Huoleton olkaimeton kirppismekko on ostettu sillä idealla, että sen kanssa voi viilettää rannalle tai aamukahville puutarhaan, koska sen saa vedettyä helposti simmarien päälle. Mutta välillä nämä puutarhamekot jäävät ylle, ja kun ne vielä yhdistetään ensimmäisenä käteen osuneeseen, juupas eipäs - juntti tänä vuonna, muotia seuraavana vuonna -farkkutakkiin, alkaa olla landelooks kasassa :D Asu jota en tarkoituksella ehkä pukisi, mutta se nyt sattui olemaan siinä.





Minulla on sellainen hatara muistikuva lapsuudesta että äidilläni oli joskus sininen leveähelmainen hame, jota isäni kutsui karjakon mekoksi :D ehkä tämä on sitten sellainen. Tosin paimennan vain Nöpöä. Periaatteessa haluaisin muutaman kanan pihaan, mutta niissä on jotain creepya. En osaa perustella tätä asiaa mutta linnut ylipäänsä ovat vähän pelottavia. Ne pistävän mustat silmät ilman iiristä tai jotain sinnepäin. Vähän kuin hait. Onko kukaan muu samoilla linjoilla? Ai ei.

Kommentit (13)

lapard

Kanat on symppiksiä! Ainakin meidän kanat, ovat niin hellyudenkipeitä välillä että punkeevat syliin istumaan ja kyttäävät paijauksia :D eikä kanojen silmät ole mustat vaan oranssinkeltaiset ;)

rosa

Hyvin kuvattu farkkutakista :D Välillä niin high fashion ja välillä vain peräkylän pertin asuste. Ei se landella ole häpeä olla landelookissa ;)

Linnut on ihania! Niillä on niin erilaiset luonteet ja persoonat ja hassut tapansa :D Ja eri lajeissa on suuria eroja, itse tykkään ihmisrakkaista hellyydenkipeistä. Esim itselläni on kahta eri "lajia" papukaijoja useampia ja huomaa kuinka toinen laji ei ole ihmisestä kiinnostunut mutta toinen olisi luonnostaan kokoajan sylissä rapsutettavana. Ja kyllä niillä iirikset on silmissä, silmät on vain niin tumman ruskeat että pienistä silmistä ei erota :) Mä rakastan lintuja, niin villejä kuin omia♥ Kanojen luonteesta en niinkään välitä kyllä, yksi poikkeus on :D

Katar

Linnut ON pelottavia. Varsinkin vähänkään varpusta isommat. Paitsi sorsat. Pelkään jotenkin sitä räpyttelyä ja pelkään, että ne tulee naamalle räpyttelemään ja nokkimaan silmät päästä :D mikä onkin tosi todennäköistä. Väistelen Hämeenkadullakin ouluja ihan hysteerisenä. Ja nään lokeista painajaisia. Onkohan tämä enää ihan tervettä :)

LittlePhoenix

Olen samoilla linjoilla siinä että en sinänsä muita lintuja niinkään pelkää muuta kanat... hrrr!! Moni ihmettelee tätä kun olen 17vuotta elänyt maatiaiskanojen kanssa samassa huushollissa mutta kyllä maalaistyttökin niitä oppii pelkäämään kun saa nokasta tarpeen monta osumaa :P mutta tuo mekkosi on hirmu kiva :)

atomi

Kanat on hassuja ja sympaattisia elukoita. Kaupunkilinnuista varikset ja pulut on ihan parhaita eivätkä naakatkaan ole pöllömpiä. Lintujen touhuja on mukava katsella, joskus ne on tosi ihmismäisiä :-) Mutta pelot on niin irrationaalisia juttuja, duunikaverin poika pelkää raparperin lehtiä ja uima-altaita, vaikka on hyvä uimari. Ihmeellisiä ovat ihmisten mielet ja se on hyvä.i

Kanat on sympaattisia! Anopilla on muutama kana ja kukko ja niitä pitää joka reissulla käydä morjestamassa ^^ Ja mikäs sen kivenpaa kun saada sata varmasti onnelisen kanan kananmunia (:

Melinda

Siis todellakin linnut on creepyjä! Helsingin valkoposkihanhet.. hrrrrr. Joskus makoiltiin piknikillä kaverin kanssa auringonotossa, kunnes havahduin matalalla äänellä lausuttuun varoitukseen: "Älä nyt panikoi, mutta kannattaa nousta ihan rauhassa ylös.." Jumalauta hanhi oli noin puolen metrin päässä tuijottamassa. Säikähdin kuoliaaksi. Onneksi ei sentään käynyt nokkimaan, vaan lehahti pois kun aloin liikkumaan. En enää uskalla laittaa silmiä kiinni, jos lintuja on lähettyvillä :D

Ottakaa mieluummin karitsa tai pukkeja :)

Maikki

Tosi kiva mekko! Ei tullu kyllä karjakot mieleen (mut en oo niitä kyllä nähnytkään :)

Joo kyllä linnut on pelottavia. Etenki fasaanit. Ja ne nyt periaatteessa on sukua kanoille, vai?

Meidän kesämökillä oli talven aikana fasaani vallottanu sen reviirikseen ja vahti hullun kiilto silmissään tontin rajalla ettei kukaan tule. Piti laittaa kumpparit rannalta tullessa ku hullu nokki sääriä. Sen kanssa pidettiin tuijotuskilpailuja, mutta ohi ei päässy. Se lähti kävelemään rinnalla ja pysähty aina ku itekkin pysähty. Ja tuijotti. Kerran piti soittaa iskä hakemaan mut tontin rajalta haravan kanssa ku ei ollu itellä mitään puolustautumiseen. Hullu fasaanin uhitteli myös moottorisahalle ja oli lähellä tappaa itsensä... Lopulta se kuskattiin naapurikunnan metsiin... Onnea vain heille!

Hanna

Hai-pelosta hyvä analyysi löytyy Henkka Hyppösen kirjasta Pelon hinta. Löytyy myös lintupelko-havaintoja :).

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011
2010