Niin moni teistä on maininnut mokkapalat suosikkileivonnaisekseen Meiran arvonnassa, että oli ihan pakko tarttua tähän. Jokaisella suomalaisella taitaa olla mielipide mokkapaloista ja siitä, mikä on se ainoa oikea resepti.
Minulle on olemassa vain yksi täydellinen mokkapalaresepti ja se on peräisin äidiltäni, hänen käsin kirjoitetusta reseptikansiostaan. Näkökulmani saattaa olla aavistuksen puoleellinen, sillä tämä leivonnainen on yksi lapsuusmuistoistani. Mutta vaikka ottaisin vaaleanpunaiset lasit pois, tällä kaavalla tulee silti täydellisiä mokkapaloja.
Ihan ensimmäiseksi. Laita soimaan hyvää musiikkia, esimerkiksi ABBAa. Mokkapaloistasi tulee takuulla parempia, kun saat jorata samaan aikaan vanhojen discohittien tahdissa. Kokeile jollet usko.
Resepti on vuosikymmeniä vanha, ja siinä käytetään vielä mittayksikkönä kahvikuppia, joka on nykymitassa noin 1,5dl. Tässä on yksi kuppi, eli vanhanaikainen suomalainen kahvikuppi. Amerikkalainen "cup" on ihan eri asia.
Reseptin määrät ovat yhteen isoon pellilliseen ja pohja on melko paksu, joten puolita se jos käytät vuokaa.
Perinteiset äidin mokkapalat
- 3 kananmunaa
- 3 kkp sokeria
- 1,5 kkp maitoa
- 4,5 kkp vehnäjauhoja
- 3 rkl tummaa kaakaojauhetta
- 3 tl vaniljasokeria
- 3 tl leivinjauhetta
- 225g sulaa voita tai margariinia
Vaahdota muna ja sokeri. Yhdistä kuivat ainekset ja sekoita varovasti munasokerivaahtoon. Lisää maito ja sula rasva, ja sekoita tasaiseksi massaksi. Kaada taikina pellille, jossa leivinpaperi. Levittele tasaiseksi kerrokseksi. Paista uunin keskitsolla 200 asteessa noin 15 minuuttia, uunista riippuen.
Kuorrutus:
- 2,5 kkp (n. 4dl) tomusokeria
- 4 tl vaniljasokeria
- 2 rkl kaakaojauhetta
- 8 rkl sulaa jäähdytettyä voita
- 12 rkl keitettyä väkevää kahvia
Sekoita kuivat aineet yhteen, lisää sula voi ja kahvi ja sekoita tasaiseksi massaksi. Valuta kuorrutus melkein jäähtyneen torttupohjan päälle keskeltä reunoille. Kun torttu on vielä hieman lämmin, kuorrutus leviää lähes itsekseen. Tässä ei kannata hötkyillä vaan katsella rauhassa mihin suuntaan kuorrutus lähtee leviämään ja mikä reuna tortusta vaatii hieman apua, sinne voi liruttaa lisää. Sirottele päälle värikkäitä nonparelleja.
Anna mokkapalojen jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista, että kuorrutus ehtii hieman jähmettyä.
Ps. Suosittelen lämmöllä kunnollista kaakaojauhetta, esimerkiksi Van Houtenia.
Minulla ei ole mitään erityistä ainoaa ja oikeaa mokkapalareseptiä, mutta kotitalouden tunnilta on peräisin erikoinen vinkki: kuorrutteen kahvin voi korvata kokiksella. Ja kyllä: ainakin silloin mielestäni maistui ihan samalta! Hyvä muistaa, jos ei jaksa keitellä kahvia pelkkää kuorrutetta varten :)
Meidänkin äidin resepteissä on kahvikuppi usein mittayksikkönä, muistan että leivonnassa käytettiin meillä vielä yhtä tiettyä kanervoilla koristettua kuppia aina :)
Olisi kätsympää, jos olisit laittanut valmiiksi deseinä. Minun äitini ei koskaan tehnyt mokkapaloja, koska ne olivat liian tylsiä ammattileipurin makuun. Ja jos leipoi, niin laittoi niihin jotain väärää ja ylimääräistä. Suklaamurut taikinassa tosin otin omaan käyttöön.
No jokainen varmaan osaa muuttaa nuo kupit deseiksi. Tuohan on juuri nelliinan äidin resepti :) Miulla on myös oman äidin resepti, joka on/oli äitini vihkossa nimellä rakkauden makupalat. Sama nimi myös omassa vihkossani. Siinä myös on mitat kupillisina ja sillä myös aina mittaan. Pitikin vertailla reseptejä ja "meidän" reseptissä on kupillinen vähemmän sokeria, joten se saa jäädä käyttöön. Mutta nelliinalla on taas kuorrutteessa vähemmän tomusokeria, joten voisin sitä kokeilla (ei kyllä ole kuin 1dl eroa) ja meidän ohjeessa ei ole vaniljasokeria.
Nimen omaanvan houten kaakao,muilla ei tule hyvää!Ja kuorrute ei saa kiehahtaa ,muuten jämähtää levitettäessä ennen aikojaan.
Kyllähän se pitää tätäkin reseptiä joskus kokeilla :) Ja se kahvikupin perinteinen mitta on meillä aina ollut 1,25dl. Isovanhempani rakastavat niitä itsestäni harmillisen pieniä vanhoja kuppeja, niistä tulee kuulemma juotua enemmän kahvia. :)
Kerrankin kuorrutteessa on kunnolla kahvia! Jostain syystä noissa on yleensä joku kämänen 2 rkl joka ei maistu missään ja jota on tosi ärsyttävä keittää kun ei juo kahvia muuten :D
Toi resepti vaikuttaa kyllä tosi hyvältä! Pitää kokeilla.
Aika samalta näyttää omakin reseptini mutta meillä tämä leivonnainen menee nimellä Masaliisa. Porissa oikein kukaan ei sano tätä mokkapaloiksi, ja muualle muuttaessani kesti hetken ennenkuin tajusin että eihän kaverini tajua mistä puhun ollenkaan kun puhun Masaliisasta. Jotenkin se on itselle aina ollut niin itsestäänselvää niin jännä huomata että muu maailma kutsuu tätä ihan eri nimellä! =)
Minullakin on tämä ikiaikainen resepti nimellä masanliisa ?
Oikein hyvänmakuisia näistä tuli, mutta kuorrutuksen kanssa kämmäsin jotenkin. Siitä tuli ihan litkua, joten se vaan imeytyi pohjaan. :D Ensi kerralla toivottavasti onnistuu paremmin. :)
Tuli ihanat mokkapalat, kiitos reseptistä sinulle ja äidillesi, tämä jää käyttöön :-)