Matkustamisen suhteen helppoutta arvostava puoleni on tullut esiin siinä, että lykkäsin lapsen kanssa ensimmäiselle ulkomaanreissulle lähtemistä näin pitkään. Tyttö täyttää kohta 4 vuotta. Olin jotenkin saanut päähäni, että lapsen kanssa reissaaminen on kauheaa tumpulointia ja tavaroiden raahaamista (vaunut, turvaistuimet, x, y ja z). On se toki hieman sitäkin, mutta tämä reissu osoitti, että tumpulointi oli oikeastaan aika minimissä. Tai sitten olemme virallisesti tumpulointi-iästä ohi, sillä vajaa 4-vuotias on jo todella omatoiminen. Tai sitten tumpulointi oli ylipäätään vain omassa päässäni. 

Annin vaatteet ja tarvikkeet mahtuivat kaikki samaan matkalaukkuun minun tavaroideni kanssa, joten sen suhteen ei tullut lisää kapsäkkejä. Ainoa mikä touhukkaan lapsen kanssa matkustaessa oli ihan must, oli rattaat. Kun väsy iskee kilometrien päässä hotellilta, 15-kiloisen kantaminen käy tosissaan työstä vaikka habaa löytyykin.

Ostin heti Annin syntymän jälkeen kevyet mutta vakaat Mountain Buggy Nano -matkarattaat, joista myyjä kertoi, että malli on erityisesti suunniteltu sen kokoiseksi, että ne saa mukaan lentokoneen käsimatkatavaroihin (mukana tuli myös suojapussi). Rattaat taitetaan yhdellä napsautuksella lyttyyn ja niissä on tukeva kantokahva. Rattaat saa kasattua takaisin käyttöön yhdellä kädellä, vapauttamalla yhden klipsun joka lukitsee rungon kasaan. Varsin helppokäyttöiset siispä.

Näiden kanssa lapsi sai olla lentokentälläkin portille asti rattaissa, jos halusi. Ja jos ei halunnut, kärryillä oli helppo kuljettaa reppuja ja muita käsimatkatavaroita. Tavarakori alaosastossa on sekin tilava, sinne voi tunkea kaikki juomapulloista rantapyyhkeisiin. 

Yllä olevassa kuvassa koon hahmottamiseksi aurinkohattuni. 

Maksoin silloin muutama vuosi sitten rattaista n. 300 euroa, ja ne ovat olleet vuosien saatossa joka pennin arvoiset. Hetken mietin kassalla, että kannattaako matkarattaista pulittaa näin paljon ja haksahdinko vain hyvään myyntipuheeseen. Mutta kannatti, se on tullut todettua jo monta kertaa. Vaikka ostin nämä alunperin matkustus mielessäni, ne ovat olleet vaunuiän jälkeen jatkuvassa käytössä pidemmillä kauppareissuilla, kävelyillä ja rantsussa. Kulkevat nimittäin helposti mukana auton peräkontissa.

Selkänojaa voi säätää portaattomasti istuvasta puolimakaavaan asentoon, niin että unen tullessa kesken matkan, lapsi saa paremman asennon. Anni ei enää nuku päikkyjä kuin satunnaisesti, mutta uintirupeamien ja rannalla juoksenteluiden lomassa silmät painuivat välillä kiinni. 

Ainoa huomautettava asia rattaista on se, että niiden oman aurinkolipan takaosa on verkkoa. Se tuntuu oudolta, sillä jos selkänojaa laskee, aurinko paistaa suoraan lapsen päähän verkon läpi. Tätä ei selvästi ole mietitty ihan loppuun asti, tai sitten verkon funktio ei ihan aukea minulle. 

Varsin pätevä lisäosa rattaisiin on erillinen aurinkolippa. Myyjä vakuutti silloin, että tämän ostoa en tule katumaan. Meikäläinen noviisina uskoi kaiken mitä sanottiin, mutta myyjä selvästi osasi hommansa. Brio Shade Me -aurinkosuoja taittuu pieneen tilaan ja on näin ollen helppo ottaa mukaan vaikka käsilaukkuun. Sen avulla lapsen saa kokonaan suojaan auringolta. Lipan suojakerroin on 50. 

Näiden apuvälineiden kanssa reissaaminen helpottui huomattavasti ja teki bussilla matkustamisesta, lentokentistä ja kaupunkikävelyistä iisiä. Eikä tarvinnut pelätä, että kesävaatteilla kulkeva lapsi käräyttää ihonsa nukahtaessaan rattaisiin. Lippa antoi extrasuojaa aurinkovoiteiden lisäksi. 

Vajaa 4v lapsen kanssa rattaat ja lippa olivat ainoat lisäkilkkeet mitä reissussa tarvitsi. Vuokra-auton turvaistuimen sai lisäpalveluna vuokraamosta ja jopa taksista löytyi koroke, sen ainoan kerran kun taksia tarvittiin. 

