Minun on pitänyt jo pitkään tehdä listaus kaikkien aikojen suosikkikirjoistani, mutta se on osoittautunut yllättävän vaikeaksi. Ensinnäkin muistaa mitä kaikkea sitä on lukenut (parhaimmillaan mennyt monta kirjaa per viikko) ja vielä vaikeampaa noukkia niistä 10 parasta. En osaa päättää näille elämäni kirjoille parhausjärjestystä, jokainen on paras, ja on vaikuttanut minuun jollain tavalla. Ollakseen suosikkini, en vaadi kirjalta täydellisyyttä tai klassikon mainetta, siinä pitää vain olla sitä jotain.

1. Johanna Sinisalo - Ennen Päivän Laskua Ei Voi. En yleensä pidä tuttuihin suomalaisiin paikkoihin sijoittuvista kirjoista, koska se häiritsee mielikuvitustani. Haluan luoda itse kirjan maailman, käyttäen hyödyksi kirjailijan kuvausta ja yhdistelen sen oman näkemykseni kanssa, tällöin paikat ja henkilöt alkavat elää. Sinisalon Tampereelle sijoittuva peikkosatu tekee kuitenkin poikkeuksen. Kirjan päähahmo Mikael asuu Pyynikintorilla, ja löytää pihastaan pienen peikon. Kyllä, oikean peikon.

Olen luonnollisesti päättänyt mikä Pyynikintorin porttikongeista johtaa juuri Mikaelin kerrostalon roskakatokseen, ja hymyilen lenkille mennessä asialle. Sinisalo voitti kirjallaan Finlandia-palkinnon, eikä syyttä. Kirja on ihana, kamala, mielenkiintoinen, ja vaikuttava. Asuuko Tampereella peikkoja?

2. Arto Paasilinna - Jäniksen Vuosi. Ehdin yläasteella viimeisten joukossa valitsemaan äidinkielen tunnilla koulun tarjoaman pakollisen luettavan, ja jäljellä oli pitkälti enää Paasilinnaa. Myönnettäköön, että siihen menessä Paasilinna ei ollut kiinnostanut minua pätkääkään (olin syvällä dekkarien maailmassa), ja huokaisten avasin kirjan. Jonka luin yhdeltä istumalta loppuun. En voinut uskoa, miten samalla aaltopituudella minä ja Paasilinna olimme huumorin suhteen! Kuivakkaa lakonista sarkasmia ja samalla hillitöntä iloa viljelevä kirjailija tuntui heti ensimmäisestä kirjasta lähtien kuin hyvältä ystävältä, ja Jäniksen vuoden jälkeen kolusin läpi jokaisen Paasilinnan mitä Viialan kirjastosta löytyi. Tavallaan Jäniksen vuosi oli yksi merkittävä etappi teini-ikäisen minun kirjamaailmassa.

3. Richard Adams - Ruohometsän Kansa. Ruohometsän kansan voisi tietämättömyyttään leimata lastenkirjaksi. Sitä se ei kuitenkaan ole. Villikaneista kertova kirja on julma, sotaisa ja häikäilemätön, siinä missä sydämellinen, ystävällinen ja huolehtivakin, ihan kuin ihmiset. Kirjaa lukiessa saattaa unohtaa lukevansa kanien yhdyskunnasta, koska hahmot ovat niin inhimillisiä. Luin kirjan ensimmäisen kerran ala-asteella ja toisen kerran aikuisena, eikä se ollut menettänyt tehoaan yhtään. Oikeastaan päinvastoin. Lapsena ei välttämättä ymmärtänyt kirjan kaikkia vivahteita, siinä missä aikuiselle teos avautui hieman eri tavalla.

4. Henning Mankell - Askeleen Jäljessä. Minä olen lukenut satoja dekkareita, ja tämä on kaikkein kauhein tähän mennessä. Rakastan Kurt Wallander -kirjasarjaa muutenkin. Osa Wallandereista on melko leppoisia poliisin arkisten ongelmien kanssa touhuilua, ja sitten on Askeleen jäljessä, joka nostaa hiukseni pystyyn kun ajattelenkin sitä. Minä olen maailman pahin arkajalka, ja mielikuvitukseni on hieman liian vilkas. En voi sanoin kuvailla kuinka sydärin partaalla olin koko ajan tätä kirjaa lukiessa, siinä tuli toteen suunnilleen kaikki se mitä eniten pelkään. Todellinen ympäristö, voisisattuakenellevaan, psykopaattinen sarjamurhaaja ja onnellisina kuolevat.

5. Augusten Burroughs - Juoksee Saksien Kanssa (ja sen jatko-osat). Burroughs saa edustaa listallani muistelmateoksia. Rakastan lukea mielenkiintoisten persoonien epätavallisesta elämästä, oli ne sitten totta tai väritettyjä. Burroughsin ongelmainen lapsuus vaihtuu ongelmaiseen aikuisuuteen kirjojen myötä, ja vaikka käsiteltävät asiat ovat vakavia (mielenterveysongelmat, huumeet), Burroughs onnistuu kertomaan elämästään hykerryttävästi mustan huumorin keinoin. Patti Smithin Just Kids on viimeisin muistelmateos mitä olen lukenut, ja suosittelen jokaista lukemaan senkin, mutta Augustenin tarinat ovat suorastaan pakollisia luettavia.

