutarhaa todella rennolla ja boheemilla otteella. Menee syteen tai saveen, pääasia että matkalla on ollut mukavaa. Tarvitsen kuitenkin jotain tavoitteita, että homma saa jatkuvuuden tunteen. Tänä kesänä tavoitteeni on ollut nimeltään daalia.

Daalia on järjettömän upea kukka, joka vaatii hoitoa. Selvittelin daalioiden sielunelämää ennen kuin ostin pari juurakkoa, innostuin, ja kävin hommiin. Perustin uuden kukkapenkin, hoidin tukikepit paikoilleen, nypin joka päivä kotiloperkeleitä lehdiltä ja häädin miljoona kirvaa mäntysuopaliuoksen ja omien sormieni voimin. Parhaimmillaan pesin varsia kirvoista päivittäin, kun mikään muu ei enää auttanut. Mutta minä voitin sen taistelun, Niina vs kirvat 6-0 :D 

Nyt daalioissani on valtava määrä nuppuja ja pari on jo puhjennut valtavaan kukkaan! Kyllä todella kannatti hoitaa näitä valtavan suuria kaunokaisia:

Täydellisen daaliaonnen tiellä on kuitenkin joku mystinen ötökkä, joka käy nakertamassa daalian nupuista palasia silloin kun ne ovat juuri puhkeamassa. Öisin. En ole tavannut mitään tiettyä öttiäistä itse teossa, joten en kerta kaikkiaan keksi mikä tämän aiheuttaa. Kyseessä ei ole selvästikään kasvitauti, vaan nuppuja on nakerrettu pienin pikku hampain... mrrh.

Se hyvä puoli tässä on että nuo uloimmat eniten järsityt terälehdet kääntyvät kukan auetessa takapuolelle, jolloin ne eivät näy kovin paljon, mutta silti. Mikä tämän aiheuttaa?! Laitan kohta valvontakamerat kukkapenkkiin. Olen myös harkinnyt kääriväni nuput väljästi tyllin sisälle, kunnes ne aukeavat kunnolla ja järsijä jättää ne rauhaan. Luovaa puutarhanhoitoa :D

Kukinnan päätyttyä vuorossa on juurakoiden nosto, ne talvehtivat kellarissamme. Se on varmasti myös ihan oma taiteenlajinsa, saada pysymään ne yli talven hengissä, mutta teen parhaani. 

Kommentit (5)

Viivi

Nakertajasta en osaa sanoa mitään, mutta aattelin jakaa talvehtimiskokemuksen itsekin aloittelevana puutarhurina. :D

Asumme isoäitini talossa ja hänen perujaan meillä on pari vanhaa daaliaa, joita nostelin talvehtimaan kellariin jo monena vuonna ennen kuin itse muutimme tänne. Homma oli simppeli ja daaliat voivat hyvin. Se on minunkin suosikkikukkia, joten ostin viime kesänä kolme lisää. Laitoin sekä vanhat että uudet daaliat talvehtimaan kellariin. Keväällä uudet yksilöt näyttivät huonoilta. Isoäidin vanhat daaliat puskivat valkoisia versoja, kuten ennenkin, mutta uusissa daalioissa ei näkynyt mitään elonmerkkiä. Onneksi en kuitenkaan heittänyt uusia pois, kuten meinasin, vaan istutin ne kokeeksi. Kyllä sieltä lopulta alkoi versoa puskea! :) Eli kannataa kokeilla lähtevätkö daaliat kasvuun, vaikka talven jäljiltä näyttäisivät elottomilta.

millamainen

Ooh, upeita! Mä ostin meidän parvekkeelle pienen daalian, mutta siihen iski samantien joku harmaahome vai mikä se oli... Koko kasvi muuttu harmaaksi! Tyhmää... Odotin niin niitä ihania kukkia!

sat

Oi, että miten kaunis! Täällä kanssa painitaan kirvojen kanssa. Itse tosin olen vain suitsutellut niihin tuota liuosta mutta pitäisiköhän alkaa ihan pyyhkimään kirvoja pois? Oletko siis ihan paperilla niin tehnyt?

paulii

En tiedä kasvien hoidosta mitään. Puutarhahullu kaverini on jo parina kesänä lykännyt mukaani Daalian taimia jotka olen tuupannut parvekkeelle ja yrittänyt muistaa kastella. Siellä ne ovat kasvaneet mibua korkeammiksi ja pukkaavat valtavia pulleita kukkasia. Viime vuonna en muistanut lannoittaa lainkaan, joten kukkasato jäi pienemmäksi, tänä vuonna tuuppasin kourallisen tomaattien lannoitetta ruukkuun ja kukkaloisto on valtava. Daalia on ihana kukka. ❤

Vierailija

Hei, meillä on ollut daalioita jo kymmenen vuotta. Talvetan mukulat viileässä säkkipimeässä kellarissa isoissa laatikoissa. Välillä laitan turvetta tai haketta päälle niin että pysyvät vähän kosteina alkutalven.

Viime syksynä talvetin mukulat vasta kun ensimmäinen halla vei lehdet. Hyvin ehti vielä silloinkin vaikka olivat ruukuissa.

Daalia on mielestäni helppo ja kiitollinen kukka.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011
2010