Kommentit (8)

Reissuliisa

Me, keski-ikäinen pariskunta, matkustetaan paljon lähellä ja kaukana. Ollaan huomattu että myös lapsiperheet matkustavat paljon ja hyvinkin pienten lasten kanssa. Viimeksi pääsiäisenä Thaimaassa samassa hotellissa oli mm. ruotsalainen kolmelapsinen perhe, nuorimmainen 3 kk. Kysyttiin altaalla äidiltä vauvan ikää kun oli niin pienen näköinen. Itseäni siellä kiusasivat hyttyset kovastikin joten lapsia niiltä joutuu suojaamaan. Kaikkiahan hyttyset eivät kiusaa, valitettavasti kuulun itse niiden lempiruokiin :)

Halina

Ainakin just pakettilomilla näkee pari kuukautisiakin vauveleita reissussa (oisko et vauvalle ei tarvii maksaa lentolippua yhtenä syynä?), joten ilmeisesti porukka matkustelee aika paljon pienten lasten kanssa? Mutta lapsettomana kiinnostaisi tietää, että paljon lapsen kanssa matkustelusta tulee lisäkustannuksia vai tuleeko ollenkaan? Varmaan matkan suunnittelussa myös tekee erivalintoja kuin yksin/aikuisporukan kanssa reissatessa? :) Olen miettinyt, että jos joskus on lapsi niin haluaako ns. maksaa pienen lapsen matkasta kovin paljoa varsinkin jos on useampi lapsi ja pitää maksaa lentoliput, passit, ruokailut jne? Vai onko yhtiöillä/hotelleilla ns. Perhepaketteja tai muuta vastaavaa? Kiinnostaisi tietää vähän budjettipuolesta ja onko vinkkejä miten voi säästää :) Omat matkasäästöt on usein sellaisia, et ne ei sopisi pienten lasten kanssa (esim. Vaihtolennot, 12h matkuatuspäivät, motellit jne).

Salvia

Mä voin ainakin omasta puolesta vastata, että syksyllä pikkaisen alle 2-vuotiaan kanssa matkustaessa lapsesta ei tullut lisähintaa oikeastaan mistään :) Lentokoneessa tuli lisämaksua kai joku 30 e, kun tosiaan omaa istumapaikkaakaan ei ollut, vaan lapsi istui meidän vanhempien sylissä. Sama hotellissa, ei lisäkustannuksia, samanlainen huone otettiin, kuin oltaisiin otettu kahdestaankin :) Ilmainen lisävuode. Ruoka oli meidän matkakohteessamme halpaa ja lapsi pieniruokainen, yleensä pyydettiin vain ylimääräinen lautanen, jolta lapsi söi samaa kuin me. Meillä ei ollut rattaita mukana, vaan lapsi kulki kätevästi kantoliinassa joka paikkaan. Passi oli siis ainoa varsinainen lisäkustannus. Sanoisin, että ainakin pienen lapsen kanssa matkustaminen on kivaa, helppoa ja halpaa - isommasta lapsesta varmaan tuleekin jo vähän enemmän kustannuksia, ja myös viihtymistä joutuu enemmän miettimään. Meillä lapsi nukkui liinassa kun kierreltiin kaupunkia.

Niin ja vielä tuohon säästämiseen: me säästettiin juuri sillä, että otettiin lento yli 10 tunnin vaihdolla, ja mentiin yöksi (=muutamaksi tunniksi) halpaan hostelliin. Hyvin se toimi lapsenkin kanssa, nukkui koneessa hyvin. Kyllä pientenkin kanssa voi vaikka reppureissata, siinä ne kulkevat mukana ja nauttivat erilaisista asioista :)

PerheReissaa

Kiitos suosituksesta! Just ollaan heinäkuussa lähdössä Ranskan rannikolle vähän alle 1-vuotiaan kanssa, ja matkaratasasia on mietityttänyt kovasti. Täytyypä heittää nämä heti listan kärkeen ja katsoa mihin lopulta päädytään. :)

Vierailija

Rattaita voi myös vuokrata, kannattaa selvitellä löytyykö matkakohteesta vuokraamoa. Tällä on itse pärjätty; lentokentillä kantoliinan kanssa, kohteesta rattaat vuokralle.

Vierailija

Jos lapsi yhtään on kannettavana viihtyvää tyyppiä, niin helpommalla pääsee Manducan ja/tai kantoliinan kanssa. Rattaiden kanssa ei pääse hiekalla, ei portaita, ei polkuja eikä minnekään muuallekaan, missä esteettömyyttä ei ole ajateltu. Me on reissattu aina ilman rattaita juuri siksi, että silloin lapsen kanssa pääsee ihan kaikkialle minne ilmankin. Viiden vanhakin uskaltaa helposti lähteä patikkaretkelle kun tietää, että jos voimat loppuu, niin pääsee loppumatkaksi kyytiin.

Kaikkein helpointa ja halvinta on minun kokemuksen mukaan reissata alle vuoden ikäisen kanssa. Sitten semmoinen parivuotias on aika työläs reissukaveri, josta tulee jo kulujakin. Sen jälkeen taas sinne pitkälle kouluikään saakka on helppoa, kunnes jossakin kohtaa teineillä alkaa kuulemma olla omia mielipiteitä kohteista ja tylsää. Meillä seuraavalla reissulla on mukana kaksi kouluikäistä ja yksi vauva ja todennäköisesti tuolla porukalla tosi kivaa ja helppoa.

Tipu

Pakko kommentoida näin viiveellä tuohon Mountain Buggy-asiaan :) meidän rattaissa on ainakin takaosassa kangas eli kun laittaa selkänojan alas siellä on kunnon kangas, aurinko ei siis paista päähän. Siinä on kyllä ns nepparit eli kankaan saa rullattua ylös halutessaan. Onkohan teillä kangas rullattuna ylös? :D

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kolmevuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
Syyskuu
2017
Joulukuu
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011
2010