6. Jane Austen - Ylpeys ja Ennakkoluulo. Tarvitseeko enää perustella. Ihana ihana klassikko, jota klassikkoallerginenkin todennäköisesti rakastaa.

7. Mikael Niemi - Populäärimusiikkia Vittulajänkältä. Kirja mihin en olisi koskaan tarttunut itse, mutta koska muutakaan ei ollut, oli pakko (ilman lukemista oleminen ei ole vaihtoehto). Ruotsin Pajalaan sijoittuva teos on niin hauska ja suloinen kasvukertomus, että tämä kirja oli pakko laittaa listalle. Kumma kyllä lämpiän näille tuppukylätarinoille melkein poikkeuksetta, lieneeko omalla armaalla kotikylällä jotain tekemistä asian kanssa. Oiva esimerkki siitä että kannattaa välillä tarttua sellaisiinkin kirjoihin mitkä eivät kannen, kirjailijan tai kuvauksen perusteella kiinnosta.

8. Emily Brontë - Humiseva Harju. Vihaan vihaan vihaan tätä kirjaa. Sen päähenkilöt ovat täysiä idiootteja, ilkeitä ja ikäviä ihmisiä. En samaistu yhteenkään kirjan henkilöön, eikä tarvitsekaan. Ehkä juuri siitä syystä Humiseva harju kiehtoo niin paljon. Minulle tärkeimpiä ovat nimenomaan kirjat joita vihaan, ja kirjat joita rakastan, siinä välillä on vain tasapaksua tylsyyttä.

9. Diana Gabaldon - Muukalainen. En tiedä mitään muuta kirjasarjaa, kuin Muukalaisen aloittama Jamie Fraserin ja Claire Randallin tarina 1700-luvun Skotlannissa, joka olisi vienyt minut niin täysin mukanaan. Olen lukenut tämän sarjan kolmea ensimmäistä osaa suunnilleen sata kertaa per kirja, enkä kyllästy ikinä. Skotlannin historia on jo itsessään äärimmäisen mielenkiintoinen, puhumattakaan aikamatkaaja Clairen ja skottijäärä Jamien rakkaustarinasta. Tämä on The Rakkaustarina, sanokaa mitä sanotte. Historiaa ja hömppää juuri sopivasti.

10. Carl Hiaasen - Onnen Koukussa. Tuskin olen koskaan ikinä nauranut niin paljon, kuin tätä kirjaa lukiessa. Varsinainen lukukokemusteni villi kortti. Nappasin reilu 10 vuotta sitten kirjastossa silmät kiinni dekkarihyllystä yhden kirjan, ja onnekseni kätöseni osuivat Onnen koukkuun. Hiaasenin kirjojen henkilöt ovat aina enemmän tai vähemmän persoonia, ja tämän kirjan parasta antia ovat oman sotajoukkonsa perustaneet, salaliittoteorioista (valkoisia miehiä vastaan) aatteensa ammentavat, Bode ja Chub. Sittemmin Hiaasenin toinen kirja koki karmean kohtalon ja päätyi elokuvaksi Demi Mooren Stripteasen muodossa, mikä on melkoinen surku koska itse kirja, Striptease, on aivan hysteerisen hauska sekin. Hiaasenin kirjoissa on ronskista huumorista huolimatta aina melko tarkkanäköinen ote Yhdysvaltain politiikkaan ja yhteiskuntaan, joten ei kannata antaa huumorin hämätä liikaa.

***

Kirjamakuni on laaja, suostun lukemaan melkein mitä vaan, mitä käsiini laitetaan. Parhaimmat kirjat olen löytänyt usein sattumalta, ystävien suosituksesta tai ne ovat vain ajautuneet minulle. Tyylisuunnista ainoastaan vanhan koulukunnan dekkareihin uskallan sanoa tuntevani ihan erityistä vetovoimaa, ne ovat viihdekirjallisuuden ylivoimaisia suosikkejani.

Löytyikö listalta omia suosikkeja?

Kommentit (83)

Hulle

Täytyykin ehdottomasti lukea uudelleen. Joskus nuorempana luin ja itkin ja kauhistelin..

AnnaAusseista

Haha, mulla on ihan samat fiilikset Humisevasta Harjusta. Luin sen ja olin ihan "wtf, nää kaikki tyypit on iha hirveitä". Ja tottakai sen englanti oli myös ihanan vanhatavaa ja tarina todella hyvin kerrottu. Ja ah, Ruohometsän kansa! Yksi ikisuosikeistani!

Atomi

Ruohometsän kansa aukeaa vielä enemmän, kun tutustuu Adamsin muuhunkin tuotantoon. Kersti Juvan suomentama "Ruttokoirat" on todella koskettava selviytymis- ym tarina.
Kiinnostava top ten-lista, joukossa monta omaakin suosikkia!

Äh, leffa oli pliisu verrattuna kirjaan. Kyllä sen katsoi kirjan fanina, mutta ei se säväyttänyt lähellekään samalla tavalla. Kokeile, jos jossain vaiheessa iskee tylsyys. Kirjan idea on mielestäni nerokas! :)

emmanaattori

Ja sama täällä, yksi lemppareista ehdottomasti tuo Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi, ihan huippu hassu satu.

Oon lukenut sun blogia jo pitkään enkä oo koskaan mittään kommentoinut, mutta pakko nyt sanoa että oot kyllä ihana. Ja ihana kun on onnea tuluvillaan teiän elämä! :) Putouksesta en kyllä tykkää yhtään mutta silti, hitokseen onnea teille! :D

Mutta, itse asiaan: ootko lukenu Ylpeydestä ja ennakkoluulosta zombie-versiota koskaan? Meikä kyllä tykkäs, sama tarina, mutta zombeja bonuksena. Linkki moiseen alla.
http://www.amazon.com/Pride-Prejudice-Zombies-Classic-Ultraviolent/dp/15...

Kiittimoi <3

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

Sama, Ylpeys ja ennakkoluulo on ja pysyy rakkaanani <3

Melkein laitoin Coelhon 11 minuuttia listalle, mutta se kuuluu myös näihin INHOAN, mutta jäin miettimään -osastoon, ja Humiseva harju oli vielä pahempi.

Kannattaa lukea myös Marilyn Mansonin elämänkerta jos muusikot kiinnostavat, se on harvinaisen mielenkiintoinen.

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

Kannattaa, se tarina ei menetä vetovoimaansa vaikka vanha onkin :)

Argh että en voi sietää Marklundia, olen lukenut monta kirjaa ja ei niin ei. En tiedä mikä siinä mättää, koska kaiken järjen mukaan minun pitäisi pitää siitä :D

Anna Karenina on ollut must read listalla, en vain ole osannut vielä tarttua siihen. Nyt en tiedä haluanko edes :,D

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

Se riippuu nimenomaan mielentilasta, joku ilta tarvitsee jotain kevyttä (Harry Potter), seuraavana tiiliskiviromaanin (Ommelten välinen aika) ja sitten taas jännitystä (Mankellia), ihan helppoa :D

Olen itse tosi huono lukemaan suomalaisia kirjailijoita, juuri siksi että tapahtumat sijoittuvat aina luonnollisesti suomeen, eivätkä jätä mielikuvitukselle juuri varaa. Olen esimerkiksi lukenut kaikki Varekset, ja vitsi miten ärsyttää että tunnen Turun ja tiedän paikat liian hyvin :D

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Pitääkin lukea tuo ruohometsän kansa. En muista että olisin lukenut tai että minulle olisi sitä koskaan luettu..

Mankell on yksi suosikeistani, upea kirjailija! Myös Liza Marklund.
Iän myötä olen myös löytänyt suomalaiset dekkaristit.

Muukalainen on tullut luettua ja eihän siitä voinut olla pitämättä :)

Humiseva harju löytyy myös hyllystäni, minullakin oli tietyt ongelmani kirjan hahmojen kanssa, mutta tavallaan myös ymmärsin heitä. MUTTA jos haluat todella, todella raivostua kirjan henkilöille, lue Anna Karenina. Voi että sieppaa aina lukea sitä, ja silti se pitää lukea uudestaan :D Siinä on kyllä sitten maailmanhistorian ärsyttävimmät päähenkilöt, ei voi muuta sanoa..

Suurimmat suosikkini taitavat kuitenkin olla Dean Koontz sekä Robert Holdstock. Ja hyvä on, David Eddigns ja Robert Jordan myös :)

Mulla oli äidinkielen numero aina 9 tai 10, mutta aikuisiällä en osaa enää kirjoittaa. Jo Nebo on tietty Jo Nesbo ja Seppo Koskinen on Seppo Jokinen. Mä sekotan aina Komisario Koskisenn ja kirjoittaja Jokisen..

Inka

Oon joskus nähnyt tuon ruohometsän kansan jonain piirrettynä elokuvana, ja voin sanoa että jo siitä sai semmoset traumat että en oo kirjaan uskaltanut tarttua vaikka kovasti onki houkuttanut :DD

Mate

Oih, Ylpeys ja ennakkoluulo, siihen ei ikinä kyllästy! Olen lukenut en edes muista kuinka monta kertaa! Samoin Humiseva harju varmaan pääsisi omallekin listalle. Paasilinnan Jäniksen vuosi menee tämän ylistyksen jälkeen myös omalle listalleni. Omalta listalta löytyisi ainakin Paolo Coelhon tuotanto, David Nichollsin One day ja Bridget Jonesit ja Agatha Christien neiti Marble kirjat. Ozzy Osbournen ja Slashin elämänkerrat ovat aivan mahtavia. Tällä hetkellä menossa on ruotsalaisen kirjallisuuden klassikot, koska olen Ruotsissa vaihdossa, tosin päätin aloittaa Ikean perustajan elämänkerralla :)

a

Aattelin vinkata, että Muukalaisesta ollaan tekemessä telkkarisarjaa, ellet jo tiennyt itsekin :)

Sonja

Oi, Juoksee Saksien Kanssa on munkin ehdoton lemppari! Välillä on todellakin vaikea kuvitella, että ne ois kaikki oikeesti tapahtuneet. Ja Burroughsin kirjoitustyyli on ihanan mukaansatempaava.

Marjukka

Voi, Dirk Pitt on munkin suosikkini (yksi niistä). Tosin en tykkää niin paljoa ihan näistä uusimmista, eli aloita Nelliina vanhemmista.

Ruohometsän kansa oli mun suosikkeja lapsena, mutta sitten luin sen uudestaan teini-iässä ja tajusin, mistä on oikeasti kyse. Oli sen verran ahdistava lukukokemus, että en ole useampaan vuoteen uskaltanut avata ko. kirjaa uudelleen!

Oli kyllä hauska huomata, etten ole ainoa "söpön puputarinan" kauhistuttama - Stephen Kingin kirjoissa nimittäin vilahtelee aika paljon viittauksia Ruohometsän kansaan.

Ennen päivänlaskua ei voi - ! Luin sen lukiossa ja rakastuin. En edes osaa sanoa miksi, se on vaan niin vaikuttava ja mystinen. Ja niin hyvin kirjoitettu.

Ruohometsän kansaa en ole lukenut, mutta olen nähnyt siitä tehdyn "lasten"elokuvan. Mummu antoi mun ja siskojeni katsoa sen kun olin itse 6-vuotias.. pienet traumat jäi. :D En varmaan ikinä pysty lukemaan sitä kirjaa. (Äiti luki Ruohometsän kansan ollessaan nuorempi, ja kertoi meille pari vuotta sitten että jos hän olisi tiennyt että mummu aikoi antaa meidän katsoa sen leffan, olisi kieltänyt. Sen verran järkyttyi jo itse kirjasta. :D)

Katru

Täällä ilmoittautuu toinen kirjatoukka! Parhautta siis ehdottomasti ovat Mankellin dekkarit! Askeleen jäljessä on myös oma suosikkini Wallandereista, mutta kaikkein eniten pidän Mankellin ei-Wallandereista, Kiinalainen ja Kennedyn aivot. Parhaat ikinä lukemani dekkarit (ja niitä on tullut luettua satoja...)! Suosittelen lukemaan.

Onnenkissa

Kiehtoo aina lukea näitä sinun kirja-postauksiasi, kun itsekin olen sellainen lukutoukka. Parhaimmillaan ahmin kolme romaania viikossa. Olet aivan oikeassa Ylpeyden ja ennakkoluulon suhteen, klassikkokirja eikä suotta. Tällä hetkellä intohimon kohteena itselläni Clive Cusslerin Dirk Pitt -sarja, jonka ensimmäinen osa ilmestyi jo 70-luvulla ja sarja jatkuu vieläkin. Sopivasti historiaa, arvoituksia, arkeologiaa, jännitystä ja keveää huumoria minuun makuuni. Suosittelen.

Oi, ihana kirjapostaus!

Ruohometsän kansa on ihana ja rankka, sekä piirrettynä, että kirjana. Varmaan suht samaa ikäluokkaa ollaan jotka tähän kommentoivat kun tää niin monelle oli tuttu ja koskettava teos.

Mä en Mankeleista diggaillut ennen kuin luin Kennedyn aivot, aivan huikea kirja. Dekkarit on lähellä minunkin sydäntä, esim. Camilla Läckberg, Åsa Larsson, Jo Nebo.. ja tietty suomalaisista Leena Lehtolainen ja Tampereen stadilaisellekin tutuksi tehnyt Seppo Koskinen.

Kun kaipaan naurua ja terävää, oivaltavaa ja inhimillistä tekstiä, tartun johonkin Marian Keyesin kirjaan. Omanlaisensa huumorin löytää myös Irvine Welshin kirjoista, mutta ne ovat ehdottomasti jokotai kirjoja. Mulle Trainspotting aiheutti aikanaan niin hillittömiä naurukohtauksia, että oli pakko jäädä bussista/junasta pois ennen aikojani kun häiritsin muita matkustajia hekotuksellani. Charles Bukowski kuuluu vähän samaan luokkaan, teksti joko todella kolahtaa, tai sitten sitä pitää ihan paskana. Mulle kolahtaa. Jo kirjojen nimet esim. "Tarinoita tavallisesta hulluudesta" ja "Vanhan likaisen miehen juttuja" saavat hymyilemään.

Jäniksen vuosi on ihana kirja ja jos siitä pitää, kannattaa ehdottomasti lukea myös Tuomas Kyrön "Kerjäläinen ja Jänis". Saa paatuneemmankin herkistymään.. Oma Paasilinna suosikkini on ehkä kuitenkin Herranen aika. Muutenkin vanhemmat Paasilinnat kolahtavat paljon enemmän kuin uudempi tuotanto.

Ja Harry Potterit, miten saatoin muistaa vasta nyt.. (vaikka toisaalta, ihania kirjoja on niin paljon, ei niitä vaan yhdeltä istumalta pysty muistamaan..) Potterit on sellaista minkä kanssa on tavallaan kasvanut kun on joutunut odottamaan aina uuden kirjan ilmestymistä. Muuten fantasia lukukokemukseni rajoittuvat lähinnä Hobittiin ja Taru Sormusten Herraan. Sen sijaan erilaiset Dystopia maailmat kiinnostavat valtavasti.

Niin ja äärettömän suuren vaikutuksen on tehnyt Tuntematon sotilas, sekä kymmeniä kertoja luettu Papillon.

Tulipas tekstiä, mutta kirjat on niin mahtava aihe, ja on ihana tietää ettei ne lopu maailmasta kesken. Heitän sulle tässä hauskan haasteen jonka itse löysin eilen:

http://snakesrules.blogspot.fi/2014/02/itsekeskeinen-homppa-juttu.html

emi

Kiitos näistä! Tajusin, etten ole ennakkoluuloiltani koskaan koskenutkaan Paasilinnan teoksiin. Tämä tuntuu kuitenkin vähän nololta, joten sain tästä ehkä pienen inspiraation kokeilla niitäkin.
Pakko kiittää myös Patti Smithin elämäkerran mainitsemisesta aikaisemmin blogissa, olin jotenkin sivuuttanut tämän äärimmäisen kiinnostavan henkilön muistelmat täysin ja sehän oli aivan uskomaton kirja! Rakastan näitä kirjapostauksia blogeissa!

keiju

Ennen päivän laskua ei voi, Jäniksen vuosi, Ylpeys ja ennakkoluulo, Humiseva harju ja Muukalainen on tullut luettua.

Humiseva harju meni jotenkin vähän yli hilseen. Mullakin taisi olla jotain ongelmia kirjan henkilöiden kanssa. Ei se toki huono ollut.

Muukalainen alkoi kiinnostavasti mutta loppujen lopuksi muuttui aika hohhoijaa-lukemiseksi ja ainakin suomennettuna teksti oli jotenkin vaivaannuttavaa. Ei ole tullut tartuttua jatko-osiin.

Nuo muut on sitten olleet enemmän tai vähemmän vaikuttavia ja hyviä. Olethan lukenut Kotiopettajajattaren romaanin? Se kuuluu ainakin ehdottomasti omaan listaani, samaa osastaoa kun Ylpeys ja ennakkoluulo.

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

Mulla oli pahoja ongelmia Humisevan harjun henkilöiden kanssa, inhosin niistä suunnilleen jokaista :D

Ah minulle nuo Gabaldonin ylipitkät sepustukset kolisevat osin siksikin, että ne ovat niin pitkiä ja kruusattuja. Inhoan kirjoissa "tiiviyttä", haluan luoda hitaasti oman mielikuvitusmaailman :)

Juu olen lukenut Kotiopettajattaren, ihana kirja sekin :)

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Ei yhtään omaa suosikkia listalla, nuo on semmosia klassikkokirjoja ja mun mielestä ns. vaikea lukusia ja jotka ei ihteä kosketa mitenkään. Luen tosi paljon mutta aivan erilaisia kirjoja. Luen hömppää ja mielenterveyskirjoja. Kaks ääripäätä mutta hömppä aina helpottaa omaa arkea :D

Huitu

Täälläkin ilmottautuu lukutoukka! Parhaillaan on menossa Jung Changin kirjoittama teos Kiinan viimeisestä keisarinnasta ja Hobitti på svenska (kyllä luen useita kirjoja samaan aikaan, mitä avomieheni ei ymmärrä...)

Kirjamaku on myös laidasta laitaan. Kirjshyllyistä löytyy David Eddingsiä, Nora Robertsia, Jeffrey Eugenidesia, Astrid Lingreniä, Tove Janssonia, Åsa Larssonia jne. Tuo Ennen päivänlaskua ei voi on aivan ihana ja on tottakai kirjshyllyssä.

Ainoa ongelma on, että avomieheni on vähintään yhtä suuri lukutuokka... Meillä on tällä hetkellä 3 kaksiovista ja yksi yksiovinen kirjahylly yläkaappeineen. Yksi kirjahylly on pyhitetty dvd:ille, mutta akuutin tilanpuutteen takia viikonloppuna on tarkoitus hakea ikeasta dvd:ille omat hyllynsä. Eli kohta meillä on yksi tyhjä kirjahylly, tosin en tiedä, onko sekään niin hyvä juttu näillä ominaisuuksilla...

Muutossa hamassa tulevaisuudessa on haaveena kirjastohuone. Viis lastenhuoneista tms. kunhan kirjat mahtuvat :D

Varjosudenhetki

Jep, Sinisalo ja Jäniksen vuosi ovat minunkin lemppareitani! Jostain syystä Paasilinnan lukijoiden kuvitellaan olevan aina miehiä, kummaa. Suloinen myrkynkeittäjä on myös tosi mainio!
Tuo Ruohometsän kansa voisi olla tutustumisen arvoinen.

Ylpeys ja ennakkoluulo tai ylipäätään Jane Austen ei ole ikinä kolahtanut! Ei kirjamuodossa eikä liikkuvana kuvana. Miljoonasti eri nimiä jotka kaikki kuulostavat ihan samalta ja menevät sekaisin. Ja sellaista näennäistä kohteliaisuutta, iy.

Ewe

Haa, itse tartuin Muukalaiseen joskus pari vuotta sitten, kun olit sen maininnut täällä, ja olen myös lukenut niitä ihan muutaman kerran vaan... :D Ja joku sanoi ylempänä että siitä tehdään telkkarisarja, hyihyihyihyi...! Olen kuvitellut koko jutun niin hyvin päässäni, etten ehkä kestä nähdä niitä henkilöitä 'todellisina'. Muutenkin suhtaudun aika ristiriitaisesti kirjoista tehtyihin sarjoihin/leffoihin, vain harva kun niissä oikeasti onnistuu.

Ylpeys ja ennakkoluulo - toimii. Aina. Ja Humisevasta Harjusta olen myös samaa mieltä, aaaargh mitä henkilöitä!!!

Jonkun Paasilinnan olen itsekin lukenut koulussa, ja se oli kyllä ihan hyvä, mutta en ole tainnut toista koskaan lukea, hmm, täytyypä muistaa seuraavalla kirjastoreissulla.

jav

Suosittelen ehdottomasti lukemaan Byrnen Tarkoin vartioitu talo -kirjan. Se on ihana, historiaa ja keksittyä yhdistävä tarina Venäjän tsaariperheestä. Lisäksi Lee Childin Jack Reacher- dekkarit on huippuviihdettä.

Satavuotias, joka pakeni ikkunasta ja katosi oli aivan hervoton.

Risto Isomäen tuotanto on hienosti kirjoitettua ja ajatuksia herättävää. Niistä Sarasvatin hiekkaa on paras ja kuuluu myös ehdottomasti omaan topkymppiin. Muita omia kestosuosikkeja ovat Maeve Binchyt, Pat Conroyt ja Jaqueline Briskinit.

Pakko sanoa, että Sinisalo ja Coelho ovat mielestäni lähinnä tekotaiteellista p*kaa, mutta onneksi makuja on monia :)

Chenille

Omaa suosikkia ei listalta löytynyt mutta all time inhokki kyllä eli Humiseva harju. Samoin kuin sinä, minäkin vihaan vihaan sitä kirjaa mutten rakasta vihaamiani kirjoja vaan manaan ne alimpaan kaninkoloon ja harmittelen kun olen niin inhottavan kirjan kanssa tuhlannut aikaani. Humisevalle harjulle en voi koskaan antaa toista mahdollisuutta. Oma lemppari on Dr Jekyll and Mr Hyden lisäksi Kärpästen herra.

Suvi_p

Hei kiitti tästä listauksesta, just oon miettinyt et mitä sitä lukis kun jotenkin tuntuu et nykyään on kyllä paljon kirjoja mut eti kans kirjoja joissa on sitä jotain et jaksais lukea sitä eikä semmosia kirjoja oo helppo löytää. Nää vaikutti kyl mielenkiintoiselta, täytyy ottaa tää lista mukaan kirjastoon :).
Yks mun ikisuosikki on Sieppari ruispellossa, siinä oli todella sitä jotain enkä vieläkään osaa sanoa miks mut se kirja on eniten tempaissut mukaansa ja mielestäni yks parhaimpia kirjoja mitä tiedän.

Suvi_p

Niin ja yks hyvä on kans Johanna Sinisalon, en muista nimeä mut joku aika uus kirja se oli, kertoi mehiläisten hoitajasta ja siitä jos mehiläisiä ei ois, olis täällä aika huonosti asiat.

Nipsuu

OOn tykännyt goosreads sivustosta, sinne voi laittaa lukemansa kirjat ja arvostella ne tähdellä. Välillä on kiva katsella mitä onkaan tullut luettua ja kuinka paljon. tässä myös huomaa ne merkityksettömät kirjat: vaikka on nimi ja kansi silmien edessä, ei siltikään ole välttämättä mitään hajua, mistä kirja oikein kertoikaan...

MutiNa

Ja vielä yksi kaikkilukuinen kirjatoukka ilmottautuu. Täälläkään mies ei ymmärrä miten mulla voi olla useampi kirja yhellä kertaa kesken. No helposti. Sehän ny riippuu ihan mielentilasta mitä haluaa lukea. Ja lisäksi mies ihmettelee mun lukunopeutta, hän itse ku on semmonen yksityiskohtiin takertuja, kun minä taas luen hyvin suuripiirteisesti. Siksi kai saankin monista kirjoista uusilla lukukerroilla (sitäkään ei ymmärretä miksi sama kirja lukea uudemman kerran) aina uusia ahaa elämyksiä.

Muukalainen ja muutama seuraava osa on mainioita ja tullut luettua useamminkin, mutta kun ne pääty jenkkeihin, ni siitä eteenpäin kirjat on jotenki todella puuduttavia. Ja listalta puuttuu mun ehdottomat suosikit eli Jukka Parkkisen Suvi Kinos ja seitsemän enoa sekä Anja Kaurasen Kultasuu. Muhun tehoaa mielikuvituksellinen kielen käyttö, siksi kai nämä kaksi kolahti teini-iässä ja onhan ne tultu aikamonesti uudestaankin luettua tässä vuosien varrella.

Meidänkin kirjahyllyt ovat antaneet periksi jo aikoja sitten kahdelle kirjahullulle ja lattioilla lainehtii kirjapinoja. Jonain päivänä mulla vielä on se kirjasto(huone)!

Miulla oli oikeestaan sama tuon Paasilinnan kanssa, eli joskus koulussa jouduin valitsemaan sen luettavaksi ja sen jälkeen oonkin suurimman osan Paasilinnoista lukenut. Se huumori on niin parasta :)

Eeelina

Ennen päivänlaskua ei voi oli mulle sellainen kirja jonka rämmin väkisin läpi kun niin moni oli sitä kehunut, mutta en vaan missään vaiheessa tajunnut sen hienoutta. Nyt olen jo suurimman osan kirjasta unohtanutkin kun lukemisesta on jo vuosia aikaa.

Burroughsin kirjoja luin joskus sinun suosituksestasi, ja ne oli aika kiinnostavia. Avasi jotain uusia maailmoja mun ajatuksissa. :D Mut en silti ehkä ihan omalle top-10 listalle nostaisi kuitenkaan.

Ennen päivän laskua ei voi on myös minun suosikkejani. Sinisalo on hankala kirjailija, en ole tykännyt puolistakaan hänen teoksistaan esikoisen jälkeen. Sankarit on mahtava Kalevalaan pohjautuva ihmeellisyys, sitä suosittelen, samoin kuin Sinisalon novelleja.

Annaba

En ole aivan kaikkia listasi kirjoja lukenut, mutta niistä mitkä olen lukenut niin olen samaa mieltä! :) Minä olen myös aivan ihastunut Agatha Christien tuotantoon, koska niitä voi lukea ihan vain kevyenä viihteenä tai tarkasti kiinnittäen huomionsa kaikkiin lukuisiin yksityiskohtiin kirjassa.

Huitu

Mekin karsittiin muutaman kerran kirjoja, kun muutettiin yhteen, ja makkarissa kummallakin on kasa kirjoja "kun olen lukenut tämän, laitan sen eteenpäin". Niissä 2,5 kirjahyllyssä on parhaimmisto, joista eroaminen tuottais vähintään hengenahdistusta ;)

Maailmassa on vaan liikaa ihania kirjoja... Ja sit ku mies tykkää toisen maailmansodan jutuista, niitäkin opuksia on aika monta. Tuntematonta sotilastakin meillä on varmaan ainakin 8 eri kappaletta. Siinä oli hengityksen katkeaminen lähellä, kun löysin sille divarista Tuntemattoman sotilaan ruotsinkielisen ensipainoksen...

Kaksi samaa löytyy! Humiseva harju ja Ylpeys ja ennakkoluulo:)

Mun omia suosikkeja olisivat vielä Narnian kaikki tarinat, Kotiopettajattaren romaani ja uudemmista pidän ihan valtavasti Riikka Pulkkisen kirjoista (kaunista kielenkäyttöä). Dekkareitakin luen, mutta niistä harvemmin saan mitään ahaa-elämyksiä tai että ne jäisivät mieleen pidemmäksi aikaa. Ovat hyvää viihdettä kylläkin! Hyvä kirja herättää minusta ajatuksia, viimeksi niin kävi kun luin Riikka Pelon Jokapäivänen elämämme.

Monia dekkareita (Lars Keppler tai kirjailja pariskunta nimen takana tulee ekana mieleen) vaivaa ihan valtava ällötekijöillä mässääminen. Nykyään jää lukematta. MInusta lukijaan voi vaikuttaa muutenkin kuin kauhistuttamalla. Håkan Nesserin kohdalla en ole siihen paljoa törmännyt, niissä onkin ihan oma tyylinsä:)

Tulipa vuodatus:)

http://sannamamainprogress.blogspot.fi/

anki

Listallasi on joitain tuttuja kirjoja ja joitain joita täytyy vakavasti harkita. Jos haluat muistaa kaikki lukemasi kirjat (ainakin tästä eteenpäin) ja nähdä ja kirjoittaakin kirja-arvosteluja, niin netti tarjoaa sellaisen virtuaalikirjahyllun kuin Goodreads. Ainakin tämä listafriikki on onnellisena listannut sitte kaikki lukemansa kirjat :)

Viltsu

Itsekin Humisevaa Harjua lukiessani ahdistuin mutta kesken en pystynyt sitä jättämään...kumma juttu.

Kyllä, Humisevaharju on kirja, jota inhoan, mutta silti se jäi heti ensimmäisestä lukukerrasta kieppumaan päähän. Kaikki "entä jos" -vaihtoehdot huutelivat päässäni ja hahmot eivät meinanneet jättää minua millään rauhaani. Onneton kurja kirja ja silti niin koukuttava.

Toisin kuin esim. Ylpeys ja ennakkoluulo tai Clairen ja Jamien tarina. Tosin Muukalaisesta olen lukenut vasta kolme ensimmäistä osaa. Sen jälkeen uuvuin, kun tapahtumia tykitettiin niin hurjaa tahtia. Jollain tavalla kaava myös alkoi toistaa itseään. Mutta onhan tuo sarja kahlattava loppuun asti, koska Skotlanti ja koska Jamie! Kirjastahan on tulossa myös filmatisointi!!

Pauliina

Oletko lukenut Charlaine Harrisin Sookie Stackhouse- kirjasarjaa? Minut kirjat veivät heti mennessään. Tv- sarjankin on hyvä mutta kirjat vievät ehdottomasti voiton!

Näin aikuisena on ollut mahtavaa tajuta, miten monelle muullekin Ruohometsän kansa oli tärkeä kirja. Lapsena olin hyvin yksin kaikkien kirjasuosikkieni kanssa ja välillä tuntui, että eikö näitä kukaan muu ole lukenut. :D Arvostan aina suuresti kirjailijoita, joilla on taito kirjoittaa siten, että sama kirja sopii niin lapsille kuin aikuisillekin (suomalaisista Jukka Parkkinen on loistava esimerkki) ja kuten sanoit, niin Ruohometsän kansa on juuri sellainen, jossa on eri "kerroksia", joista eri ikävaiheissa nauttia.

Lukemisen lisäksi kuuntelin pikkulapsena Ruohometsän kansaa välillä kasettikirjana, siinä oli todella hyvä lukija. Kuuntelemalla oppii ihan vahingossakin ulkoa, joten pystyn edelleen koska tahansa siteeraamaan kirjaa sivukaupalla ulkomuistista. :D Noo, ehkä sillä oli jotain tekemistä senkin kanssa, että se tuli luettua ja kuunneltua niin käsittämättömän monta kertaa läpi. Ja tuntuu, että se on koko ajan vain koskettavampi lukukokemus.

Ruohometsän kansan tarinoita on myös todella hyvä kirja, oletko tutustunut? Sieltä löytyy myös astetta synkempiä El-ahrairahin kertomuksia.

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

Lapsena ei ollut interwebbiä missä vaihtaa kokemuksia :D

Minun pitänee tunnustaa, että en ole koskaan kuunnellut yhtäkään kasettikirjaa, en tiedä miksi se on jotenkin ajatuksena niin hassu. Ei pitäisi olla näin ennakkoluuloinen.

En lukenut sitä jatko-osaa aikoinaan, nyt ehkä voisi olla aika.

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Marjukka

Suosittelen myös Johanna Sinisalon muuta tuotantoa, parhaina mielestäni Enkelten verta, Salattuja voimia ja Linnunaivot. Ja novellikokoelma!

joltsu

Haha, otsikon nähtyäni ajattelin, että onkohan sulla(kin) Sinisalon "Ennen päivän laskua ei voi" listalla ja sehän oli ekana! Minä en siis ymmärrä kirjaa alkuunkaan enkä käsitä sen suosiota. Kyllä siitä tykätä saa jos tykätyttää, mutta se on kyllä lähes joka kerta kaikilla tällaisilla kirjalistoilla...

Minäkin olen kova dekkarifani ja tällä hetkellä aivan ykkössuosikkini on Donna Leonin Guido Brunetti -sarja. En tiedä iskevätkö ne näin kovaa tyyppiin, joka ei ole Italiasta (sen politiikasta, tai yhteiskunnasta) millään tavalla kiinnostunut. Mutta minulla kun on "soft spot" Italialle, niin nämä uppoavat kyllä kun kuuma veitsi voihin. Nautin suunnattomasti Leonin luomista hahmoista, kiehtovasta tavasta kirjoittaa ja tarkastella yhteiskuntaa. Näissä dekkareissa on kyse pelkän rikoksen lisäksi myös oikeuden toteutumisesta ja yhteiskunnan roolista siinä. Vaikka rikokset ratkeavat niin läheskään aina paha ei saa palkkaansa. Niinkuin elämässä (varsinkin Italiassa) taitaa valitettavan usein oikeastikin käydä.

siljar

Jane Austen on paras. Piste. No okei, Agatha Christie on yhtä kova! Mulla on periaate, että en osta kirjoja uutena, ellei ole pakko. Pidän siitä, että vuosien kiertelyn jälkeen löytää täydellisen, kellertävän kirjaklassikon (jonka olis löytänyt kirjakaupan alehyllystä pokkarina minä päivänä vaan). Etsiminen on osa hauskuutta! Pokkarit on ehdoton no-no, ostan vain kovakantisia. Tällä hetkellä kirjahyllyni aarteita, muutama mainitakseni, ovat Austenin kaikki kirjat (Emmaa lukuunottamatta) sekä suomen- että englanninkielisenä, Brönten sisarusten teokset (Kotiopettajattaren romaani löytyy kahtena eri kirjana, koska hei, kirjan ulkoasu sekä painovuosi on täysin eri) sekä Gaston Lerouxin Oopperan kummitus. Ja mitään en ole tosiaan uutena ostanut! Omistuskirjoitukset ovat niin symppiksiä, niitä on ilo lukea. Humiseva harju on yksi klassikko, jota vihaan. Se on liian väkivaltainen, enkä käsitä, miten se luokitellaan muka yhdeksi kuuluisimmista RAKKAUStarinoista...

Yks mitä voisin suositella sulle niin Eve Hietamies: Yösyöttö. Ihan loistava kirja! Ja siinä on vielä vauva-aihe ;) Yks mun lempikirjoista, pitäis itseki lukea taas joku päivä.

"Avioliitto. Asuntolaina. Auto. Toimittajana työskentelevän Antti Pasasen elämä on mallillaan ja Pia-vaimo viimeisillään raskaana. Kunnes Naistenklinikan edessä kaikki muuttuu. Tuhiseva käärö syliinsä tyrkättynä Antti katsoo, kun taksin perävalot häipyvät näkyvistä, taksin takapenkillä Pia ja heidän tulevaisuutensa ydinperheenä.Elämä vauvan alias Paavo Pasasen ehdoilla alkaa, eikä Antilla ole aavistustakaan, mitä se tulee häneltä vaatimaan."

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013